Pörssitiedote helmikuuta 4, 2009 11:00:00 CET

Metson tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2008

 
Metso Oyj:n yhtiötiedote 4.2.2009 klo 12.00
 
Kannattavuus vuonna 2008 hyvä, vuoden 2009 kannattavuuden arvioidaan olevan tyydyttävä
 
Keskeistä vuonna 2008
  • Vuonna 2008 uusia tilauksia saatiin 6 384 miljoonan euron arvosta, mikä oli 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (2007: 6 965 milj. e)
  • Tilauskanta pieneni 6 prosenttia joulukuun 2007 lopusta ja oli vuoden 2008 lopussa 4 088 miljoonaa euroa (31.12.2007: 4 341 milj. e).
  • Liikevaihto kasvoi 2 prosenttia (6 % vertailukelpoisin valuuttakurssein) edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 6 400 miljoonaa euroa (2007: 6 250 milj. e).
  • Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA) oli 680,9 miljoonaa euroa eli 10,6 prosenttia liikevaihdosta (2007: 635,4 milj. e ja 10,2 %).
  • Liikevoitto (EBIT) oli 637,2 miljoonaa euroa eli 10,0 prosenttia liikevaihdosta (2007: 579,8 milj. e ja 9,3 %).
  • Osakekohtainen tulos oli 2,75 euroa (2007: 2,69 e).
  • Vapaa kassavirta oli 29 miljoonaa euroa (2007: 198 milj. e).
  • Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli 23,2 prosenttia (2007: 26,1 %).
  • Hallitus ehdottaa osingoksi 0,70 euroa osakkeelta. Lisäksi hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle valtuutusta maksaa harkintansa mukaan enintään 0,68 euron lisäosinko myöhemmin vuoden aikana, mikäli Metson taloudellinen tilanne tukee lisäosingon maksua (2007: 1,65 e varsinainen osinko ja 1,35 e lisäosinko).
 
Keskeistä vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä
  • Uusia tilauksia saatiin loka-joulukuussa 1 040 miljoonan euron arvosta (Q4/07: 1 771 milj. e). Samaan aikaan aiemmin saatuja tilauksia peruuntui 151 miljoonaa euroa, joten saadut tilaukset (netto) olivat loka-joulukuussa 889 miljoonaa euroa.
  • Liikevaihto supistui 3 prosenttia vertailukaudesta ja oli 1 839 miljoonaa euroa (Q4/07: 1 896 milj. e).
  • Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA) oli 200,0 miljoonaa euroa eli 10,9 prosenttia liikevaihdosta (Q4/07: 193,9 milj. e ja 10,2 %).
  • Liikevoitto (EBIT) oli 190,1 miljoonaa euroa eli 10,3 prosenttia liikevaihdosta (Q4/07: 179,7 milj. e ja 9,5 %).
  • Osakekohtainen tulos oli 0,79 euroa (Q4/07: 0,85 e).
 
Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta kommentoi vuotta 2008: "Olen tyytyväinen liikevoittomme kehitykseen - pitkäjänteinen toimintamme kannattavuuden parantamiseksi tuottaa tulosta. Rahoitustilanteemme on tyydyttävä, mutta kassavirrassa on paljon parannettavaa. Hallituksen osinkoesityksessä on otettu huomioon osinkopolitiikkamme lisäksi maailman taloustilanteesta johtuva epävarmuus."
 
Eloranta sanoo, että vuodesta 2009 tulee Metsolle markkinatilanteen vuoksi vaativa, mikä tarkoittaa sekä liikevaihdon että liikevoiton heikentymistä. "Arvioimme, että liikevaihtomme kuitenkin ylittää tänä vuonna 5 miljardia euroa ja kannattavuutemme säilyy tyydyttävällä tasolla. Lisäksi arvioimme kassavirran vahvistuvan selvästi viime vuodesta. Toiminnassamme keskitymme kilpailukykyä ja kannattavuutta parantaviin ja turvaaviin toimenpiteisiin. Olemme aloittaneet kapasiteettimme ja kustannusrakenteemme sopeuttamisen heikon kysyntätilanteen pitkittymiseen useilla tuotealueilla. Valitettavasti nämä toimet vaativat myös henkilöstövähennyksiä."
 
Eloranta korostaa, että Metso on viimeisten vuosien aikana muuttunut: "Olemme selvästi joustavampi ja nopealiikkeisempi kuin edellisen matalasuhdanteen aikana. Palveluliiketoimintamme on nykyisin tasaisen vahvaa - viime vuonna noin 35 prosenttia liikevaihdostamme ja merkittävästi suurempi osa tuloksestamme tuli palveluista. Toimimme aidosti maailmanlaajuisesti: saimme lähes puolet uusista tilauksistamme kehittyviltä markkinoilta. Energia- ja ympäristöteknologiassa meille on merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Näiden ja muiden vahvuuksiemme varaan rakennamme Metsoa pitkällä tähtäimellä. Jatkamme myös useita käynnissä olevia kehitysohjelmiamme kuten tutkimus- ja kehitysprojektejamme sekä osaamisen ja johtamisen kehittämistä."
 
1.12.2008 alkaen Metson liiketoiminta on organisoitu kolmeen raportointisegmenttiin seuraavasti: Kaivos- ja maarakennusteknologia koostuu Kaivosala- ja Maarakennus-liiketoimintalinjoista, Energia- ja ympäristöteknologia koostuu Voimantuotanto-, Automaatio- ja Kierrätys-liiketoimintalinjoista ja Paperi- ja kuituteknologia koostuu Paperit-, Kuidut- ja Pehmopaperit-liiketoimintalinjoista. Tässä tilinpäätöksessä on noudatettu uutta liiketoimintarakennetta.
 
