Pörssitiedote lokakuuta 29, 2009 11:00:00 CET

Metson osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2009

Metso Oyj:n yhtiötiedote 29.10.2009 klo 12.00      
 
Hyvä kannattavuus, vahva kassavirta
Keskeistä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä
  •          Uusia tilauksia saatiin heinä-syyskuussa 1 031 miljoonan euron arvosta, mikä oli 54 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (Q3/08: 2 246 milj. e)
  •          Tilauskanta pieneni 18 prosenttia joulukuun 2008 lopusta ja oli syyskuun lopussa 3 340 miljoonaa euroa (31.12.2008: 4 088 milj. e).
  •          Liikevaihto laski 22 prosenttia ja oli 1 196 miljoonaa euroa (Q3/08: 1 528 milj. e).
  •          Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA) oli 124,6 miljoonaa euroa eli 10,4 prosenttia liikevaihdosta (Q3/08: 180,7 milj. e ja 11,8 %).
  •          Liikevoitto (EBIT) oli 114,1 miljoonaa euroa eli 9,5 prosenttia liikevaihdosta (Q3/08: 172,3 milj. e ja 11,3 %).
  •          EBITA ja EBIT sisältävät noin 17 miljoonaa euroa rakennejärjestelyihin liittyviä kertaluonteisia kustannuksia. EBITA:n osuus liikevaihdosta ennen näitä kertaeriä oli 11,9 prosenttia.
  •          Osakekohtainen tulos oli 0,44 euroa (Q3/08: 0,69 e).
  •          Vapaa kassavirta oli 249 miljoonaa euroa (Q3/08: 91 milj. e).
  •          Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli 11,1 prosenttia (Q3/08: 23,3 %).
  • "Olen hyvin tyytyväinen kolmannen neljänneksen hyvään kannattavuuteemme ja vahvaan kassavirtaamme vaativasta toimintaympäristöstä huolimatta. Tämä vahvistaa, että Metson kustannusrakenne ja toimintatapa on joustavampi kuin aikaisemmissa laskusuhdanteissa. Hyvää suoritustamme tukivat myös jo vuosi sitten aloitetuista kapasiteetin ja kulurakenteen sopeutustoimenpiteistä saadut säästöt," sanoo Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta.
    "Toimintaympäristömme jatkuu vaativana. Näemme ensimmäisiä merkkejä maailmantalouden asteittaisesta elpymisestä ja uskomme, että olemme saavuttaneet alhaisimman pisteen markkinakysynnässä. Maailmantalouden tila on kuitenkin vielä kaukana vakaasta, ja on epävarmaa, milloin ja miten voimakkaana elpyminen alkaa. Vaikka arvioimme vuoden 2010 liikevaihtomme olevan kuluvaa vuotta alhaisempi, arvioimme kannattavuuden olevan tyydyttävää. Tämän vuoden tulosohjeistuksen olemme pitäneet ennallaan," Eloranta toteaa.
    "Viimeisen vuoden aikana olemme vahvistaneet huomattavasti pitkän aikavälin kilpailukykyämme ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja koko Metsossa. Uskomme, että olemme tehneet valtaosan vaadittavista toimenpiteistä kulurakenteemme ja kapasiteettimme mukauttamiseksi vastaamaan lähitulevaisuuden kysyntää. Olemme edelleen varuillamme tarvittavien lisätoimenpiteiden varalta. Olemme siirtämässä painopistettämme myyntiin ja vahvistamme tuote- ja palvelutarjontaamme. Näillä toimenpiteillä varmistamme, että Metso selviytyy voittajana tästä laskusuhdanteesta," päättää Eloranta.
     
    Metson avainluvut
     
     
     
    Metson vuoden 2009 kolmannen neljänneksen katsaus
    Toimintaympäristömme ja tuotteidemme kysyntä heinä-syyskuussa
    Toimintaympäristömme jatkui vaativana kolmannella neljänneksellä. Asiakkaamme olivat edelleen varovaisia investointipäätöksissään, mikä vaikutti erityisesti laitekauppaamme ja projektiliiketoimintaamme.
    Valtaosa kaivosyhtiöistä on jatkanut toimintaansa selvästi viime vuosien huippuja alhaisemmilla investointisuunnitelmilla. Kolmannella neljänneksellä eräät kaivosyhtiöt nostivat vuoden 2010 investointisuunnitelmiaan, kun metallien hinnat nousivat ja usko maailmantalouden asteittaiseen elpymiseen lisääntyi. Tämä ei kuitenkaan vielä heijastu markkina-aktiviteettiin. Vahvan tuote- ja palvelutarjonnan sekä viime vuosina voimakkaasti kasvaneen toimitetun laitekannan johdosta korvaavien laitteiden ja palveluiden kysyntä jatkui tyydyttävänä kaivosasiakkaiden keskuudessa. Maarakennusteollisuudessa murskeentuotantoon liittyvien laitteiden kysyntä oli heikkoa lähinnä viime vuosien aikana asennetun laitekannan vajaakäytön takia. Maarakennusteollisuuden palveluliiketoiminnan kysyntä oli tyydyttävää. Useiden maiden käynnistämillä infrastruktuurin kehittämiseen liittyvillä talouden tukitoimilla odotetaan olevan myönteinen vaikutus maarakennusteollisuuden tuotteiden kysyntään, mutta toistaiseksi toimenpiteiden vaikutukset ovat olleet vähäisiä.
    Uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysyntä oli tyydyttävää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Useiden maiden asettamat uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistavoitteet tukivat biomassan ja jätteen käyttöön pohjautuvien voimalaitosten kysyntää, mutta rahoituksen rajallinen saatavuus viivästytti useimpien projektien päätösaikatauluja. Automaatio- ja virtauksensäätöratkaisujen kysyntä jatkui alhaisena sekä energia- että paperi- ja selluasiakasteollisuuksien leikattua investointisuunnitelmiaan. Metallinkierrätyslaitteiden kysyntä oli heikkoa teräksen tuotannon vähenemisestä sekä romumetallin alhaisesta hinnasta johtuen. Energia- ja ympäristöteknologian palveluliiketoiminnan kysyntä oli tyydyttävää.
    Kuitulinjojen kysyntä oli heikkoa kolmannella neljänneksellä. Paperi- ja kartonkilinjojen kysyntää piristivät osin Kiinassa tehdyt talouden elvytystoimenpiteet ja kysyntä jatkui tyydyttävänä. Muualla maailmassa kysyntä jatkui hyvin heikkona. Pehmopaperikoneiden kysyntä oli tyydyttävää. Massa- ja paperiteollisuuden kapasiteetin käyttöasteet olivat edelleen matalat kolmannella neljänneksellä ja palveluliiketoimintamme kysyntä oli heikkoa erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.
     
