Kirjoitus julkaistu syys 12, 2017 Blogi: Metson yritysblogi

Blogi: #industry2050 - Näkökulmia tulevaisuuteen

12.9.2017 Kivi, Sakset ja Paperi kohtasivat televisiossa, Valkoisessa Salissa ja Twitterissä. Päivä käynnistyi MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa, missä Jani Puroranta Metsolta, Satu Kalliokulju Fiskarsilta ja Stefan Sundman UPM:ltä virittäytyvät päivän tunnelmaan. Aamulähetyksen jälkeen Metso järjesti kaksi keskustelutilaisuutta suomalaisen teollisuuden tulevaisuudesta. Kivi, Sakset, Paperi -keskustelu jatkui myöhemmin Twitter-chatissa aihetunnisteella #industry2050. Mukana chatissa olivat Metson, Fiskarsin ja UPM:n panelistien lisäksi muun muassa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Sitran johtaja Mari Pantsar, Helsingin kaupungin muotoilujohtaja Anne Stenros ja MTV Uutisten politiikan ja talouden päällikkö Jussi Kärki.

(Video: MTV )

Vilkkaassa keskustelussa vaihdettiin näkemyksiä niin suomalaisen teollisuuden kilpailuvalteista kuin mahdollisista kompastuskivistä. Yhteensä keskusteluun osallistui aamupäivän aikana 50 twiittaajaa, ja aihetunnisteella #industry2050 twiitattiin yli 400 kertaa. Tunniste tavoitti Twitterissä yli 123 000 suomalaista aamupäivän 12.9. aikana.

Mitkä ovat suomalaisen teollisuuden suurimmat mahdollisuudet tulevaisuudessa?
Suomalaisen teollisuuden tärkeimmiksi kilpailuvalteiksi chatissa nostettiin teknologinen huippuosaaminen, innovaatiokulttuuri ja luotettavuus. Digitaalisuus ja älykkäät ratkaisut ovat myös olennaisia tekijöitä tulevaisuuden rakentamisessa. Lisäksi keskustelussa todettiin suomalaisen teollisuuden menestyvän, jos se kykenee vastaamaan ja tarjoamaan ratkaisuja globaaleihin megatrendeihin ja haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja kaupungistumiseen.


Mikä voi uhata suomalaisen teollisuuden menestystä tulevaisuudessa?
“Meidän pitää johtaa, ei seurata”, keskustelussa todettiin. Uhkana suomalaisen teollisuuden menestykselle nähtiin se, että Suomi jäisi markkinoilla turvallisuushakuiseksi peränpitäjäksi. Sen sijaan, että vastattaisiin vain markkinoiden odotuksiin, on innovoitava rohkeammin ja itse luotava uusia markkinoita nopeasti muuttuvassa maailmassa. Organisaatioitten jäykkyys, keskittynyt johtajuus, avoimuuden puute sekä kyky ylläpitää ja jatkuvasti kehittää koulutuksen tasoa ja tarjontaa voivat koitua kompastuskiviksi. Suomalaista osaamista ja tuotteita pitää myös osata markkinoida, keskustelussa muistutettiin.

Miten digitalisaatio, kaupungistuminen, kestävä luonnonvarojen käyttö ja muotoilu muuttavat teollisuutta tulevaisuudessa?
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että kiertotalouden rooli kasvaa entisestään asumis- ja kulutustapojen muuttuessa. Valtaosa ihmisistä asuu tulevaisuudessa kaupungeissa eikä omistaminen ei enää ole tavoitetila, mikä edellyttää palveluiden kehittämistä ja uudenlaista kaupunkimuotoilua. Suomella uskottiin olevan edellytykset edelläkävijyyteen juuri tällä saralla. Samalla yksilöllisyyden, asiakaskokemuksen ja ihmislähtöisyyden merkityksen arvioitiin kasvavan yhä enemmän. Kaupungistuminen nähtiin Suomessa vielä vajaakäytettynä voimavarana, josta voidaan ammentaa uusia innovaatioita. Luonnonvarojen kestävä käyttö on sekä teollisuuden että yksilön tavoite.

Konkreettisia esimerkkejä yrityksistä/yritysten projekteista, jotka tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen?
Keskustelussa huomattiin nopeasti, että lukuisat suomalaiset tulevaisuuteen tähtäävät projektit ovat jo osin tätä päivää ja todellisuutta. Hyvinä esimerkkeinä menestyksekkäistä suomalaishankkeista mainittiin muun muassa erilaiset kiertotaloutta edistävät hankkeet ja yritykset, itseohjautuvat ja etäyhteydellä seurattavat kulkuneuvot, koneet ja laitteet sekä älyrakentaminen. Samoin biopolttoaineet, muoviton kuppikartonki, hyönteisruokaa kehittävät yritykset ja uudenlaisen liikkumisen palvelukonsepti MaaS Global mainittiin.

Miltä teollisuutemme näyttää vuonna 2050?
Data ja analytiikka vilahtelivat useamman keskustelijan vastauksissa, kun chatin päätteeksi visioitiin tulevaisuuden suomalaista teollisuutta. Robotiikan hyödyntämisessä ja automaatiossa Suomen arveltiin olevan tulevaisuuden kärkimaita. Kertakäyttökulttuurin arveltiin katoavan lopullisesti – tulevaisuudessa Suomi näyttää muulle maailmalle mallia kiertotalouden edelläkävijänä, joka tuottaa ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Tulevaisuuden teollisuus on ekologista, vastuullista ja uusiutuvaa.

Keskustelu twiitteineen löytyy Twitteristä aihetunnisteella #industry2050 - käy lukemassa terävimmät argumentit ja twiittaa mukaan myös omasi!





Kuulemme mielellämme kommenttisi