Metson avainluvut
 
 
 
Metson vuoden 2008 viimeisen neljänneksen katsaus
 
Toimintaympäristö ja tuotteiden kysyntä loka-joulukuussa
 
Metson tuotteiden ja palveluiden markkinatilanne heikentyi selvästi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden ja maailmantalouden kasvun hidastumisen seurauksena asiakkaat epäröivät investointipäätöksissään ja kaikkien Metson tuotteiden sekä palveluiden kysyntä hiljeni. Osa kaivos- ja maarakennus- sekä paperi- ja selluteollisuuden asiakkaistamme aloitti keskustelut jo tilauskannassa olevien projektien toteutusaikataulujen pidentämisestä tai niiden lykkäämisestä tai jopa keskeyttämisestä toistaiseksi. Jälkimarkkinapalveluiden kysyntää heikensi asiakasteollisuuksien kapasiteetin matalampi käyttöaste ja asiakkaiden pyrkimys käyttää omia vara- ja kulutusosavarastojaan.
 
Kaivosteollisuus leikkasi voimakkaasti investointisuunnitelmiaan mineraalien kysynnän ja hintojen nopean laskun seurauksena vuoden viimeisellä neljänneksellä ja tästä johtuen kaivosteollisuuden laitteiden ja palveluiden kysyntä laski selvästi. Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja rahoituksen saatavuuden kiristyminen heikensivät selvästi maarakennusteollisuuden näkymiä ja halukkuutta investoida uusiin laitteisiin. Markkinatilanteen nopea muutos heikensi palveluiden kysyntää niin kaivos- kuin maarakennusteollisuudessakin.
 
Energiateollisuudessa talouden epävarmuus ja rahoituksen heikko saatavuus vähensivät uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysyntää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Automaatiotuotteiden kysyntä oli heikkoa massa- ja paperiteollisuudessa ja tyydyttävää voima-, öljy- ja kaasuteollisuudessa. Myös jälkimarkkinapalveluiden kysyntä hiljeni asiakkaiden kustannussäästöohjelmien seurauksena. Metallinkierrätyslaitteiden kysyntää heikensi kierrätettävän teräksen kysynnän ja hinnan voimakas lasku.
 
Massa- ja paperiteollisuuden uusien koneiden ja laitteiden kysyntä laski vuoden viimeisen neljänneksen aikana paljon aikaisempaa matalammalle tasolle. Uuslaitemarkkinoiden odotetaan painottuvan tulevaisuudessa entistä enemmän Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Asiakastehtaiden sulkemiset Pohjoismaissa, muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sekä uuslaitemarkkinoiden hiljeneminen maailmanlaajuisesti vähensivät Metson paperi- ja kuituteollisuuden laitteiden sekä jälkimarkkinapalvelujen kysyntää. Tilanne kärjistyi globaalin talouskriisin seurauksena.
 
 
Saadut tilaukset loka-joulukuussa
 
Metson vuoden viimeisen neljänneksen saadut tilaukset laskivat selvästi vertailukaudesta ja olivat 1 040 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti aiemmin saatuja tilauksia peruuntui noin 151 miljoonaa euroa, joten saadut tilaukset (netto) loka-joulukuussa olivat 889 miljoonaa euroa.
 
Useat Metson asiakkaat epäröivät uusien investointipäätösten tekemistä epävarmassa taloustilanteessa. Kaikkien raportointisegmenttien saadut tilaukset laskivat. Uusien tilausten saanti hidastui etenkin Paperit- ja Kuidut- sekä Maarakennus-liiketoimintalinjoilla.
 
Kaivos- ja maarakennusteknologian loka-joulukuun saadut tilaukset laskivat 31 prosenttia edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna ja olivat 485 miljoonaa euroa (705 milj. e). Samaan aikaan aiemmin saatuja tilauksia peruuntui 146 miljoonaa euroa, joten saadut tilaukset (netto) olivat loka-joulukuussa 339 miljoonaa euroa. Peruutuksia ja projektiaikataulujen lykkäyksiä tapahtui sekä kaivos- että maarakennusteollisuudessa. Alueellisesti loppuvuoden saadut tilaukset heikkenivät huomattavasti Etelä-Amerikassa, Itä-Euroopassa ja Australiassa. Loka-joulukuussa saatiin mm. jauhatuslaitteiston tilaus Norilsk Nickelille Venäjälle.
 
Energia- ja ympäristöteknologiassa kehitys oli tasaisempaa ja vuoden viimeisen neljänneksen saadut tilaukset laskivat 6 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 346 miljoonaa euroa. Aikaisemmin saaduista tilauksista peruuntui neljänneksen aikana 5 miljoonaa euroa, joten saadut tilaukset (netto) olivat 341 miljoonaa euroa. Automaatiotuotteiden tilaukset pysyivät vertailukauden tasolla. Sekä voima- ja soodakattiloiden että metallinkierrätystuotteiden tilaukset laskivat kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna. Alueellisesti Energia- ja ympäristöteknologian saadut tilaukset kasvoivat selvimmin Itä-Euroopassa ja laskivat voimakkaimmin Etelä-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa. Vuoden viimeisen neljänneksen suurimpiin tilauksiin kuului automaatiojärjestelmä kombivoimalaitokseen EnerjiSA Enerji Üretim A.S. -yhtiölle Turkin Bandirmaan, monipolttoainekattilat Stora Enso Poland S.A.:n voimalaitokselle Puolaan sekä monipolttoainekattila Kuopion Energialle.
 
Paperi- ja kuituteknologian saadut tilaukset laskivat 70 prosenttia vertailukaudesta ja olivat loka-joulukuussa 207 miljoonaa euroa. Uusien tilausten saanti oli hyvin vähäistä kaikkialla. Paperi- ja kuituteknologian viimeisen vuosineljänneksen suurimpia tilauksia olivat kaksi pehmopaperilinjaa HengAn International Groupille Kiinaan. Tilauskannasta peruuntui joulukuussa noin 40 miljoonan euron kartonkikonetoimitus Lee & Manille Kiinaan. Metson toimituksesta saamat maksut kattavat projektista aiheutuneet kustannukset.
 