    Saadut tilaukset heinä-syyskuussa
    Saimme heinä-syyskuussa uusia tilauksia 1 031 miljoonan euron arvosta. Saadut tilaukset olivat samalla tasolla kuin edellisten kolmen neljänneksen aikana. Tilausten arvo laski 54 prosenttia vertailukaudesta ja laskua tapahtui kaikissa raportointisegmenteissä. Aikaisemmin saatuja tilauksia peruuntui tilauskannasta kolmannella neljänneksellä noin 20 miljoonaa euroa. Suurin osa peruutuksista liittyi maarakennuslaitteisiin.
    Kaivos- ja maarakennusteknologian saadut tilaukset olivat heinä-syyskuussa 420 miljoonaa euroa, mikä oli 44 prosenttia vertailukautta vähemmän. Kaivosasiakkailta saadut tilaukset laskivat puoleen erittäin korkeasta vertailukaudesta. Saadut tilaukset olivat lähinnä korvaus- ja palveluliiketoiminnan tilauksia. Maarakennusasiakkailta saadut tilaukset laskivat vertailukaudesta vain 20 prosenttia, koska markkinoiden epävarmuus oli vaikuttanut maarakennusteollisuuteen ensimmäisenä, jo viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Suurin tilaus oli hienomurskaus- ja seulontajärjestelmän toimitus Norsk Steinille Norjaan.
    Energia- ja ympäristöteknologian saadut tilaukset vuoden kolmannella neljänneksellä olivat 250 miljoonaa euroa, laskien 56 prosenttia vertailukaudesta. Voimantuotanto-liiketoimintalinjan saadut tilaukset heikentyivät 70 prosenttia. Vertailukausi oli poikkeuksellisen vahva, koska sille ajoittui kahden suuren soodakattilan tilaukset. Tilaukset laskivat kolmanneksella Automaatio-liiketoimintalinjalla sekä paperi- ja selluteollisuuden että energiateollisuuden voimakkaiden investointibudjettileikkausten seurauksena. Kierrätys-liiketoimintalinjalla tilaukset laskivat lähes 60 prosenttia asiakkaiden alhaisen kapasiteetin käyttöasteen takia. Vuoden kolmannella neljänneksellä saamiimme tilauksiin lukeutui voimakattilan toimitus Industrias Celulosa Aragonesan (SAICA) uuteen kierrätyspolttoainetta hyödyntävään voimalaitokseen Espanjaan ja laaja automaatiopaketti Shandong Huatai Paper -yhtiön uudelle paperikonelinjalle Kiinaan.
    Paperi- ja kuituteknologian saadut tilaukset laskivat 61 prosenttia vertailukaudesta ja olivat heinä-syyskuussa 369 miljoonaa euroa. Vertailukauden saatuihin tilauksiin sisältyy kahden suuren sellutehdasprojektin tilaukset. Paperit-liiketoimintalinjan tilauksiin sisältyi Kiinaan toimitettavat maailman suurimman hienopaperilinjan tilaus Zhanjiang Chenming Pulp & Paper -yhtiön uudelle sellu- ja paperitehtaalle sekä kartonkikonetilaus Fujian Liansheng Paperille. Lisäksi solmimme, edelleen Kiinaan, sopimukset kiinalaisten MCC Meili Paper Industry Co. Ltd:n kanssa kevyesti päällystettyä paperia valmistavasta tuotantolinjan toimituksesta sekä Shouguang MeiLun Paper Co. Ltd.:n kanssa suuren päällystettyä hienopaperia valmistavan paperikonelinjan toimittamisesta. Nämä kaksi tilausta, yhteensä yli 200 miljoonaa euroa, odottavat lopullista sopimusta ennen niiden kirjaamista tilauskantaan. Pehmopaperit-liiketoimintalinjan tilaukset olivat vahvalla tasolla kolmannella neljänneksellä, mutta Kuidut-liiketoimintalinja sai erittäin vähän uusia tilauksia ja sen markkinanäkymä jatkuu vaativana. Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset pysyivät alhaisella tasolla.
     
    Taloudellinen kehitys heinä-syyskuussa
    Heinä-syyskuun liikevaihtomme oli 1 196 miljoonaa euroa, mikä oli 22 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin (Q3/08: 1 528 milj. e). Palveluliiketoiminnan liikevaihto laski 15 prosenttia vertailukaudesta, ja sen osuus liikevaihdosta oli 42 prosenttia (Q3/08: 39 %).
    Kolmannen neljänneksen tuloksemme ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA) oli 124,6 miljoonaa euroa eli 10,4 prosenttia liikevaihdosta (Q3/08: 180,7 milj. e ja 11,8 %). EBITA:an sisältyy noin 17 miljoonaa euroa kertaluonteisia kapasiteetin sopeuttamiskustannuksia. Suurin osa näistä kustannuksista, noin 11 miljoonaa euroa, liittyy pienempien yksiköiden sulkemisiin ja henkilöstövähennyksiin Kaivos- ja maarakennusteknologiassa. Paperi- ja kuituteknologian henkilöstövähennyksiin liittyy noin 3 miljoonaa euroa ja Energia- ja ympäristöteknologian henkilöstövähennyksiin noin 3 miljoonaa euroa. EBITA ennen näitä kertaluonteisia kustannuksia suhteutettuna liikevaihtoon oli 11,9 prosenttia. Tulokseen sisältyy kertaluonteisena eränä myös vajaan 8 miljoonan euron myyntivoitto Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeiden myynnistä. Metson liikevoitto oli 114,1 miljoonaa euroa eli 9,5 prosenttia liikevaihdosta (Q3/08: 172,3 milj. e ja 11,3 %). Operatiivisen tuloksen heikentyminen vertailukaudesta johtui lähinnä liikevaihdon 22 prosentin laskusta ja useiden tuotanto- sekä suunnitteluyksikköjen kapasiteetin vajaakäytöstä.
    Vuoden kolmannen neljänneksen EBITA oli vahva vuoden kahteen ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Tähän vaikuttivat osittain eräiden Paperit- ja Voimantuotanto-liiketoimintalinjojen projektien alhaisemmista hankintakustannuksista johtuvat paremmat käyttökatteet ja kaiken kaikkiaan menestyksekäs projektien toteutus. Kolmannen neljänneksen taloudellista tulosta tuki myös lähes 30 miljoonaa euroa pienemmät myynnin, yleis- ja hallintokustannukset verrattuna vuoden kahteen ensimmäiseen neljännekseen. Säästöt tulivat lähinnä lomakauden alhaisemmista henkilökustannuksista, runsaista lomautuksista Suomessa sekä ensimmäisen vuosipuoliskon aikana toteutetuista kapasiteetin sopeuttamistoimenpiteistä.
    Osakkeenomistajille kuuluva tulos kolmannelta neljännekseltä oli 62 miljoonaa euroa (Q3/08: 97 milj. e) eli osakekohtaisesti 0,44 euroa (Q3/08: 0,69 e/osake).
    Vapaa kassavirtamme oli vahva kolmannella neljänneksellä ollen 249 miljoonaa euroa. Myönteistä kassavirtakehitystä tuki voimakkaana jatkunut 159 miljoonan euron  nettokäyttöpääoman lasku. Yksi merkittävä osatekijä oli Kaivos- ja maarakennusteknologian varastot, jotka pienenivät 97 miljoonalla eurolla.
     
    Metson tammi-syyskuun 2009 osavuosikatsaus
    Saadut tilaukset ja tilauskanta
    Tammi-syyskuussa saadut tilaukset olivat 2 993 miljoonaa euroa eli 46 prosenttia vertailukautta vähemmän. Aikaisemmin saatuja tilauksia peruuntui tammi-syyskuussa 278 miljoonaa euroa. Nämä tilausten peruuntumiset on poistettu suoraan tilauskannastamme, eikä niillä ole vaikutusta raportoituihin saatuihin tilauksiin tällä kaudella eikä myöskään vertailukaudella. Peruuntumisista lähes 200 miljoonaa euroa liittyy Zhanjiang Chenmingin selluprojektiin, noin 51 miljoonaa euroa Maarakennus-liiketoimintalinjaamme ja noin 20 miljoonaa euroa Kierrätys-liiketoimintalinjaamme.
    Saatujen tilausten mukaan kolme suurinta maata olivat Kiina, Yhdysvallat ja Suomi. Kehittyvien markkinoiden osuus saaduista tilauksistamme oli 49 prosenttia (Q1-Q3/08: 51 %). Kaikkien raportointisegmenttiemme saadut tilaukset laskivat, koska asiakkaamme epäröivät uusien investointipäätösten tekemistä.
    Tilauskantamme oli syyskuun lopussa 3 340 miljoonaa euroa, mikä on 18 prosenttia vuoden 2008 lopun tilauskantaa pienempi. Noin 1,2 miljardia euroa syyskuun lopun tilauskantamme toimituksista arvioidaan ajoittuvan vuodelle 2009, noin 1,6 miljardia euroa vuodelle 2010 ja loput sen jälkeen. Tilauskantaan sisältyy noin 600 miljoonan euron arvosta projekteja, joiden toimitusten ajoitukseen liittyy jonkin verran epävarmuutta ja jotka tullaan tämän hetkisen arvion mukaan toimittamaan vuoden 2010 jälkeen. Näihin projekteihin sisältyy muun muassa sellutehdasprojekti Fibrialle, Brasiliaan. Fibria on Votorantimin ja Aracruzin fuusion seurauksena perustettu uusi yhtiö.
     
