Blogi: Metson yritysblogi
Share to Facebook Share to Twitter Share to Twitter More...

Blogi: Yli sata vuotta suomalaista teknologiaosaamista

Tekniikan museo yhdessä Metson ja useiden muiden teollisuusyritysten ja toimijoiden kanssa avaa lokakuussa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Tekniikan maa -näyttelyn tekniikan ja teollisuuden merkityksestä Suomessa. Mikä on ollut teknologian ja teollisuuden prosessien rooli Suomen historiassa pitkällä aikavälillä? Millaisia teknologisia kehityskulkuja on sisältynyt sataan vuotta suomalaista historiaa? Miten teknologia on muokannut suomalaisten elämää ja suomalaiset teknologiaa?

10.10.2017 aukeavassa Tekniikan maa -näyttelyssä pääsee tutustumaan mm. eri aikakausien suomalaisiin insinööreihin ja insinööriosaamista kehittäneisiin suuriin kansallisiin tekniikan alan hankkeisiin.

Tekniikan maa -näyttelysisältö perustuu historioitsija, FT Tiina Männistö-Funkin museolle laatimaan tieteelliseen pohjakäsikirjoitukseen, jota myös siteerataaan tässä blogi-kirjoituksessa.

Suomi on ollut monella tapaa osa isompia, monesti globaalissa mittakaavassa tapahtuneita teknologian ja teollisuuden muutoksia, mutta suomalaiset ovat omalta osaltaan myös vaikuttaneet siihen, millaiseksi teknologian ja teollisuuden maailma on muotoutunut. Reilu sata vuotta sitten suomalaiset olivat monesti enemmän teknologian vastaanottajia kuin kehittäjiä, mutta sen jälkeen asetelma muuttui. Koulutuksen ja osaamisen kerryttämisen kautta Suomesta on tullut uuden teknologian kehittäjä, tietyillä aloilla maailman huippu.

Koulutus ja kansainvälisyys keskeisiä menestystekijöitä

Koulutettu työvoima on korvaamaton tekijä uuden teknologian luomisessa, käyttöönotossa ja soveltamisessa. Tasa-arvoinen ja koko kansan kattava koulutusjärjestelmä on ollut tavoitteena jo kansakoulujen perustamisesta lähtien.

Suomalaiset kansana ovat tuskin muita kansallisuuksia kekseliäämpiä, mutta keksintöjen määrään voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisilla toimenpiteillä. Innovaatioiden noustua tärkeäksi Suomen teknologiapolitiikan tavoitteeksi on 1980-luvun puolivälistä esimerkiksi laajennettu yliopistojen ja yritysten yhteistyötä. Suomen erityispiirteisiin innovaatioiden alalla kuuluu myös suuri valtiollinen teknologiatutkimuksen yksikkö VTT.

FT Lars-Erik Michelsenin mukaan insinöörit ovat olleet kansakunnan rakentajia, jotka ovat suurimmaksi osaksi pysytelleet poissa poliittisilta areenoilta mutta vaikuttaneet yhteiskunnan muotoutumiseen perustavalla tavalla konkreettisen työnsä kautta. Julkisesta poliittisesta vaikenemisesta huolimatta insinöörit ovat olleet kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vallankäyttäjiä, joiden työhön ja päätöksiin esimerkiksi isänmaalliset arvot ja ideat ovat vaikuttaneet. Samalla he ovat kuitenkin olleet myös kansainvälisen teknologisen järjestelmän edustajia ja rakentajia Suomessa.

Teollistumisen resurssien näkökulmasta Suomen tärkeimmäksi teknologiseksi pääomaksi voidaankin nähdä koulutettu, kansainvälistynyt työvoima. Se on ollut korvaamaton niin uuden teknologian käyttöönotossa kuin sen luomisessa ja kehittämisessä.

Historian tarkastelu auttaa suuntaamaan tulevaan

Vielä 1800-luvulla kotimaiset raaka-aineet valjastettiin käyttöön ulkomaisen osaamisen myötä. Asiantuntijoiden lisäksi ulkomailta haettiin laitteita ja lisenssejä. Opintomatkat ulkomaille olivat pienille valtioille yleinen tapa kartuttaa teknistä osaamista ja myös Suomessa insinööriosaamista lähdettiin hakemaan etenkin Saksasta. Opintomatkat Euroopan maihin jatkuivat toiseen maailmansotaan saakka, jonka jälkeen painopiste siirtyi Yhdysvaltoihin.

Ajan myötä Suomi muuttui omavaraisemmaksi teknisen osaamispääoman puolesta. Teknisiä aloja on voinut opiskella Suomessa 1840-luvulta alkaen, vuodesta 1908 yliopistotasolla. Kansallisen koulutusjärjestelmän kehittymisen myötä oma teknologiaosaaminen vahvistui ja myös Suomesta tuli opintoretkien kohde. Moni ulkomainen tekniikan alan opiskelija hakeutuukin tänä päivänä suomalaiseen alan yliopistoon.

Tekniikan museon perustehtävä on tallentaa ja esitellä suomalaista teknologiaperintöä, jossa osaaminen on niin ikään keskiössä. Sitran vuoden 2010 raportin kirjoittaja Bertil Roslin toteaa: ”Meidän on kuulosteltava tulevaisuutta. Sillä on taipumus hiipiä luoksemme niin hiljaa, ettemme edes huomaa sen lähestyvän.” Vähintään yhtä hyödyllistä on historian tarkastelu, sillä se näyttää meille, mistä olemme tulleet ja miksi olemme sellaisia kuin olemme.

Koska teknologian rooli on muodostunut niin merkittäväksi yhteiskunnassamme, sen historiaan tutustuminen on tarpeellinen osa menneisyyden ymmärtämistä. Samoin kuin tulevaisuus, historiakin muodostuu hiljalleen, hetki kerrallaan, ja vasta jälkikäteen voimme nähdä sen koko kuvan. Historian tarkastelu myös auttaa meitä suuntautumaan tulevaan, sillä sen avulla voimme tunnistaa niitä jatkumoja ja murroksia, joiden keskellä elämme ja jotka kantavat meitä tulevaisuuteen.

Tervetuloa tutustumaan Tekniikan museon uuteen näyttelyyn. Lisätietoja: http://tekniikanmuseo.fi/

Marjo Mikkola, museonjohtaja

Johanna Vähäpesola, elämys- ja oppimispäällikkö

Tekniikan museo


Bloggaaja

Marjo Mikkola

Museonjohtaja, Tekniikan museo

Kuulemme mielellämme kommenttisi
Suomi 100

MetsoWorld

Metso Twitterissä