Julkaistu marras 8, 2011

Venttiileihin sidottu pääoma lähti vauhdilla laskuun

Sadat Neles-venttiilit keräsivät päälleen pölyä ja hämähäkinseittejä Rautaruukin Raahen terästehtaan keskusvaraston hyllyillä jopa 10-15 vuoden ajan. Metson varastointipalvelun avulla laiska pääoma on saatu liikkeelle ja vauhdilla alenemaan.

”Missähän ne mahtavat olla?”, pähkäilevät materiaalipalveluiden varastopäällikkö Martti Manelius ja työnjohtaja Anssi Kurikka kummissaan tehtaan varaosavarastolla.

Aiemmin Neles-venttiilit täyttivät kokonaan pitkän ja korkean hyllyvälin, mutta nyt jäljellä on tasan kaksi erittäin kriittiseksi varaosaksi luokiteltua konvertterin happen pikasulkuventtiiliä. Noin 60 prosenttia kaikista tehtaan eri prosesseissa käytettävistä venttiileistä on Metson toimittamia.

Vuoden 2010 kesän alussa pitkälti yli 30 trukkilavallista Neles-säätö- ja sulkuventtiilejä kärrättiin kahteen rekkaan ja kuljetettiin noin 180 kilometrin päähän Metson Kemin aluetoimiston varastoon. Siirto oli alkusoittoa venttiilien varastointipalvelusopimukselle, joka on osa kattavampaa Metson puitesopimusta Raahen tehtaan kanssa.

Perusteellinen auditointi loi pohjan

Varastointiyhteistyön pohja luotiin keväällä 2007, kun reilusti yli tuhat Neles-venttiiliä prosessin eri osissa ja varaosavarastossa auditoitiin. Kaikki venttiilit tutkittiin, kuntotarkastettiin ja tyyppimerkittiin. Samalla säätöventtiileille tehtiin kriittisyysluokittelu. 

”Auditointi oli kaiken A ja O. Se vaati kunnossapidolta ja laitevalmistajalta paljon työtä ja asiantuntemusta”, Manelius muistelee parin vuoden takaista tiukkaa rutistusta. 

Metso esitteli jo silloin muun muassa metsäteollisuudessa pitkään käytössä ollutta venttiilien varastointipalvelukonseptiaan, joka vaikutti ruukkilaisista mielenkiintoiselta. He halusivat kuitenkin pohtia rauhassa vaihtoehtoja, joilla saataisiin pienennettyä varaosavarastoon sitoutunutta pääomaa,

lisättyä prosessien käyttövarmuutta ja tilausten toimitusvarmuutta sekä parannettua kustannustehokkuutta ja turvallisuutta. Raahen tehdas on Rautaruukin suurin tuotantolaitos, johon on keskitetty konsernin teräksen ja kuumavalssattujen tuotteiden tuotanto. Vuonna 2010 siellä tuotettiin terästä noin 2,2 miljoonaa tonnia. Se on alallaan Pohjoismaiden suurin. 

Ei järkeä pitää kaikkia varaosia itsellä

”Kun muutama vuosi sitten tulin tähän varastolle, varastoon sitoutuneita pääomia seurattiin kuten kiertävissä ja tukkuvarastoissa yleensä. Meillä tämä on kuitenkin vähän kaksitahoinen homma, sillä tietyt kriittiset laitteet aiheuttavat seisahtuessaan välittömästi suuria tuotannollisia tappioita”, Manelius kertoo. Kriittisiksi luokitellaan kaikki Raahen terästehtaan pääprosessien – terässulaton, koksaamon ja valssaamon – laitteet. Usein isoihin laitehankintoihin on pakko ostaa tietyt varaosat projektitoimituksen yhteydessä, vaikka niille on tarvetta ehkä vasta vuosien päästä tai ei koskaan. Vaarana on, ettei kyseistä varaosaa enää myöhemmin ole saatavilla tai sillä on jopa kuukausien toimitusaika.

”Näille varaosille ei voi varsinaisesti laskea pääomaa, koska ei ole vaihtoehtoja, jos aikoo pitää laitteet kunnossa ja tehdä terästä”, hän jatkaa.

”Mutta sitten esimerkiksi sähkömoottoreita, pumppuja, laakereita ja venttiileitä saa helpommin. Esimerkiksi Metsolla on Suomessa vahva markkinaosuus, ja heiltä on mahdollista saada tästä lähietäisyydeltä varaosapalvelua. Laitteet on olemassa fyysisesti ja saatavissa, vaikkeivät olekaan omassa hyllyssämme. Ei ole mitään järkeä sitoa niihin pääomaa.” 

Venttiilit komponenteiksi

Rautaruukin ja Metson välinen venttiilien varastointipalvelusopimus kattaa varastoinnin lisäksi venttiilien huollon ja kokoonpanon. Alkuvuosina varastoja on kolme. Rautaruukin tehtaalta siirretyt ja sen omistamat venttiilit sijoitettiin hoitovarastoon, jota Metso hallinnoi. Siellä venttiilit purettiin komponenteiksi: venttiileiksi, toimilaitteiksi, asennoittimiksi tai rajakytkimiksi.