    Saadut tilaukset raportointisegmenteittäin
     
     
     
     
     
     
    Saadut tilaukset markkina-alueittain
     
     
    Q1-Q3/2009
    Q1-Q3/2008
     
    Milj. e
    %:a
    saaduista
    tilauksista
    Milj. e
    %:a
    saaduista
    tilauksista
    Eurooppa
    1 081
    36
    1 908
    35
    Pohjois-Amerikka
    509
    17
    883
    16
    Etelä- ja Väli-Amerikka
    345
    12
    1 028
    19
    Aasia ja Tyynenmeren alue
    869
    29
    1 333
    24
    Muu maailma
    189
    6
    343
    6
    Yhteensä
    2 993
    100
    5 495
    100
     
     
    Liikevaihto
    Liikevaihtomme laski tammi-syyskuussa 20 prosenttia vertailukaudesta ja oli 3 663 miljoonaa euroa (Q1-Q3/08: 4 561 milj. e). Liikevaihto laski kaikissa raportointisegmenteissä; Kaivos- ja maarakennusteknologiassa 17 prosenttia, Energia- ja ympäristöteknologiassa 13 prosenttia ja Paperi- ja kuituteknologiassa 29 prosenttia. Palveluliiketoimintamme liikevaihto laski 10 prosenttia, ja sen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 42 prosenttia (Q1-Q3/08: 38 %).
    Liikevaihdolla mitattuna suurimmat maat olivat Yhdysvallat, Kiina ja Saksa, joiden yhteenlaskettu osuus kokonaisliikevaihdostamme oli noin 29 prosenttia.
     
    Liikevaihto raportointisegmenteittäin
     
     
     
     
    Liikevaihto markkina-alueittain
     
     
    Taloudellinen tulos
    Tammi-syyskuun tuloksemme ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA) heikkeni vertailukauteen verrattuna ja oli 268,1 miljoonaa euroa eli 7,3 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q3/08: 480,9 milj. e ja 10,5 %). Tuloksemme sisältää kapasiteetin sopeutustoimenpiteisiin liittyviä kertaluonteisia kustannuksia noin 44 miljoonaa euroa, joista noin 22 miljoona euroa kohdistuu Paperi- ja kuituteknologiaan, noin 16 miljoonaa euroa Kaivos- ja maarakennusteknologiaan ja noin 6 miljoonaa euroa Energia- ja ympäristöteknologiaan. EBITA ennen kertaluonteisia kapasiteetin sopeuttamiskustannuksia oli 311,7 miljoonaa euroa eli 8,5 prosenttia liikevaihdosta. Muita tulokseemme sisältyviä merkittäviä kertaluonteisia eriä olivat noin 14 miljoonan euron myyntivoitot Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeiden myynnistä, 9 miljoonan euron kertaluonteinen kulu valuuttasuojausten purkamisesta liittyen kiinalaisen asiakkaamme Zhanjiang Chenmingin sellutehdasprojektin peruuntumiseen ja 4 miljoonan euron luottotappiovaraus liittyen kahden paperiteollisuusasiakkaamme konkurssimenettelyn käynnistymiseen.
    Kaivos- ja maarakennusteknologian EBITA oli tammi-syyskuussa 157,2 miljoonaa euroa laskien viime vuodesta Maarakennus-liiketoimintalinjan pienempien toimitusmäärien ja kaikkien tuotantoyksiköiden matalan kapasiteetin käyttöasteen seurauksena.
    Energia- ja ympäristöteknologian EBITA oli 103,5 miljoonaa euroa, mikä oli 25 prosenttia edellisvuotta heikompi lähinnä kaikkien liiketoimintalinjojen alhaisemman liikevaihdon takia.
    Paperi- ja kuituteknologian EBITA oli 19,8 miljoonaa euroa, 79 prosenttia viime vuoden vastaavaa jaksoa heikompi lähes 30 prosenttia alhaisemmasta liikevaihdosta, sopeutukseen liittyvistä korkeista kertakustannuksista sekä useiden yksiköiden matalasta kapasiteetin käyttöasteesta johtuen.
    Liikevoittomme oli tammi-syyskuussa 238,6 miljoonaa euroa eli 6,5 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q3/08: 447,1 milj. e ja 9,8 %). Liikevoitto ennen kertaluonteisia kapasiteetin sopeuttamistoimiin liittyviä kustannuksia oli 282,2 miljoonaa euroa eli 7,7 prosenttia liikevaihdosta.
    Nettorahoituskulumme olivat tammi-syyskuussa 59 miljoonaa euroa (Q1-Q3/08: 54 milj. e). Viime vuotta korkeamman velkamäärän vuoksi korkokulumme kasvoivat 5 miljoonaa euroa ja olivat 56 miljoonaa euroa (Q1-Q3/08: 51 milj. e).
    Tuloksemme ennen veroja oli 180 miljoonaa euroa (393 milj. e), ja vuoden 2009 veroasteen arvioimme olevan noin 30 prosenttia (2008: 30 %).
    Tammi-syyskuun osakkeenomistajille kuuluva tulos oli 125 miljoonaa euroa (277 milj. e) eli osakekohtaisesti 0,88 euroa (1,96 e/osake).
    Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli tammi-syyskuussa 11,1 prosenttia (23,3 %) ja oman pääoman tuotto (ROE) oli 11,4 prosenttia (24,5 %).
     
    Kassavirta ja rahoitus
    Liiketoiminnan rahavirta oli tammi-syyskuussa 487 miljoonaa euroa (Q1-Q3/08: 129 milj. e).
    Tänä vuonna yksi päätavoitteistamme on ollut vapauttaa varoja nettokäyttöpääomasta. Tavoitteemme vuodelle 2009 oli vapauttaa vähintään 200 miljoonaa euroa ja vuosina 2009-2010 yhteensä noin 500 miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääomaa vapautui tammi-syyskuun aikana 294 miljoonaa euroa, selvästi vuoden 2009 vähimmäistavoitettamme enemmän. Varastoista purkautui 341 miljoonaa euroa ja myyntisaatavista 188 miljoonaa euroa käyttöpääomaa. Samaan aikaan ostovelkojen määrä pieneni 182 miljoonaa euroa. Kaivos- ja maarakennusteknologian varastoista on vuoden alusta alkaen purkautunut yhteensä 277 miljoonaa euroa käynnissä olevan varastojen hallintaohjelman tuloksena.
    Vapaa kassavirta oli tammi-syyskuussa 449 miljoonaa euroa (Q1-Q3/08: 51 milj. e).
    Korolliset nettovelkamme olivat syyskuun lopussa 797 miljoonaa euroa (31.12.08: 1 099 milj. e).
    Seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvän lyhytaikaisen velan määrä oli syyskuun lopussa 257 miljoonaa euroa. Siitä 48 miljoonaa euroa koostuu Suomen markkinoilla liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista, 155 miljoonaa euroa on pitkäaikaisten lainojen lyhennyseriä ja loput tytäryhtiöiden paikallista käyttöpääomarahoitusta, lähinnä Brasiliassa.
    Tammi-syyskuun aikana käytössä olleen yritystodistusrahoituksen määrä vaihteli 48-160 miljoonan euron välillä. Tammi-syyskuussa hankimme uutta 4-5 vuoden kuluttua erääntyvää pitkäaikaista velkaa yhteensä 365 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen erä oli Euro Medium Term Note -lainaohjelman (EMTN) puitteissa toteutettu viisivuotinen 200 miljoonan euron rahoitusjärjestely. Uudet lainat on tarkoitettu ensisijaisesti nykyisten velkojemme jälleenrahoitukseen ja eräpäivärakenteen pidentämiseen. Tämän uuden pitkäaikaisen lainan määrä ylittää aiempien lainojemme lyhennykset vuoden 2011 puoliväliin saakka. Syyskuun lopussa rahavaramme olivat yhteensä 774 miljoonaa euroa, josta 162 miljoonaa euroa on sijoitettu rahoitusinstrumentteihin, joiden maturiteetti sijoitushetkellä ylitti kolme kuukautta, ja loput 612 miljoonaa euroa esitetään rahoissa ja pankkisaamisissa. Syndikoitu 500 miljoonan euron valmiusluottositoumus on käytettävissä vuoden 2011 lopulle, eikä siitä ole tällä hetkellä nostettu lainaa. Metson likviditeettitilanne on hyvä.
    Syyskuun lopussa nettovelkaantuneisuusasteemme oli 51,1 prosenttia (72,2 %) ja omavaraisuusasteemme 33,2 prosenttia (31,5 %). Vahvan liiketoiminnan kassavirran ja pienempien investointikustannusten myötä nettovelkaantuneisuusasteemme on tänä vuonna parantunut. Huhtikuussa, varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen maksoimme vuodelta 2008 osinkoja 99 miljoonaa euroa.
     