 
Taloudellinen kehitys loka-joulukuussa
 
Metson loka-joulukuun liikevaihto oli 1 839 miljoonaa euroa (Q4/07:1 896 milj. e). Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 10 prosenttia vertailukaudesta, ja sen osuus Metson vuoden 2008 viimeisen neljänneksen liikevaihdosta oli 34 prosenttia (Q4/07: 30 %).
 
Metson vuoden viimeisen neljänneksen tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA) parani vertailukauteen verrattuna ja oli 200,0 miljoonaa euroa eli 10,9 prosenttia liikevaihdosta (Q4/2007: 193,9 milj. e ja 10,2 %). Metson liikevoitto kasvoi ja oli 190,1 miljoonaa euroa eli 10,3 prosenttia liikevaihdosta (Q4/2007: 179,7 milj. e ja 9,5 %). Viimeisen neljänneksen tuloksen parantuminen vertailukaudesta tuli Paperi- ja kuituteknologiasta. Osakkeenomistajille kuuluva tulos vuoden viimeiseltä neljännekseltä oli 112 miljoonaa euroa (Q4/07: 120 milj. e) eli osakekohtaisesti 0,79 euroa (Q4/07: 0,85 e/osake).
 
 
Metson tilinpäätöstiedote 2008
 
Toimintaympäristö ja tuotteiden kysyntä vuonna 2008
Metson tuotteiden ja palveluiden markkinatilanteessa tapahtui suuria muutoksia vuoden aikana. Kysyntätilanne oli hyvä alkuvuonna, mutta heikkeni selvästi syyskuun lopusta lähtien.
 
Kaivos- ja maarakennusteknologian tuotteiden kysyntä oli hyvää syyskuulle asti, jolloin sekä kaivos- että maarakennusteollisuuden asiakkaat alkoivat vähentää investointejaan. Kesällä alkanut perusmetallien hintojen lasku johti kaivosten tuotannon supistamisiin ja jopa kaivosten sulkemisiin. Maarakennusteollisuudessa maailmantalouden kasvun hidastuminen ja rahoituksen saatavuuden kiristyminen vähensivät uusia investointeja. Tämän seurauksena kaivos- ja maarakennustuotteiden sekä -palveluiden kysyntä heikkeni nopeasti ja eräät asiakkaat peruivat tilauksia tai siirsivät projektien toimitusaikatauluja. Vuositasolla palveluliiketoiminnan kysyntä kasvoi erityisesti Kaivosala-liiketoimintalinjalla. Alueellisesti Metson Kaivos- ja maarakennusteknologian tuotteiden kysyntä kasvoi voimakkaasti Aasian ja Tyynenmeren alueella, mutta laski Yhdysvalloissa ja Pohjois-Euroopassa.
 
Energia- ja ympäristöteknologian tuotteiden ja palveluiden kysyntä oli vuoden aikana tyydyttävää. Erityisesti palveluliiketoiminnan kysyntä kasvoi voimakkaasti vuoden aikana. Uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysyntä oli tyydyttävää. Metallinkierrätyslaitteiden kysyntä laski kierrätettävän teräksen kysynnän ja hinnan laskun seurauksena. Maantieteellisesti Energia- ja ympäristöteknologian tuotteiden kysyntä pysyi tyydyttävänä lukuun ottamatta Länsi-Eurooppaa, missä se laski selvästi.
 
Paperi- ja kuituteknologian tuotteiden ja palveluiden kysyntä oli alkuvuonna tyydyttävää, mutta syyskuun jälkeen kysyntä heikkeni voimakkaasti. Kesän jälkeen alkanut markkinoiden hiljeneminen syveni vuoden loppua kohden. Paperin, kartongin ja massan kysyntä maailmalla pieneni ja markkinoille syntyi ylikapasiteettia. Uusien investointien päätösaikataulut pitkittyivät ja useita toteutusvaiheessa olevia projekteja peruttiin tai niiden aikatauluja lykättiin. Pehmopaperilinjojen kysyntä pysyi melko tasaisena koko vuoden. Palveluiden kysyntä heikkeni vuoden loppua kohden useiden asiakastehtaiden sulkemisten ja asiakkaiden kustannussäästöohjelmien seurauksena.
 
 
Saadut tilaukset ja tilauskanta
 
Vuonna 2008 Metson saadut tilaukset laskivat 8 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 6 384 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna uusien tilausten arvo laski 5 prosenttia. Saadut tilaukset olivat lähes edellisvuoden tasolla Kaivos- ja maarakennusteknologiassa ja laskivat heikosta viimeisestä neljänneksestä johtuen Energia- ja ympäristöteknologiassa ja Paperi- ja kuituteknologiassa.
 
Eniten tilauksia saatiin Yhdysvalloista, Brasiliasta ja Kiinasta. Näiden maiden yhteenlaskettu osuus kaikista saaduista tilauksista oli 33 prosenttia. Tilausten saanti kasvoi Etelä-Amerikassa ja pysyi vertailukauden tasolla Pohjois-Amerikassa sekä Itä-Euroopassa. Länsi-Euroopan markkinat hiljenivät vuoden aikana eniten. Kehittyvien markkinoiden osuus oli 48 prosenttia (43 %) kaikista saaduista tilauksista. Metson tilauskanta oli vuoden lopussa 4 088 miljoonaa euroa, mikä on 6 prosenttia vuoden 2007 lopun tilauskantaa pienempi. Osa asiakkaista on aloittanut Metson kanssa keskustelut projektien toteutusaikataulujen pidentämisestä tai niiden keskeyttämisestä toistaiseksi. Hieman yli 20 prosentissa tilauskannassa olevista projekteista arvioidaan olevan toimituksen ajoitukseen liittyvää epävarmuutta. Tällaisia epävarmoja tilauksia ovat mm. sellutehdasprojektit Zhanjiang Chenmingille Kiinaan ja Aracruzille Brasiliaan.
 