”Aiemmin varaosat olivat kokonaisina. Osa niistä oli korvamerkitty eri osastoille,

joten niitä ei hyödynnetty muualla, vaikka olisivat ehkä vähän muokattuina sopineet. Nyt varaosat ovat komponentteina, joita voidaan yhdistellä eri tavalla aina tarpeen mukaan. Esimerkiksi toimilaitetta voidaan käyttää eri venttiileissä”, selvittää Metson myyntipäällikkö Veli-Pekka Meriläinen, joka piipahtaa usein tehtaalla Oulun aluetoimistolta. 

”Meidän oma väkemme ei tehnyt kasausta eikä virittelyä, sillä siihen tarvitaan alan asiantuntemusta”, lisää Manelius. 

Hoitovarasto syödään vähitellen pois

”Meillä ei ole itsellä seurantaa vaan luotamme Metson statistiikkaan. Eurot kiinnostavat etenkin meidän talousihmisiä. Kunnossapitoa sen sijaan kiinnostaa enemmän se, tuleeko seisokkeja ja ovatko linjat kunnossa. Nyt saamme vähemmällä varaosamäärällä paremman käyntivarmuuden.”

- Martti Manelius

Tavoitteena on ”syödä hoitovarasto” eli käyttää siellä olevat venttiilit 5–6 vuodessa loppuun. Manelius aluksi epäili vahvasti kierron nopeutta, muttei enää, sillä jo ensimmäisen vuoden aikana varaston arvosta katosi lähes kolmannes. Selitys löytyy helposti. 

”Hoitovaraston venttiilejä on voitu paljon hyödyntää esimerkiksi monissa tehtaalla tehdyissä projekteissa. Niitä on kasattu uudelleen

vaihtamalla asennoitin tai rajakytkin. Sen sijaan, että uusiin venttiileihin olisi mennyt 30 000 euroa, selvittiinkin noin 8 000 eurolla ja samalla syötiin hoitovarastoa. Aina ennen uuden ostoa katsomme, voidaanko jotain olemassa olevaa osaa käyttää”, Meriläinen toteaa.

Toinen varastoista on välivarasto, johon ruukkilaiset lähettävät prosesseista pois otetut vialliset venttiilit. Metsolaiset huoltavat ne tai laittavat sivuun odottamaan romutusta, mikäli kunnostaminen ei enää kannata. Kaikille huolletuille venttiileille annetaan sama takuu kuin uusille.

Kolmantena on sopimusvarasto, jossa venttiilit ovat Metson omaisuutta, mutta jonka sisällöstä ja määrästä Rautaruukki ja toimittaja ovat yhdessä sopineet. Asiakas maksaa pääomalle korkoa ilman, että omaa pääomaa on kiinni venttiileissä.

Pikkuhiljaa tuotekirjo kapenee ja harmonisoituu, mikä vähentää tarvittavien komponenttien määrää ja tekee venttiilien hallinnan helpommaksi kunnossapidolle.

Perillä muutamassa päivässä tai tunnissa

Kun jossain prosessin osassa venttiili rikkoutuu ja uusi tarvitaan tilalle, kyseisen osaston kunnossapidon työnjohtaja tai työnsuunnittelija tekee tilauksen kotiinkutsuperiaatteella kunnossapidon tietojärjestelmään. Sieltä se siirtyy SAP-toiminnanohjausjärjestelmän kautta hankintaosastolle ja edelleen sähköpostitse Metsolle Kemin aluehuoltokeskukseen. Jatkossa ketjua on tarkoitus virtaviivaistaa niin, että hankinta jää pois välistä.

Normaalitoimitus tulee tilaajalle kolmessa vuorokaudessa, nopeutettu toimitus yhdessä vuorokaudessa ja kiiretoimitus kuudessa tunnissa. Ensimmäisen vuoden aikana tilauksia oli noin 120. Muutama niistä oli kiiretoimitus, joissa venttiili huristeli taksikyydillä Kemistä Raaheen.

”Kiiretoimituksia on ollut paljon vähemmän kuin kuvittelimme”, Manelius sanoo.

Aluksi osalla ruukkilaisista oli selkeitä epäluuloja varaston ja tehtaan välimatkan suhteen, mutta reilun vuoden kokemus on osoittanut ne turhiksi. Kunnossapidon väki tietää seisokkien ajankohdan ja on pienen alkukankeuden ja Metson tarjoaman perehdytyksen jälkeen oppinut tekemään tilaukset hyvissä ajoin. Siinä vaiheessa, kun vanha venttiili on purettu pois prosessista, uusi odottaa jo vieressä.

”Varsinaisia takapakkeja ei ole tullut, vaikka jonkin aikaa meni siihen, että osastot saivat kartoitettua omat laitteensa. Kenttä on ollut toimintatapaan varsin tyytyväinen”, Manelius jatkaa.