    Investoinnit
    Tammi-syyskuun bruttoinvestointimme laskivat 61 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 79 miljoonaa euroa (Q1-Q3/08: 201 milj. e). Ylläpitoinvestointien osuus oli 52 prosenttia eli 41 miljoonaa euroa.
    Arvioimme, että tänä vuonna investointimme ilman yrityshankintoja ovat alle 130 miljoonaa euroa. Rajoitamme selvästi uusien investointien määrää ja pidennämme mahdollisuuksien mukaan käynnissä olevien investointihankkeiden toteutusaikatauluja.
    Kiinassa, Shanghaissa rakennamme Automaatio-liiketoimintalinjalle uusia tehdas- ja toimistotiloja. Intiassa rakennamme erityisesti kaivos- ja maarakennusteollisuutta palvelevaa Metso Park -teollisuuskeskusta Rajasthaniin. Jyväskylässä uudistamme paperiteknologiakeskuksen koekonetta. Olemme perustamassa kolmatta Kiinan massa- ja paperiteollisuuden huoltokeskustamme Ziboon. Olemme pidentäneet Metso Park- ja Zibon huoltokeskusinvestointien toteutusaikatauluja. Kaivos- ja maarakennusteknologiassa sekä Automaatio-liiketoimintalinjalla on käynnissä investoinnit toiminnanohjausjärjestelmiin.
    Metson tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat tammi-syyskuussa 84 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia konsernin liikevaihdosta (Q1-Q3/08: 96 milj. e ja 2,1 %).
     
    Yritysostot ja -myynnit sekä yhteisyritykset
    Elokuussa teimme sopimuksen yhdysvaltalaisen Pacific/Hoe Saw&Knife Companyn päällystys- ja kaavinteräliiketoiminnan ostamisesta Paperi- ja kuituteknologiaan. Ostetun toiminnan liikevaihto on alle 10 miljoonaa dollaria vuodessa. Kauppaa ei ole vielä saatettu päätökseen.
    Toukokuussa myimme massa- ja paperiteollisuuden ilmajärjestelmiä valmistavan Metso Paper Turku Works Oy:n Stairon Oy:lle. Myynnillä ei ole merkittävää tulosvaikutusta. Ilmajärjestelmäteknologia ja siihen liittyvä liiketoiminta jäivät edelleen Metson omistukseen. Metso Paper Turku Works Oy työllisti 91 henkilöä. Myynnin yhteydessä Metso ja Stairon solmivat pitkäaikaisen toimitussopimuksen eräiden avaintuotteiden valmistuksesta.
    Tammikuussa myimme Oulussa sijaitsevan komposiittivalmistusliiketoimintamme ja siihen liittyvän omaisuuden xperion Oy:lle. Myydyn liiketoiminnan vuotuinen liikevaihto on ollut alle 5 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan koko henkilöstö, 21 henkilöä, siirtyi xperion Oy:n palvelukseen. Myyty liiketoiminta kuului Paperit-liiketoimintalinjaan.
    MW Power Oy, Wärtsilän Biopower-liiketoiminnan ja Metson Heat & Power -liiketoiminnan yhdistämisestä syntynyt yhteisyritys aloitti toimintansa 1.1.2009 alkaen. Omistamme yrityksestä 60 prosenttia ja Wärtsilä 40 prosenttia. Yhteisyritykseen siirrettiin noin 116 miljoonan euron tilauskanta Wärtsilä Biopower Oy:n mukana. Yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2008 noin 130 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 200.
     
    Kapasiteetin sopeuttaminen kysyntätilanteeseen
    Aloitimme kapasiteetin ja kustannusrakenteemme sopeuttamisen alhaisempaan kysyntään jo vuoden 2008 alkupuolella ja vahvistimme pyrkimyksiämme edelleen markkinatilanteen alettua heiketä syyskuussa 2008. Olemme jatkaneet toimenpiteitä tämän vuoden aikana. Tavoitteenamme on turvata liiketoimintamme kilpailukyky.
    Ensimmäiseksi olemme vähentäneet tilapäisen henkilöstön ja alihankkijoiden käyttöä. Lisäksi olemme aloittaneet useissa yksiköissä henkilöstön lomautukset tai irtisanomiset. Useimmissa tapauksissa lomautukset koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä, ja niiden kesto vaihtelee työkuormasta riippuen muutamasta viikosta pidempiin ajanjaksoihin. Lomautukset ovat käytössä pääasiassa Suomessa, missä paikalliset sopimukset mahdollistavat tällaisen joustomahdollisuuden käyttämisen. Muissa maissa olemme mahdollisuuksien mukaan soveltaneet muita työlainsäädännön joustoja, kuten esimerkiksi lyhennettyä työviikkoa. Toteutettavilla lomautuksilla arvioimme saavuttavamme tämän vuoden aikana noin 25-30 miljoonan euron säästöt henkilöstökustannuksissamme.
    Edellämainittujen lomautusten lisäksi olemme tehneet pysyviä toimenpiteitä kapasiteettimme sopeuttamiseksi alhaisempaan kysyntään. Olemme myös ottaneet käyttöön uusia, tehokkaampia toimintatapoja, jotka ovat mahdollistaneet pienempien yksiköiden sulkemisen ja toimintojen keskittämisen suurempiin kokonaisuuksiin. Näiden toimenpiteiden tuloksena olemme vähentäneet henkilöstömääräämme viime vuoden kesäkuun lopusta tämän vuoden syyskuun loppuun 2 902 henkilöllä. Lisäksi olemme tehneet päätöksiä tai neuvottelut ovat meneillään vähentää henkilöstömääräämme vielä 1 750 henkilöllä ensi vuoden alkuun mennessä. Yhteensä henkilöstömäärämme vähenee noin 4 650 henkilöllä, joista noin 3 000 Suomesta ja Ruotsista.
    Kokonaisuudessaan toteutettuina näiden pysyvien henkilöstövähennysten seurauksena saavutamme vuositasolla yli 200 miljoonan euron vähennyksen palkka- ja sosiaalikuluissa, joista jo vuoden 2009 aikana arvioidaan toteutuvan noin 100 miljoonaa euroa. Näihin irtisanomisiin ja niiden yhteydessä tapahtuviin yksiköiden sulkemisiin liittyen kirjasimme tammi-syyskuun aikana 44 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset. Arvioimme kirjaavamme vielä vuoden viimeisen neljänneksen aikana noin 30-35 miljoonaa euroa kertaluonteisia kustannuksia, josta noin puolet liittyy lokakuussa käynnistettyihin Kuidut-liiketoimintalinjan yhteistoimintaneuvotteluihin.
     
    Oheisessa taulukossa on eritelty kapasiteetin sopeuttamistoimenpiteisiin liittyvät henkilöstövähennykset
     
     
     
    Henkilöstö
    Palveluksessamme oli syyskuun lopussa 26 663 henkilöä, mikä oli 2 659 henkilöä vähemmän kuin vuoden 2008 lopussa (31.12.08: 29 322 henkilöä). Henkilöstömäärä väheni erityisesti Suomessa ja Ruotsissa Paperi- ja kuituteknologiamme toiminnan tehostamistoimenpiteiden seurauksena. Tammi-syyskuussa palveluksessamme oli keskimäärin 27 976 henkilöä.
     
    Henkilöstö alueittain
     
     
     
    RAPORTOINTISEGMENTIT
     
    Kaivos- ja maarakennusteknologia
     
     
     