Saadut tilaukset raportointisegmenteittäin
 
Saadut tilaukset markkina-alueittain
 
2008
2007
 
Milj. e
%:a saaduista tilauksista
Milj. e
%:a saaduista tilauksista
Eurooppa
2 375
38
3 135
44
Pohjois-Amerikka
1 070
17
1 033
15
Etelä- ja Väli-Amerikka
1 056
16
818
12
Aasia ja Tyynenmeren alue
1 476
23
1 514
22
Muu maailma
407
6
465
7
Yhteensä
6 384
100
6 965
100
 
 
Liikevaihto
 
Metson vuoden 2008 liikevaihto oli viime vuoden tasolla eli 6 400 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto kasvoi noin 6 prosenttia. Kaivos- ja maarakennusteknologian liikevaihto kasvoi vertailukelpoisilla kursseilla laskettuna 16 prosenttia, Energia- ja ympäristöteknologian 18 prosenttia ja Paperi- ja kuituteknologian laski 12 prosenttia. Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 9 prosenttia (noin 13 prosenttia vertailukelpoisilla valuuttakursseilla), ja sen osuus Metson liikevaihdosta oli 35 prosenttia (2007: 33 %). Palveluliiketoiminnan kasvu oli voimakkainta Energia- ja ympäristöteknologiassa, jossa kasvu oli 20 prosenttia vertailukelpoisilla kursseilla.
 
Vuonna 2008 liikevaihdolla mitattuna suurimmat maat olivat Yhdysvallat, Kiina ja Suomi, joiden yhteenlaskettu osuus kokonaisliikevaihdosta oli noin 29 prosenttia.
 
Liikevaihto raportointisegmenteittäin
 
Liikevaihto markkina-alueittain
 
 
Taloudellinen tulos
 
Metson vuoden 2008 tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA) parani 7 prosenttia ja oli 680,9 miljoonaa euroa eli 10,6 prosenttia liikevaihdosta (2007: 635,4 milj. e ja 10,2 %). EBITA:n euromääräinen kasvu tuli lähinnä Kaivos- ja maarakennusteknologiasta. EBITA:n suhteellisen osuuden paraneminen johtui lähinnä Paperi- ja kuituteknologiasta.
 
Metson vuoden 2008 liikevoitto oli 637,2 miljoonaa euroa eli 10,0 prosenttia liikevaihdosta (2007: 579,8 milj. e ja 9,3 %).
 
Metson nettorahoituskulut vuonna 2008 olivat 89 miljoonaa euroa (2007: 33 milj. e). Vuoden aikana merkittävästi kasvanut nettokäyttöpääoma, investointien korkea taso ja lisäosinko ovat olennaisesti lisänneet korollisia velkoja. Kasvanut lainapääoma, vaihtuvakorkoisen velan suhteellisen suuri osuus ja kohonnut yleinen korkotaso ovat kasvattaneet korkokuluja lähes 25 miljoonalla eurolla vertailukauteen nähden. Toisena syynä nettorahoituskulujen kasvuun olivat 24 miljoonan euron valuuttakurssitappiot (2007: 7 milj. e voittoa). Valuuttakurssivoitot ja -tappiot johtuivat pääosin Brasilian tytäryhtiön kirjaamista Yhdysvaltojen dollarimääräisten vientiluottolainojen kurssitappioista. Toisaalta realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot sitovista asiakastoimituksista raportoidaan osana liikevoittoa.
 
Metson tulos ennen veroja oli 548 miljoonaa euroa (2007: 547 milj. e). Vuonna 2008 konsernin veroaste oli 29 prosenttia, ja sen arvioidaan olevan noin 30 prosenttia vuonna 2009. Vuodelta 2008 osakkeenomistajille kuuluva tulos oli 389 miljoonaa euroa (381 milj. e) eli osakekohtaisesti 2,75 euroa (2,69 e/osake).
 
Metson sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli 23,2 prosenttia (26,1 %) ja oman pääoman tuotto (ROE) oli 26,0 prosenttia (25,4 %).
 
 
Kassavirta ja rahoitus
 
Metson liiketoiminnan rahavirta vuonna 2008 oli 137 miljoonaa euroa (2007: 294 milj. e). Liiketoiminnan rahavirtaa rasitti nettokäyttöpääoman sitoutuminen kaikissa segmenteissä. Viime vuosien voimakas orgaaninen kasvu vaikeutti toimitusketjun hallintaa ja sitoi käyttöpääomaa varastoon. Nettokäyttöpääoma kasvoi vuoden aikana 437 miljoonaa euroa. Kasvu oli voimakkainta Kaivos- ja maarakennusteknologiassa, mutta myös muut segmentit raportoivat selvää nettokäyttöpääoman kasvua. Yli puolet kasvusta tuli varastoista, mutta myös saamiset kasvoivat lähes 100 miljoonalla eurolla joulukuun korkean liikevaihdon myötä ja osto- ja muut velat vähenivät lähes 100 miljoonalla eurolla hankintojen pienentyessä loppuvuotta kohden. Viimeisen neljänneksen aikana nettokäyttöpääoma kasvoi 140 miljoonaa euroa lähinnä saatavien kasvusta ja osto- ja muiden velkojen vähenemisestä johtuen. Varastot vähenivät selvästi viimeisellä neljänneksellä tilausten peruuntumisista ja toimitusaikojen pidentymisestä  huolimatta. Myös saadut ennakot laskivat vuoden loppua kohden uusien tilausten vähennyttyä.
 
Metson vapaa kassavirta vuonna 2008 oli 29 miljoonaa euroa (2007: 198 milj. e). Viimeisen neljänneksen vapaa kassavirta oli 22 miljoonaa euroa negatiivinen (Q4/07: 0 milj. e).
 
Korolliset nettovelat olivat vuoden lopussa 1 099 miljoonaa euroa (31.12.2007: 540 milj. e).
 
Seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvän lyhytaikaisen velan määrä laski viimeisellä neljänneksellä 79 miljoonaa euroa ja oli 346 miljoonaa euroa vuoden lopussa. Lyhytaikaisesta velasta 141 miljoonaa euroa koostuu Suomen markkinoilla liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista, 101 miljoonaa euroa on pitkäaikaisten lainojen lyhennyseriä ja loput joidenkin ulkomaisten tytäryhtiöiden paikallista käyttöpääomarahoitusta, ensisijaisesti Brasiliassa. Noin 160 miljoonaa euroa nykyisistä pitkäaikaisista lainoista erääntyy vuonna 2010.
 
Vuoden 2008 nettomääräinen varainhankinta oli 621 miljoonaa euroa, josta lähes 500 miljoonaa euroa oli uutta pitkäaikaista velkaa. Metson likviditeettitilanne on tyydyttävä. Syndikoitu 500 miljoonan euron valmiusluottositoumus on käytettävissä vuoden 2011 lopulle, eikä siitä ole tällä hetkellä nostettu lainaa.
 
Nettovelkaantuneisuusaste oli 75,7 prosenttia (33,4 %) ja omavaraisuusaste 30,9 prosenttia (37,7 %). Huhtikuussa, varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen Metso maksoi vuodelta 2007 osinkoja 425 miljoonaa euroa, mikä yhdessä nettokäyttöpääoman kasvun ja investointien suuren määrän kanssa nosti nettovelkaantuneisuusastetta.
 
 
Investoinnit
 
Metson vuoden 2008 bruttoinvestoinnit nousivat 60 prosenttia edellisvuodesta ja olivat 255 miljoonaa euroa (2007: 159 milj. e). Käyttöomaisuusinvestointeihin sisältyvät teknologia- ja kapasiteettihankinnat, joiden arvo oli yhteensä noin 64 miljoonaa euroa. Tällaisia hankintoja ovat Kanadassa sijaitsevan Lachinen raskaan valmistuksen osto, ruotsalaisen biopolttoaineisiin erikoistuneen tutkimus- ja kehitysyhtiön, Lignoboost AB:n hankinta sekä japanilaisen Mitsubishi Heavy Industriesin paperiteknologian osto. Muut yrityshankinnat eivät sisälly yllä mainittuihin bruttoinvestointeihin.
 
Toukokuussa Metso osti ruotsalaiselta STFI-Packforsk AB:lta sen tutkimus- ja kehitysyhtiö Lignoboost AB:n osakkeet. Kauppa sisältää teollisoikeudet sekä LignoBoost-tuotemerkin
ja siihen liittyvän tietotaidon. Ostettu yhtiö tuli osaksi Metson Voimantuotanto-liiketoimintalinjaa. Yritysosto avaa mielenkiintoisia biopolttoaineisiin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia erilaisissa selluprosesseissa.
 
Toukokuussa Metso sai päätökseen Mitsubishi Heavy Industriesin (MHI) paperikoneteknologian oston. Kaupan seurauksena Metsosta tuli maailmanlaajuisesti Beloitin paperikoneteknologian yksinomistaja. MHI:n vuotuisen vaikutuksen palveluliiketoimintojen liikevaihtoon arvioidaan olevan noin 10 miljoonaa euroa.
 
Kanadassa sijaitsevan Lachinen raskaan valmistuksen ja koneistuksen päätehtaan osto GE Energyltä saatiin päätökseen elokuussa. Tehdas liitettiin Metson Kaivosala-liiketoimintalinjaan, ja noin 170 työntekijää siirtyi Metson palvelukseen. Hankinnalla kasvatettiin merkittävästi kaivosteollisuuden toimituskapasiteettia.
 
Vuonna 2008 merkittävimmät käyttöomaisuusinvestoinnit tähtäsivät Metson läsnäolon vahvistamiseen kehittyvillä markkinoilla, tuotantoketjun tehostamiseen sekä huoltoverkoston kasvattamiseen. Kiinassa uusi massa- ja paperiteollisuutta palveleva huoltokeskus Guangzhoussa aloitti toimintansa, ja Metso teki päätöksen kolmannen huoltokeskuksen perustamisesta Ziboon, Shandongin maakuntaan. Tianjinissa laajennettiin murskainten tuotantokapasiteettia ja Shanghaissa rakennetaan Automaatio-liiketoimintalinjan toimitiloja. Intiassa valmistuivat Bawalin murskainten ja tärylaitteiden kokoonpanolinjan ja Ahmedabadin teräsvalimon laajennukset. Intiassa on meneillään Metso Park -teollisuuskeskuksen rakentaminen Rajasthaniin. Yhdysvalloissa otettiin käyttöön kattilahuoltokeskus Lancasterissa, Etelä-Carolinassa ja Fairmontissa, Länsi-Virginiassa valmistui kattilahuoltokeskuksen laajennus. Suomessa, Jyväskylässä uudistetaan paperiteknologiakeskuksen koekonetta. Kaivos- ja maarakennusteknologiassa ja Automaatio-liiketoimintalinjalla on käynnissä investoinnit toiminnanohjausjärjestelmiin.
 
Vuonna 2009 Metson investointien määrän, ilman yrityshankintoja, arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa. Uusien investointien määrää rajoitetaan selvästi maailmantalouden muuttuneen tilanteen vuoksi.
 
 
Yritysostot ja -myynnit
 
Toukokuussa Metso osti tanskalaisen selluteollisuudelle mittausjärjestelmiä valmistavan Kemotron A/S:n. Yhtiön palveluksessa oli 13 henkilöä. Ostettu yritys liitettiin Metson Automaatio-liiketoimintalinjaan.
 
Kesäkuussa Metso sai päätökseen ensisijaisesti läppäventtiileitä valmistavan saksalaisen MAPAG Valves GmbH:n oston Linde Group:lta. Yritysostolla Metso täydentää tuotetarjontaansa energia- ja hiilivetyteollisuudelle. Velaton kauppahinta oli 36 miljoonaa euroa, ja yhtiö liitettiin Metson Automaatio-liiketoimintalinjaan. Yhtiön palveluksessa on noin 100 henkilöä. Yhtiön vuotuinen liikevaihto on noin 36 miljoonaa euroa.
 