Parempi kattavuus vähemmällä varaosamäärällä

”Näille varaosille ei voi varsinaisesti laskea pääomaa, koska ei ole vaihtoehtoja, jos aikoo pitää laitteet kunnossa ja tehdä terästä.”

- Martti Manelius

No, entä se varaston arvon lasku? Kesäkuun 2010 alussa hoitovaraston arvo oli noin 400 000 euroa. Heinäkuun lopussa 2011 se oli noin 280 000 euroa eli ensimmäisten 14 kuukauden aikana arvosta suli pois noin kolmannes.

”Meillä ei ole itsellä seurantaa vaan luotamme Metson statistiikkaan. Eurot kiinnostavat etenkin meidän talousihmisiä. Kunnossapitoa sen sijaan kiinnostaa enemmän se, tuleeko seisokkeja ja ovatko linjat kunnossa. Nyt saamme vähemmällä varaosamäärällä paremman käyntivarmuuden”, Manelius painottaa. 

Tehtaalla oli aiemmin satojen tuhansien eurojen arvosta varaosia, mutta ne kattoivat 35–50 prosenttia laitteista. Nyt yhdellä kolmanneksella siitä katetaan yli 70 prosenttia laitteista, mikä on Maneliuksen mielestä ihan eri asia käyntivarmuuden kannalta.

”Jos laite rikkoutuu, varaosa löytyy helposti. Lisäksi osat kestävät seuraavat 10–15 vuotta, kun pahimmassa tapauksessa ne olisivat saattaneet mennä rikki jo seuraavalla viikolla, koska kumiosat ovat kovettuneet varastossa vuosien säilytyksessä.” 

Ruukkilaiset arvostavat myös sopimusvarastossa olevien venttiilien uutta, korkeintaan kaksi vuotta vanhaa tekniikkaa, mikä on seurausta nopeasta kierrosta. Aiemmin venttiilit saattoivat olla monen tuotesukupolven takaa. ”Nyt emme vain pysy laitekehityksen mukana vaan sen keulilla. Tekniikka pysyy ajan tasalla, sillä Metso kehittää koko ajan uusia versioita. Samalla meilläkin laitteistot uusiutuvat, ja saamme korvattua vanhoja venttiilejä uudenaikaisemmilla”, Manelius jatkaa.

Tilaa ja aikaa säästyy

Kun Neles-venttiilit siirtyivät Metson tiloihin, tehtaan varaosavarastosta vapautui runsaasti tilaa. Tosin nyt yli vuotta myöhemmin mitään aukkoa ei enää ole näkyvillä vaan tyhjät hyllymetrit ovat jo täyttyneet toisista varaosista – ja niistä kahdesta jäljelle jääneestä happiventtiilistä. 

Siirto vapautti myös resursseja, sillä nyt työnjohtajien ja varastomiesten aika ei enää tuhraannu sopivien Neles-venttiilien etsimiseen, vaan he voivat käyttää aikansa tehokkaammin muihin tehtäviin. 

Varastossa on lisäksi entistä turvallisempi liikkua, kun trukkiliikenne ahtaissa väliköissä on vähentynyt.

Seuranta yhdessä neljännesvuosittain

Palvelun toimivuutta seurataan Raahen tehtaan ja Metson yhteisissä kehityspalavereissa neljännesvuosittain. Niissä käydään läpi muun muassa varastotapahtumia, varastoarvon kehitystä, mahdollisia reklamaatioita ja toimituspoikkeamia sekä romututettavia osia. Samalla tehdään sopimusvarastoon täydennyksiä tulevien tarpeiden varalta. Kaupallisiin asioihin eivät kumppanukset näissä istunnoissa puutu.

Ja vielä lopuksi pikakysymys Maneliukselle. Entä jos pitäisi palata vanhaan venttiilien varastointitapaan?

”Ei missään tapauksessa”, tulee vastaus napakasti ilman miettimisaikaa.

Neles-venttiilien varastointipalvelun sisältö lyhyesti:

  • Asennuskanta-auditointi
  • Kriittisyysanalysointi
  • Varaosasopimus
  • Asennuskannan laitteiden korvaavuussuunnittelu
  • Asennuskannan standardointi/harmonisointi
  •  Laitteiden huoltopalvelu
  • Yksinkertaistettu hankinta- ja toimitusprosessi
  • Jatkuva kustannusten ja kehityksenseuranta

 

Kesällä 2014 Rautaruukista tuli fuusion myötä osa SSAB-yhtiötä. SSAB on yli 50 maassa toimiva pohjoismainen ja yhdysvaltalainen teräsyhtiö.

Teksti: Marjaana Lehtinen 
Artikkeli on lyhennelmä Kenttäväylä-lehden numerossa 2/2011 julkaistusta alkuperäisestä artikkelista.

Myös nämä tuotteet saattavat kiinnostaa sinua