    Kaivos- ja maarakennusteknologian liikevaihto laski 17 prosenttia vertailukaudesta ja oli 1 551 miljoonaa euroa. Kaivosala-liiketoimintalinjan liikevaihto laski noin 9 prosenttia ja Maarakennus-liiketoimintalinjan noin 29 prosenttia. Palveluliiketoiminnan liikevaihto laski 5 prosenttia vertailukaudesta ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 48 prosenttia (Q1-Q3/08: 42 %).
    Kaivos- ja maarakennusteknologian tammi-syyskuun liikevoitto oli 154,6 miljoonaa euroa eli 10,0 prosenttia liikevaihdosta (267,1 milj. e ja 14,3 %). Liikevoittoa rasittivat noin 16 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset liittyen useissa yksiköissä tehtyihin kapasiteetin sopeuttamistoimenpiteisiin. Liikevoittoon sisältyy noin 14 miljoonan euron myyntivoitto Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeiden myynnistä. Kaivosala-liiketoimintalinjan kannattavuus heikkeni, mutta säilyi hyvänä. Maarakennus-liiketoimintalinjan kannattavuus puolestaan heikkeni selvästi vertailukaudesta laskeneiden toimitusmäärien, tehtaiden matalan käyttöasteen sekä kapasiteetin sopeuttamistoimista aiheutuneiden kertakustannusten seurauksena. Kolmannen neljänneksen kannattavuus oli toisen neljänneksen kannattavuutta parempi lähinnä lomakauden alhaisten myynnin, yleis- ja hallintokustannusten ja ensimmäisellä vuosipuoliskolla aloitettujen kapasiteetin sopeutustoimien tuomien säästöjen vuoksi.
    Saatujen tilausten arvo laski 49 prosenttia vertailukaudesta ja oli tammi-syyskuussa      1 203 miljoonaa euroa (Q1-Q3/08: 2 370 milj. e). Uusien tilausten määrä laski sekä Kaivosala-liiketoimintalinjalla että Maarakennus-liiketoimintalinjalla ja kaikilla maantieteellisillä alueilla. Kehittyviltä markkinoilta saatujen tilausten suhteellinen osuus pysyi viime vuoden tasolla ja oli yli 50 prosenttia (52 %). Aiemmin saatuja tilauksia peruuntui tammi-syyskuun aikana noin 66 miljoonan euron arvosta. Syyskuussa saimme hienomurskaus- ja seulontajärjestelmän tilauksen Norsk Steinilta Norjasta.
    Tilauskanta laski vuoden 2008 lopusta 26 prosenttia ja oli syyskuun lopussa 1 103 miljoonaa euroa (31.12.2008: 1 492 milj. e). Noin 160 miljoonaan euroon tilauskannassa olevista kaivoslaitetilauksista sisältyy toimitusaikaan liittyvää epävarmuutta.
     
     
    Energia- ja ympäristöteknologia
     
     
     
    Energia- ja ympäristöteknologian liikevaihto laski 13 prosenttia vertailukaudesta ja oli    1 104 miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku oli voimakkainta Kierrätys-liiketoimintalinjalla, lähes 30 prosenttia. Voimantuotanto-liiketoimintalinjan liikevaihto laski 14 prosenttia ja Automaatio-liiketoimintalinjan liikevaihto 7 prosenttia. Palveluliiketoiminnan liikevaihto supistui 5 prosenttia vertailukaudesta ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 35 prosenttia (Q1-Q3/08: 32 %).
    Energia- ja ympäristöteknologian EBITA heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 103,5 miljoonaa euroa eli 9,4 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q3/08: 137,8 milj. e ja 10,8 %). EBITA suhteutettuna liikevaihtoon parani hieman edellisvuodesta Voimantuotanto-liiketoimintalinjalla, heikkeni hieman mutta pysyi edelleen hyvällä tasolla Automaatio-liiketoimintalinjalla ja laski Kierrätys-liiketoimintalinjalla heikolle tasolle matalista toimitusmääristä johtuen. Liikevoittoon sisältyy lähes 6 miljoonaa euroa kertaluonteisia kustannuksia kapasiteetin sopeutustoimenpiteistä.
    Saadut tilaukset laskivat 40 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 793 miljoonaa euroa. Saadut tilaukset laskivat kaikilla liiketoimintalinjoilla, voimakkaimmin Kierrätys-liiketoimintalinjalla. Segmentin aiemmin saamia tilauksia peruuntui 84 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen peruuntunut tilaus oli Zhanjiang Chenmingin soodakattilatilaus, jonka arvo oli noin 60 miljoonaa euroa. Suurimmat tilaukset saatiin nimenomaan voimantuotantoteollisuudelta, mm. voimakattila Industrias Celulosa Aragonesan (SAICA) uuteen kierrätyspolttoainetta hyödyntävään voimalaitokseen Espanjaan, voimakattila ja automaatiojärjestelmä PGE Zespól Elektrowni Dolna Odra S.A.:n lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokselle Puolaan sekä automaatiojärjestelmät kahteen jätteitä polttavaan voimalaitokseen Iso-Britanniaan. Lisäksi saimme laajan automaatiojärjestelmätilauksen Shangong Huatai Paperin uudelle paperintuotantolinjalle Kiinaan.
    Syyskuun lopun tilauskanta, 939 miljoonaa euroa, oli 22 prosenttia pienempi kuin vuoden 2008 lopussa. Vajaaseen 90 miljoonaan euroon tilauskannassa olevista projekteista sisältyy toimituksen ajoitukseen liittyvää epävarmuutta. Tällaisiin epävarmoihin tilauksiin sisältyy mm. voimakattila- ja automaatiotoimitukset sellutehdasprojektiin Fibrialle (uusi yhtiö Votorantimin ja Aracruzin fuusion seurauksena) Brasiliaan.
     
     
    Paperi- ja kuituteknologia
     
     
    Paperi- ja kuituteknologian tammi-syyskuun liikevaihto laski 29 prosenttia ja oli 1 002 miljoonaa euroa. Markkinoiden yleisen hiljenemisen sekä asiakasteollisuuksien alhaisten käyttöasteiden seurauksena palveluliiketoiminnan liikevaihto laski tammi-syyskuussa 20 prosenttia. Sen osuus liikevaihdosta nousi 41 prosenttiin vähäisestä laitemyynnistä johtuen (Q1-Q3/08: 36 %).
    Paperi- ja kuituteknologian tammi-syyskuun EBITA oli 19,8 miljoonaa euroa ja 2,0 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q3/08: 94,9 milj. e ja 6,7 %). Tulokseen sisältyy noin 22 miljoonaa euroa kapasiteetin sopeutustoimenpiteistä johtuvia kertaluonteisia kustannuksia. Zhanjiang Chenmingin sellutehdasprojektin peruuntuminen aiheutti 9 miljoonan euron kertaluonteisen kustannuksen johtuen lähinnä tekemiemme valuutan suojausjärjestelyiden purkamisesta.  EBITA ilman edellä mainittuja kertaluonteisia kapasiteetin sopeutustoimenpiteistä aiheutuneita kuluja oli 41,3 miljoonaa euroa. Lisäksi tulosta rasittavat noin 4 miljoonan euron luottotappiovaraukset liittyen kahden yhdysvaltalaisen asiakkaamme käynnistyneisiin konkurssimenettelyihin. Tammi-syyskuun kannattavuutta heikensi myös tuotanto- ja suunnitteluyksiköidemme vajaakäyttö, korkeat kapasiteetin sopeutuskustannukset sekä matala liikevaihto. Kolmannen neljänneksen taloudellinen tulos ylitti selvästi vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen tuloksen johtuen lomakauden alhaisemmista myynnin, yleis- ja hallintokustannuksista, ensimmäisellä vuosipuoliskolla käynnistetyistä kapasiteetin sopeutustoimista tulleista säästöistä sekä joidenkin suurten Paperit-liiketoimintalinjan projektien parantuneesta kannattavuudesta.
    Massateollisuuden koneiden ja laitteiden kysyntä jatkui heikkona. Saatujen tilausten arvo laski 46 prosenttia viime vuoden vastaavaan kauteen verrattuna ja oli 983 miljoonaa euroa. Vertailukauden saatuihin tilauksiin kuuluu kaksi suurta sellulaitteistotilausta. Vuoden aikana saatuihin suurimpiin tilauksiin lukeutuu Kiinaan toimitettavat päällystettyä hienopaperia valmistava paperikonelinja Shandong Huatai Paper -yhtiölle, hienopaperilinja Zhanjiang Chenmingille sekä päällystämätöntä hienopaperia tuottava paperikone Sun Paper Group:lle. Syyskuun lopun tilauskanta oli  1 330 miljoonaa euroa ja noin 350 miljoonassa eurossa tilauskannassa olevista projekteista on toimituksen ajoitukseen liittyvää epävarmuutta. Tämä pitää sisällään muun muassa sellulaitteiston Fibrialle (uusi yhtiö Votorantimin ja Aracruzin fuusion seurauksena) Brasiliaan.
     