Syyskuussa Metso lisäsi omistusosuuttaan Valmet-Xi'an Paper Machinery Co. Ltd. -osakkuusyrityksessään Kiinassa 48,3 prosentista 75 prosenttiin. Osakehankinnan arvo oli noin 5 miljoonaa euroa. Yritys on yhdistetty Metson taseeseen syyskuusta alkaen, ja sen vuosiliikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa, josta yli puolet on koostunut myynnistä Metsolle. Vuoden lopussa Valmet-Xi'anin henkilöstömäärä oli noin 1 100.
 
Syyskuussa Metso kertoi ostavansa suomalaiselta Fastpap Oy Ab:ltä paperintuotannon laatumittausjärjestelmäliiketoiminnan. Ylöjärvellä sijaitseva liiketoiminta, jossa työskentelee 11 henkilöä, liitettiin Metson Automaatio-liiketoimintalinjaan 1.10.2008 alkaen.
 
Syyskuussa Metso osti mangaanikulutusosien tuottajan PSP Slévárnan Tsekin Tasavallasta, Prerovista. Kauppahinta oli noin 6 miljoonaa euroa. Tehdas liitettiin Metson Maarakennus-liiketoimintalinjaan lokakuussa. Ostetun yrityksen henkilöstömäärä on 385 ja vuosiliikevaihto noin 20 miljoonaa euroa.
 
Lokakuussa Metso osti australialaisen G & F Beltline Services Pty Ltd:n, joka tarjoaa kuljetinhihnojen asennus- ja huoltopalveluita kaivosteollisuudelle. Sopimuksen arvo oli noin 6 miljoonaa euroa. Yritys liitettiin Metson Kaivosala-liiketoimintalinjaan 15.10.2008. Noin 90 työntekijää siirtyi Metson palvelukseen. Beltlinen vuosiliikevaihto on noin 11 miljoonaa euroa.
 
Tammikuussa Metso saattoi päätökseen Panelboard-liiketoimintansa myynnin. Levypuristintoiminta Saksassa myytiin syyskuussa 2007 G. Siempelkamp GmbH & Co. KG:lle ja tammikuussa 2008 sovittiin Nastolan ja Sundsvallin levyliiketoimintojen myynnistä Dieffenbacher GmbH + Co. KG:lle.
 
Toukokuussa Metso myi Suomessa toimivan, 20 henkilöä työllistävän levitystelojen valmistusliiketoimintansa (Finbow) ja siihen liittyvät kiinteistöt ja koneet suomalaiselle sijoittajaryhmälle. Myyty liiketoiminta oli osa Metson Paperit-liiketoimintalinjaa.
 
Syyskuussa Metso myi Ruotsissa toimivan Metso Foundries Karlstad AB:n osakkeet Primaca Group Oy:n kokoamalle sijoittajaryhmälle. Metso jatkaa 16,7 prosentin osuudella vähemmistöosakkaana perustetussa Heavycast Oy -yhtiössä, johon Primaca Group siirsi ostamansa osakkeet. Kaupan arvo oli noin 15 miljoonaa euroa, josta Metso kirjasi pienen verovapaan myyntivoiton. Myyty liiketoiminta oli osa Pehmopaperit-liiketoimintalinjaa.
 
 
Tutkimus ja tuotekehitys
 
Metson tutkimuksen ja tuotekehityksen painopistealueita ovat ympäristöteknologia, palveluliiketoimintaan liittyvä teknologia sekä älykkäiden sovellusten kehittäminen. Metson tutkimus- ja tuotekehityskulut vuonna 2008 olivat 134 miljoonaa euroa eli 2,1 prosenttia konsernin liikevaihdosta (2007: 117 milj. e ja 1,9 %). Lisäksi teollisoikeuksista aiheutuneet kulut vuonna 2008 olivat 14 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 tuotekehityksen parissa työskenteli 905 henkilöä (923 henkilöä). Metson henkilöstö teki noin 900 keksintöilmoitusta (850), jotka johtivat yli 230 kantapatenttihakemukseen (220). Vuoden lopussa patenttisuojan piirissä oli noin 3 000 Metson keksintöä (2 800).
 
Metso tuo markkinoille noin 120 tuoteuutuutta vuodessa. Muutamia esimerkkejä vuonna 2008 esitellyistä tuotteista olivat uusi flotaatiokenno siistausprosesseille, kitaformereiden uudistusratkaisu ja pyöräalustainen murskauslaitos sekä paperikoneen laadunhallintajärjestelmä PaperIQ Select.
 
Joulukuussa Metso ja Euroopan Investointipankki (EIB) allekirjoittivat 160 miljoonan euron tutkimus- ja kehityslainasopimuksen. Lainalla rahoitetaan osa Metson ympäristöliiketoimintaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehitys- ja innovaatiotoiminnasta sekä muista strategisista T&K-ohjelmista vuosien 2008-2012 aikana. Kokonaislaina-aika on seitsemän vuotta, ja puolivuotislyhennykset alkavat vuonna 2011.
 
 
Ympäristö ja ympäristöteknologia
 
Metson oman tuotannon ympäristövaikutukset ovat pienet ja liittyvät lähinnä raaka-aineiden kulutukseen, energiankäyttöön, päästöihin ilmaan, vedenkulutukseen sekä jätteisiin. Metso pyrkii vähentämään ympäristöhaittoja jatkuvalla kehitystyöllä sekä vähentämällä energian, materiaalien ja haitallisten aineiden käyttöä.
 