    Valmet Automotive
    Valmet Automotiven liikevaihto tammi-syyskuussa oli 42 miljoonaa euroa (Q1-Q3/08: 52 milj. e). Liiketappio oli 8,4 miljoonaa euroa (Q1-Q3/08: 1,0 milj. e). Valmet Automotive valmisti tammi-syyskuussa keskimäärin 66 autoa päivässä (Q1-Q3/08: 95 autoa). Syyskuun lopussa Valmet Automotiven henkilöstömäärä oli 636 (31.12.08: 783 henkilöä).
    Elokuussa Valmet Automotive allekirjoitti aiesopimuksen norjalaisen Think Global AS:n kanssa Think City -sähköauton valmistuksesta ja suunnittelusta. Suunniteltu tuotantomäärä on useita tuhansia autoja vuodessa ja sarjatuotanto alkaa vuoden 2009 lopussa.
    Tammikuussa Valmet Automotive sopi sähkökäyttöisen golfauto Garian suunnittelusta ja valmistuksesta tanskalaiselle Garia A/S:lle. Sopimus on monivuotinen, ja se sisältää muutamien tuhansien Garia golf-autojen valmistuksen vuosittain. Sarjatuotanto alkaa vuoden 2009 lopussa.
    Vuoden 2008 lopussa Valmet Automotive ja amerikkalainen Fisker Automotive Inc. allekirjoittivat monivuotisen yhteistyösopimuksen verkosta ladattavan Fisker Karma -hybridiauton valmistuksesta ja suunnittelusta Suomessa. Ensimmäiset Fisker Karma -hybridiautot toimitetaan tämän vuoden lopulla ja sarjatuotanto alkaa 2010. Vuosituotannoksi on suunniteltu 15 000 autoa.
    Valmet Automotiven valmistussopimus Porsche AG:n kanssa jatkuu vuoteen 2012.
     
    Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
    Metso lähtee mukaan kiinteän jätteen kierrätyslaitteisiin
    Lokakuussa Metso osti tanskalaisen liikuteltavia ja kiinteitä kiinteän jätteen murskauslaitteita valmistavan M&J Industries A/S:n. Ostettu yhtiö liitettiin osaksi Metson Kierrätys-liiketoimintalinjaa. Velaton kauppahinta on noin 16 miljoonaa euroa. M&J Industries työllistää noin 100 henkilöä, ja sen arvioitu liikevaihto vuodelle 2009 on noin 26 miljoonaa euroa.
     
    Liiketoiminnan lähiajan riskit
    Arvioimme liiketoimintaympäristömme jatkuvan loppuvuonna ja vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla vaativana.
    Maailmantalouden taantumalla voi olla haitallisia vaikutuksia tilauskannassamme oleviin projekteihin. Jotkut projektit saattavat pitkittyä tai ne voivat keskeytyä tai peruuntua. Arvioimme, että runsaassa 15 prosentissa tilauskannassamme tällä hetkellä olevista projekteista on toimituksen ajoitukseen liittyvää epävarmuutta. Sovellamme pitkäaikaisiin toimitussopimuksiin osatuloutusmenetelmää, eli tuloutamme pitkäaikaisia toimitussopimuksia projektien edistymisen mukaan. Tyypillisesti asiakasennakon määrä on 10-30 prosenttia projektin arvosta, ja lisäksi asiakas maksaa suorituksia projektin etenemisen mukaan, mikä pienentää selvästi projekteihin liittyvää riskiä ja rahoitustarvettamme. Arvioimme jatkuvasti asiakkaidemme luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua velvoitteistaan. Jos asiakkaallamme on maksuvaikeuksia, neuvottelemme kunkin projektin osalta toteutusaikataulujen ja maksuehtojen mahdollisista muutoksista tai muista tarvittavista toimenpiteistä. Emme pääsääntöisesti rahoita asiakasprojekteja.
    Olemme käynnistäneet useita toimenpiteitä sopeutuaksemme nopeasti muuttuneeseen toimintaympäristöön. Sopeutamme kapasiteettiamme ja kustannusrakennettamme alhaisempaa kysyntää vastaavaksi, jotta säilytämme kilpailukykymme. Maailmantalouden taantuman myötä tuotteidemme markkinat supistuvat, mikä voi johtaa hintakilpailun kiristymiseen.
    Toimintamme jatkuvuuden turvaaminen edellyttää, että rahoitusta on saatavissa riittävästi kaikissa olosuhteissa. Rahoituskriisi voi vaikeuttaa velkarahoituksen saatavuutta ja nostaa sen hintaa. Arvioimme rahoitusvarojemme, 774 miljoonaa euroa, ja nostettavissa olevien luottositoumustemme olevan riittävällä tasolla yhtiön välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi. Nostamattomat luottositoumukset olivat 500 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten velkojemme keskimääräinen takaisinmaksuaika on 3,9 vuotta. Yli puolet pitkäaikaisista lainoistamme erääntyy vuoden 2011 jälkeen. Lainoissa ei ole luottoluokitukseen perustuvia ennenaikaisen takaisinmaksun käynnistäviä sopimusvakuuksia. Joihinkin lainasopimuksiin sisältyy pääomarakenteeseen perustuvia sopimusvakuuksia. Tällä hetkellä täytämme täysin rahoitussopimuksiimme liittyvät sopimusvakuus- ja muut ehdot. Sopimusvakuuksiin nähden arvioimme liikkumavaramme riittäväksi.
    Rahoituksen riittävyyteen vaikuttaa olennaisesti nettokäyttöpääomaan ja investointeihin sitoutuva pääoma. Tavoitteenamme on pääomien vapauttaminen nettokäyttöpääomasta ja suhdannetilanteen jatkuminen vaativana voi vaikeuttaa tämän tavoitteen saavuttamista. Meillä ei ole meneillään suuria investointihankkeita, ja arvioimme että meillä on hyvät mahdollisuudet pitää tulevien vuosien investointitasot maltillisina.
    Taseessamme on 787 miljoonaa euroa liikearvoa, joka liittyy viimeisten 10 vuoden aikana tehtyihin yritysostoihin. Tarkastelemme liikearvoamme vuosineljänneksittäin ja teemme vuosittain syyskuussa kattavat liikearvon arvonalennustestaukset. Toimintaympäristössämme tapahtuneiden merkittävien muutosten jälkeen olemme suorittaneet vuoden 2008 syyskuusta lähtien ylimääräisen arvonalennustestauksen vuosineljänneksittäin, emmekä ole havainneet tarvetta arvonalennuksiin. Neljänneksittäin tehtäviin arvonalennustestauksiin sovelletaan samoja periaatteita kuin vuotuisiin testauksiin, ja diskonttokorkoja on muutettu tarpeen mukaan. Arvonalennustestauksen periaatteet on esitetty vuosikertomuksessamme.
    Raaka-aineiden ja komponenttien hintamuutokset voivat vaikuttaa kannattavuuteemme. Laskusuhdanteen vallitessa välittömien hankintakustannusten nousuriski tyypillisesti pienenee. Toisaalta osa asiakkaistamme on raaka-aineiden tuottajia, joiden toiminta- ja investointiedellytyksiä laskevat raaka-ainehinnat voivat heikentää. Raaka-aineiden ja komponenttien hintamuutoksilla on myös vaikutusta varastojemme arvoon. Olemme tänä vuonna myyneet maarakennuslaitteita varastosta aikaisempia vuosia pienemmillä katteilla.
    Tulokseemme vaikuttavista rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat valuuttakurssiriskit. Valuuttakurssien vaihtelut voivat vaikuttaa liiketoimintaamme, vaikka toimintamme maantieteellinen laajuus vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Talouden yleinen epävarmuus on omiaan lisäämään kurssivaihtelua. Suojaamme sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositiot.
     
    Lähiajan näkymät
    Vaikka on merkkejä talouden asteittaisesta elpymisestä, arvioimme, että liiketoimintaympäristömme tulee jatkumaan vaativana loppuvuonna ja vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla.
    Asiakkaamme ovat edelleen varovaisia investointipäätöksissään, mikä vaikuttaa erityisesti laitekauppaamme sekä projektiliiketoimintaamme. Arvioimme, että asiakkaidemme kapasiteetin käyttöasteet ovat kuitenkin hitaasti paranemassa, olettaen että maailmantalouden yleinen myönteinen kehitys jatkuu. Arvioimme tällä olevan asteittain myönteinen vaikutus ensimmäiseksi palveluliiketoimintaamme.
    Kaivosyhtiöt ovat leikanneet investointisuunnitelmiaan vuoden aikana selvästi ja ovat valmiita rajoittamaan tuotantoaan lisää tarpeen mukaan. Jotkut kaivosyhtiöt ovat kuitenkin kasvattaneet vuoden 2010 investointisuunnitelmiaan, mutta jää nähtäväksi koska tällä on vaikutusta uuslaitekysyntään. Vahvan tuote- ja palvelutarjontamme sekä viime vuosina voimakkaasti kasvaneen toimitetun laitekantamme johdosta arvioimme kaivoslaitteidemme ja niihin liittyvien palveluiden kysynnän jatkuvan tyydyttävänä. Maarakennusteollisuudessa murskeentuotantoon liittyvien laitteiden kysynnän arvioimme olevan heikkoa. Arvioimme, että useiden maiden esittämillä, infrastruktuurin kehittämiseen liittyvillä talouden tukitoimilla on pidemmällä aikavälillä myönteinen vaikutus maarakennusteollisuuden tuotteiden kysyntään, mutta toistaiseksi vaikutukset ovat olleet rajallisia. Arvioimme maarakennusteollisuuden palveluliiketoiminnan kysynnän olevan tyydyttävää.
    Arvioimme, että uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysyntä on tyydyttävää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Useiden maiden asettamien uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistavoitteiden odotetaan tukevan biomassan ja jätteen käyttöön pohjautuvien voimalaitosten kysyntää, vaikkakin rahoituksen rajallinen saatavuus saattaa viivästyttää projektien päätösaikatauluja. Arvioimme automaatio- ja virtauksensäätötuotteidemme kysynnän olevan tyydyttävää. Metallinkierrätyslaitteiden kysynnän arvioimme olevan heikkoa romumetallin alhaisesta hinnasta sekä teräksen tuotannon vähenemisestä johtuen. Energia- ja ympäristöteknologian palveluliiketoiminnan kysynnän arvioidaan olevan tyydyttävää.
    Kuitulinjojen kysynnän arvioidaan olevan heikkoa ja paperi- ja kartonkilinjojen kysynnän tyydyttävää. Useita paperi- ja kartonkikoneprojekteja on viime kuukausien aikana toteutunut Kiinassa, osin paikallisten elvytystoimenpiteiden tukemina. Joidenkin tilauskannassamme olevien suurten paperi- ja kartonkikone- sekä kuitulinjaprojektien toteutusaikataulut ovat pitkittyneet. Arvioimme massa- ja paperiteollisuuden alhaisen kapasiteetin käyttöasteen pitävän palveluliiketoimintamme kysynnän edelleen heikkona, erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.
    Arvioimme liikevaihtomme ylittävän 5 miljardia euroa vuonna 2009. Tammi-syyskuun liikevaihtomme oli 3,7 miljardia euroa. Tilauskantamme oli 3,3 miljardia euroa, josta 1,2 miljardia euroa on toimituksia vuodelle 2009. Arvioimme kannattavuuden olevan tyydyttävää vuonna 2009. Arvioimme myös vapaan kassavirran parantuvan merkittävästi vuodesta 2008.
    Vaikka arvioimme vuoden 2010 liikevaihdon olevan kuluvaa vuotta alhaisemmalla tasolla, odotamme kannattavuuden olevan tyydyttävää.
    Liikevaihtoa ja kannattavuutta koskevat arviot perustuvat Metson tämänhetkisiin markkinanäkymiin ja nykyisen laajuiseen liiketoimintaan.
    Helsingissä lokakuun 29. päivänä 2009
    Metso Oyj:n hallitus
     
    Tähän tiedotteeseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot ovat tulevaisuutta koskevia arvioita. Tällaisia arvioita ovat esimerkiksi yleisestä talouskehityksestä ja markkinatilanteesta sekä asiakkaiden liiketoiminnan kannattavuudesta ja investointihalukkuudesta esitetyt näkemykset. Myös yhtiön kasvua, kehitystä, kannattavuutta sekä synergiaetujen ja kustannussäästöjen toteutumista koskevat odotukset ja lausumat sisältävät tulevaisuuteen liittyviä arvioita. Tässä yhteydessä käytetään esimerkiksi sanoja odottaa, arvioida ja ennakoida. Esitetyt arviot ja lausumat perustuvat tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin sekä tällä hetkellä tiedossa oleviin seikkoihin. Ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden toteutuessa yhtiön tulokset voivat poiketa huomattavasti odotuksista.
    Epävarmuustekijöitä ovat muun muassa:
    1.     yleinen taloudellinen tilanne mukaan lukien valuuttakurssien ja korkotason vaihtelut, jotka vaikuttavat asiakkaiden toimintaedellytyksiin sekä yhtiön saamiin tilauksiin ja niiden kannattavuuteen
    2.     kilpailutilanne, erityisesti kilpailijoiden kehittämät merkittävät teknologiset ratkaisut
    3.     yhtiön oman toiminnan, kuten tuotannon, tuotekehityksen ja projektinjohdon, onnistuminen ja jatkuva tehostaminen
    4.     vireillä olevien ja tulevien yrityskauppojen ja -järjestelyjen onnistuminen.
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     
    Osavuosikatsauksen liitteet
    Olemme laatineet tämän osavuosikatsauksen IAS 34 'Osavuosikatsaukset' -standardin mukaisesti käyttäen samoja laadintaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä. Tämä osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.
     
    Uudet laskentastandardit
    IFRS 3 (Muutos)
    IASB on julkistanut muutoksen standardiin IFRS 3, Liiketoimintojen yhdistäminen, joka edellyttää edelleen hankintamenomenetelmän käyttöä yritysten yhteenliittymien käsittelyssä, kuitenkin eräillä merkittävillä muutoksilla, kuten transaktiomenojen kirjaaminen kuluksi. Lisäksi kaikki yritysten hankkimiseen liittyvät maksut tulee kirjata käypään arvoon hankinta-ajankohtana ja eräät ehdolliset vastikkeet arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Liikearvo voidaan laskea perustuen emoyhtiön osuuteen nettovarallisuudesta tai se voi sisältää vähemmistöosuudelle kohdistetun liikearvon. Arvioimme standardin vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen, mutta sen vaikutus rajoittunee tuleviin yrityshankintoihin.
    Euroopan Unioni hyväksyi IFRS 3 -standardin muutokset kesäkuussa 2009 ja ne tulevat voimaan 1.7.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla. Otamme uudistetun standardin käyttöön 1.1.2010 alkaen.
     
    IAS 27 (Muutos)
    IASB on julkistanut muutoksen standardiin IAS 27, Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Uudistettu standardi edellyttää kaikkien vähemmistötransaktioiden kirjaamista omaan pääomaan, jos määräysvalta ei siirry. Näin ollen vähemmistötransaktiot eivät enää johda liikearvon eivätkä tulosvaikutteisen voiton tai tappion kirjaamiseen. Standardi määrittelee transaktioiden käsittelyn myös silloin, kun määräysvalta siirtyy. Mahdollisesti jäljelle jäävä osuus hankinnan kohteessa arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Emme odota standardilla olevan vaikutusta tilinpäätökseemme.
    Euroopan Unioni hyväksyi IAS 27 standardin muutokset kesäkuussa 2009, ja ne tulevat voimaan 1.7.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla. Otamme uudistetun IAS 27 standardin käyttöön 1.1.2010 alkaen.
     
    Asiakirjojen luovutusvaatimus Yhdysvaltojen oikeusministeriöltä
    Metso Minerals Industries, Inc., yhdysvaltalainen tytäryhtiömme, sai marraskuussa 2006 Yhdysvaltojen oikeusministeriön (Department of Justice) Antitrust-divisioonalta asiakirjojen luovutusvaatimuksen, jossa Metso Minerals Industries, Inc:ia pyydetään toimittamaan viranomaisille tiettyjä asiakirjoja. Asiakirjojen luovutusvaatimus liittyy viranomaisten tutkimukseen mahdollisista kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomuksista kivenmurskaus- ja seulontalaitteita valmistavan teollisuuden piirissä. Toimimme täydessä yhteistyössä Yhdysvaltain oikeusministeriön kanssa.
     