Metso toimittaa asiakkailleen tuote- ja palvelukokonaisuuksia, joissa ympäristötehokkuus on olennainen osa tarjontaa. Useat Metson ympäristötekniset ratkaisut on kehitetty läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Metson ratkaisut liittyvät etenkin uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen asiakkaidemme tuotantoprosesseissa, jätehuoltoon, kierrätykseen, raaka-aineiden ja veden tehokkaaseen hyödyntämiseen, pölyn, melun, hiilidioksidi- sekä hiukkaspäästöjen vähentämiseen ja prosessien optimointiin. Metso tarjoaa myös tuotteisiin liittyvää koulutusta, kunnossapitoa ja huoltoa. Näin Metso huolehtii tuotantoprosessien koko elinkaaresta ja edesauttaa ratkaisujen oikeaa ja ympäristön kannalta kestävää käyttöä.
 
Yli puolet Metson liikevaihdosta voidaan luokitella OECD:n määritelmän mukaan ympäristöliiketoiminnaksi.
 
 
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät
 
Metson toimintaan vaikuttavat erilaiset strategiset, rahoitus-, toiminnalliset sekä vahinkoriskit. Metso pyrkii hallitsemaan ja rajaamaan riskien mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin toteutuvat, niillä saattaa olla vaikutus Metson liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja tulokseen tai osakkeiden ja muiden arvopapereiden arvoon.
 
Riskien arvioinneissa Metso ottaa huomioon riskien todennäköisyyden ja vaikutuksen liikevaihtoon ja tulokseen. Metson johto arvioi yhtiön riskien olevan nykyisellään hallittavalla tasolla suhteutettuna konsernin toiminnan laajuuteen sekä käytännön mahdollisuuksiin riskien hallitsemiseksi.
 
Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden ja maailmantalouden kasvun hidastumisen seurauksena Metson liiketoimintaympäristön arvioidaan olevan vaativa vuonna 2009. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tehokkaan riskienhallinnan merkitys kasvaa ja erityisesti strategisten sekä rahoitusriskien hallinta korostuu. Vaikka Metson toiminnan maantieteellinen laajuus ja useat eri asiakasteollisuudet tasaavat pitkällä aikavälillä suhdannevaihtelujen vaikutusta, maailmantalouden kasvun nopea hidastuminen sekä laskusuhdanteen ja rahoituskriisin pitkittyminen voivat heikentää Metson tuotteiden ja palvelujen kysyntää entisestään.
 
Maailmantalouden epävarmuudella ja rahoituskriisillä voi olla haitallisia vaikutuksia Metson tilauskannassa oleviin projekteihin. Jotkut projektit saattavat pitkittyä tai ne voivat keskeytyä tai peruuntua. Metson johto arvioi, että hieman yli 20 prosentissa tilauskannassa olevista projekteista on toimituksen ajoitukseen liittyvää epävarmuutta. Metso soveltaa pitkäaikaisiin toimitussopimuksiin osatuloutusmenetelmää. Tyypillisesti asiakasennakon määrä on 10-30 prosenttia ja lisäksi asiakas maksaa suorituksia projektin etenemisen mukaan. Metso arvioi asiakkaidensa luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua velvoitteistaan. Maksuvaikeuksissa olevien asiakkaiden kanssa neuvotellaan kunkin projektin osalta toteutusaikataulujen mahdollisista muutoksista ja niiden kustannusvaikutuksista tai muista tarvittavista toimenpiteistä. Metso ei pääsääntöisesti rahoita asiakasprojekteja.
 
Metso on käynnistänyt useita toimenpiteitä sopeutuakseen nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Kapasiteettia ja kustannusrakennetta sopeutetaan kysyntää vastaavaksi, jotta yhtiö säilyy kilpailukykyisenä. Maailmantalouden kriisin myötä Metson tuotteiden markkinat saattavat kaventua, mikä saattaa johtaa hintakilpailun kiristymiseen.
 
Metson toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää rahoituksen riittävyyden varmistamista kaikissa olosuhteissa. Rahoituskriisi voi vaikeuttaa Metson velkarahoituksen saatavuutta ja nostaa sen hintaa. Metson johto arvioi rahoitusvarojen ja nostettavissa olevien luottositoumusten olevan riittävällä tasolla yhtiön välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi. Joulukuun lopussa rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 314 miljoonaa euroa ja nostamattomat luottositoumukset 500 miljoonaa euroa. Metson pitkäaikaiset velat erääntyvät suhteellisen tasaisesti vuosien 2009-2012 aikana lainapääoman keskimääräisen takaisinmaksuajan ollessa neljä vuotta. Lainoissa ei ole luottoluokitukseen perustuvia ennenaikaisen takaisinmaksun käynnistäviä sopimusvakuuksia. Tällä hetkellä Metso täyttää täysin rahoitussopimuksiinsa liittyvät kovenantit ja muut ehdot.
 
Rahoituksen riittävyyteen vaikuttaa olennaisesti nettokäyttöpääomaan ja investointeihin sitoutuva pääoma. Talouden laskusuhdanne voi pitkittyessään hidastaa Metson tavoitteena olevaa pääomien vapauttamista nettokäyttöpääomasta. Metsolla ei ole meneillään erityisen suuria investointihankkeita, ja johto arvioi, että sillä on hyvät mahdollisuudet pitää tulevien vuosien investointitasot maltillisina.
 
Raaka-aineiden ja komponenttien hintamuutokset voivat vaikuttaa Metson kannattavuuteen. Laskusuhdanteen vallitessa välittömien kustannusten nousuriski tyypillisesti pienenee. Toisaalta osa Metson asiakkaista on raaka-aineiden tuottajia, joiden toiminta- ja investointiedellytyksiä alenevat raaka-ainehinnat voivat heikentää.
 