    Varsinaisen yhtiökokouksemme päätökset
    Varsinainen yhtiökokouksemme vahvisti 31.3.2009 vuoden 2008 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotukset, jotka koskivat hallituksen valtuuttamista päättämään omien osakkeiden hankkimisesta, osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta.
    Yhtiökokous päätti maksaa osinkoa 31.12.2008 päättyneeltä tilikaudelta 0,70 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 15.4.2009. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään harkintansa mukaan enintään 0,68 euroa/osake osingon maksamisesta vuoden loppuun mennessä edellä mainitun osingon lisäksi yhtiön markkinanäkymien ja taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa.
    Yhtiökokous valitsi hallituksemme puheenjohtajaksi Jukka Viinasen ja varapuheenjohtajaksi Jaakko Rauramon. Uudeksi hallituksemme jäseneksi valittiin Pia Rudengren. Hallituksemme jäseninä jatkavat Maija-Liisa Friman, Christer Gardell, Arto Honkaniemi ja Yrjö Neuvo. Hallituksemme pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Kavetvuo oli ilmoittanut ettei ole käytettävissä uutta hallitusta valittaessa. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.
    Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 92 000 euroa, varapuheenjohtajalle 56 000 euroa ja jäsenille 45 000 euroa vuodessa, minkä lisäksi heille maksetaan 600 euron palkkio niistä kokouksista, joihin he osallistuvat mukaan lukien valiokuntien kokoukset.
    Tilintarkastajanamme jatkaa KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti.
    Yhtiökokous päätti asettaa yhtiökokouksen nimitysvaliokunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitysvaliokuntaan valitaan neljän suurimman osakkeenomistajan edustajat. Valiokuntaan kuuluvat lisäksi asiantuntijajäseninä hallituksen puheenjohtaja sekä yksi hallituksen keskuudestaan nimeämä jäsen, joka on riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.
     
    Metson hallituksen valiokunnat ja henkilöstön edustus
    Hallituksemme valitsi järjestäytymiskokouksessaan 31.3.2009 keskuudestaan tarkastus- sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntien jäsenet. Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat Maija-Liisa Friman (pj.), Arto Honkaniemi ja Pia Rudengren. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntaan kuuluvat Jukka Viinanen (pj.), Christer Gardell, Yrjö Neuvo ja Jaakko Rauramo.
    Suomen yksiköidemme henkilöstöryhmät ovat valinneet Jukka Leppäsen henkilöstön edustajaksi. Hän osallistuu hallituksemme kokouksiin kutsuttuna asiantuntijana, ja hänen toimikautensa on sama kuin hallituksen jäsenten toimikausi.
     
    Metso päätti olla jakamatta lisäosinkoa vuodelta 2008
    Metson hallitus päätti 24.7.2009, että Metso ei maksa vuodelta 2008 lisäosinkoa 0,70 euron perusosingon lisäksi, joka jaettiin huhtikuussa 2009. Metson taloudellinen tulos ja taloudellinen asema ovat vakaat ja kehittyneet Metson johdon odotuksien mukaisesti, mutta markkinanäkymät vuodelle 2010 jatkuvat heikkona. Epävarmassa taloudellisessa tilanteessa vahvan taseen merkitys kasvaa.
    Metson 30.3.2009 pidetty yhtiökokous valtuutti hallituksen tekemään vuoden 2009 loppuun mennessä harkintansa mukaan ja Metson taloudellisen tilanteen salliessa päätöksen mahdollisen enintään 0,68 euron osakekohtaisen lisäosingon maksamisesta vuodelta 2008. Hallitus on päättänyt ettei lisäosinkoa jaeta.
    Osakkeet, optiot ja osakepääoma
    Osakepääomamme oli syyskuun lopussa 240 982 843,80 euroa ja osakkeiden lukumäärä 141 754 614 kappaletta. Osakemäärään sisältyy 360 841 emoyhtiön hallussa olevaa omaa osaketta sekä 44 318 konsernitilinpäätökseemme yhdistellyllä kommandiittiyhtiöllä hallussaan olevaa Metson osaketta. Yhdessä nämä edustavat 0,29 prosenttia osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden 2009 tammi-syyskuun aikana ilman omia osakkeita oli 141 396 267.
    Helmikuussa 2009 toteutimme 300 000 oman osakkeen takaisinoston liittyen lokakuussa 2008 perustamaamme kannustinjärjestelmään (Metso Share Ownership Plan 2009-2011). Hankimme omat osakkeet yhtiön voitonjakokelpoisilla varoilla, mikä alensi siten yhtiön jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Osakkeet hankittiin julkisessa kaupankäynnissä muodostuneeseen markkinahintaan NASDAQ OMX Helsingin Pörssistä. Keskimääräinen ostohinta osaketta kohti oli 8,28 euroa ja kokonaisarvo 2 483 495,48 euroa.
    Osakekantamme markkina-arvo 30.9.2009 oli 2 718 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
     
    Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
    Osakepohjaiset palkkiot perustuen vuoden 2008 kannustinjärjestelmään maksettiin maaliskuussa 2009 hallituksen määrittämien ansaintakriteerien perusteella. Kannustinjärjestelmän piiriin kuului noin 100 johtajaamme, joista kriteerit täyttyivät 60 johtajan kohdalla, mukaan lukien koko johtoryhmä. Palkkioina jaettiin 34 265 osaketta, mikä vastasi noin 0,02 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Johtoryhmän jäsenten osuus oli 6 996 osaketta. Osakepalkkion ansainnan yläraja oli henkilön vuosipalkka.
    Lokakuussa 2008 hallituksemme päätti uudesta johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2009-2011 (SOP 2009-2011). Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso. Järjestelmä oli alun perin tarkoitettu noin 100 avainhenkilöllemme, joista 90 päätti osallistua. Järjestelmässä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 376 000 Metson osaketta ja palkkiona käytetään osakemarkkinoilta hankittavia osakkeita. Kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta. Lisätietoja SOP 2009-2011 -järjestelmästä voi lukea vuoden 2008 vuosikertomuksesta.
     
    Osakkeidemme vaihto
    Osakkeitamme vaihdettiin tammi-syyskuussa 2009 NASDAQ OMX Helsingissä 262 023 873 kappaletta, mikä vastasi 3 016 miljoonan euron vaihtoa. Osakkeemme hinta 30.9.2009 oli 19,23 euroa ja katsauskauden keskimääräinen kurssi 11,51 euroa. Kauden ylin noteeraus oli 20,00 ja alin 7,03 euroa.
    Metson ADS-todistuksilla käydään kauppaa Yhdysvalloissa OTC-markkinoilla. ADS-todistusten päätöskurssi 30.9.2009 oli 28,10 dollaria. Yksi ADS-todistus vastaa yhtä osaketta.
     
    Muutoksia omistusosuuksissa
    UBS AG:n hallinnoimien rahastojen omistusosuus osakkeistamme ylitti 5 prosentin kynnyksen 24.3.2009. UBS AG:lla oli tuolloin hallussaan 7 541 753 osakettamme, mikä vastasi 5,32 prosenttia Metson osakepääomasta ja yhtiön äänistä.
    27.3.2009 UBS AG:n hallinnoimien rahastojen omistusosuus osakkeistamme jälleen alitti 5 prosentin kynnyksen. UBS AG:lla oli tuolloin hallussaan 561 306 osakettamme, mikä vastasi 0,40 prosenttia Metson osakepääomasta ja yhtiön äänistä.
    Vuoden kolmannella neljänneksellä ei saatu ilmoituksia omistusosuuden muutoksista.
     
    Luottoluokitukset
    Elokuussa Moody's asetti Metson pitkäaikaisen Baa2 luottoluokituksen arvioitavaksi sen mahdollista alentamista varten.
    Tammikuussa 2009 Moody's Investor's Service vahvisti pitkäaikaisen Baa2 luottoluokituksemme ja muutti näkymät vakaista negatiivisiksi.
    Helmikuussa 2009 Standard & Poor's vahvisti pitkäaikaisen BBB luottoluokituksemme ja muutti näkymät vakaista negatiivisiksi. Samalla lyhytaikainen luottoluokituksemme laskettiin tasolta A-2 tasolle A-3.
    Luottoluokituksemme eivät muuttuneet vuoden kolmannen neljänneksen aikana.
     
    Metson taloudellinen raportointi vuonna 2010
    Metson vuoden 2009 tilinpäätöstiedote julkaistaan 8.2.2010. Vuoden 2009 vuosikertomus julkaistaan 8.3.2010 alkavalla viikolla (viikko 10). Vuoden 2010 tammi - maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 29.4.2010, tammi - kesäkuun osavuosikatsaus 29.7.2010 ja tammi - syyskuun osavuosikatsaus 28.10.2010.
     
     
    Lisätietoja antavat:
    Jorma Eloranta, toimitusjohtaja, Metso, puh. 0204 84 3000
    Olli Vaartimo, varatoimitusjohtaja, Metso, puh. 0204 84 3010
    Johanna Henttonen, sijoittajasuhdejohtaja, Metso, puh. 0204 84 3253
     
     
    Metso Oyj
     
    Olli Vaartimo
    varatoimitusjohtaja
     
    Kati Renvall
    viestintäjohtaja
     
    jakelu:
    Nasdaq OMX Helsinki Oy
    Tiedotusvälineet
    www.metso.com