Metson tulokseen vaikuttavista rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat valuuttakurssiriskit. Valuuttakurssien vaihtelut voivat vaikuttaa liiketoimintaan, vaikka toiminnan maantieteellinen laajuus vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Markkinoilla vallitseva epävarmuus on omiaan lisäämään kurssivaihtelua. Valuuttakurssien muutosten vaikutus näkyy suoraan tilanteissa, joissa laskutusvaluutta on toinen kuin kustannusten valuutta. Tällöin valuuttakurssimuutokset voivat heikentää Metson tuotteiden kustannuskilpailukykyä verrattuna muilla valuutta-alueilla valmistettuihin kilpailijoiden tuotteisiin. Euron lisäksi Metson merkittävimpiä laskutusvaluuttoja ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Kanadan dollari ja Brasilian real. Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat välillisesti, kun euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden liikevaihdot ja tulokset muunnetaan euromääräisiksi. Metso suojaa sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositiot täysimääräisesti. Lisäksi Metson yksiköt voivat suojata ennakoituja valuuttamääräisiä kassavirtojaan ottamalla huomioon näiden merkittävyyden, kilpailutilanteen ja muut sopeutumismahdollisuudet.
 
 
Asiakirjojen luovutusvaatimus Yhdysvaltojen oikeusministeriöltä
 
Metso Minerals Industries, Inc., joka on Metson yhdysvaltalainen tytäryhtiö, sai marraskuussa 2006 Yhdysvaltojen oikeusministeriön (Department of Justice) Antitrust-divisioonalta asiakirjojen luovutusvaatimuksen, jossa Metso Minerals Industries, Inc:ia pyydetään toimittamaan viranomaisille tiettyjä asiakirjoja. Asiakirjojen luovutusvaatimus liittyy viranomaisten tutkimukseen mahdollisista kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomuksista kivenmurskaus- ja seulontalaitteita valmistavan teollisuuden piirissä. Metso toimii täydessä yhteistyössä Yhdysvaltain oikeusministeriön kanssa.
 
 
Sopeutuminen muuttuneeseen kysyntätilanteeseen
 
Metso on aloittanut toimintansa sopeuttamisen heikon kysyntätilanteen pitkittymiseen. Etusijalla ovat kapasiteetin sopeuttaminen kysyntään, kannattavuuden varmistaminen ja kassavirran vahvistaminen. Lokakuun alussa aloitetut toimenpiteet jatkuvat vuoden 2009 aikana. Ensimmäisinä toimenpiteinä vähennettiin määräaikaisen henkilöstön käyttöä ja alihankintaa. Nopeasti heikentyneessä markkinatilanteessa nämä toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ja Metso on aloittanut useissa yksiköissä henkilöstön lomautukset tai irtisanomiset. Useimmissa tapauksissa lomautukset koskevat kaikkia työntekijäryhmiä ja niiden kesto vaihtelee työkuormasta riippuen muutamasta viikosta pidempiin ajanjaksoihin. Toimenpiteiden tavoitteena on turvata Metson liiketoiminnan kilpailukyky sopeuttamalla toimintojen toiminta- ja kustannusrakennetta kysyntätilanteeseen.
 
 
Henkilöstö
 
Metson palveluksessa oli vuoden lopussa 29 322 henkilöä, mikä oli 2 485 henkilöä enemmän kuin viime vuoden lopussa (31.12.07: 26 837 henkilöä). Alueellisesti henkilöstön kasvu oli suurinta Aasian ja Tyynenmeren alueella, jossa työskentelee 15 prosenttia konsernin henkilöstöstä. Vuoden 2008 aikana Metson palveluksessa oli keskimäärin 28 010 henkilöä.
 
Merkittävin syy henkilöstön kasvuun olivat liikevaihdon voimakkaan kasvun vaatimat investoinnit toimitus- ja palvelukykyyn sekä Metson globaalin läsnäolon vahvistaminen. Kaivos- ja maarakennusteknologian henkilöstömäärä nousi kasvuinvestoinneista johtuen Kanadassa, Brasiliassa ja Intiassa. Energia- ja ympäristöteknologian henkilöstömäärää kasvatti lähinnä Voimantuotanto- ja Automaatio-liiketoimintalinjojen suunnittelu- ja tuotantokapasiteetin lisääminen Intiassa ja Kiinassa sekä MAPAG-yritysosto Saksassa. Paperi- ja kuituteknologian henkilöstömäärä nousi Kiinassa Valmet-Xi'an Paper Machinery Co. Ltd:n hankinnan myötä noin 1 100 henkilöllä ja laski koko vuoden osalta toiminnan tehostamisen seurauksena Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa.
 
Metso-konsernin henkilöstö on jakautunut seuraavasti raportointisegmenteittäin: Kaivos- ja maarakennusteknologia 38 prosenttia, Energia- ja ympäristöteknologia 22 prosenttia ja Paperi- ja kuituteknologia 36 prosenttia sekä Valmet Automotive, palvelukeskukset ja konsernihallinto 4 prosenttia. Eniten metsolaisia työskenteli Suomessa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Kiinassa ja Brasiliassa. Näissä maissa oli 70 prosenttia koko Metso-konsernin henkilöstöstä.
 
Metsossa palkan määräytymisen perusteina ovat paikalliset ja yksilölliset sopimukset, tehtävässä suoriutuminen sekä tehtävien vaativuus. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät. Vuonna 2008 palkkoja maksettiin yhteensä 1 066 miljoonaa euroa (2007: 1 036 milj. e).
 
Henkilöstö alueittain
 
 
Strateginen selvitys
 
Elokuussa Metso aloitti kartoituksen arvoa lisäävistä toimenpiteistä, mukaan lukien erilaisten rakennejärjestelyjen arviointi. Metson hallitus päätti joulukuussa lopettaa kartoituksen maailmantalouden merkittävän muutoksen seurauksena. Metson hallitus ja johto jatkavat taloudellista arvoa lisäävien toimenpiteiden kartoittamista osana normaalia yrityksen liiketoiminnan johtamista.
 
Uudet hallinnointiperiaatteet
 
Metson uudet hallinnointiperiaatteet tulivat voimaan 1.1.2009. Niissä on otettu huomioon yhtiön liiketoimintarakenteessa ja toimintaperiaatteissa tapahtuneet muutokset sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaiseman hallinnointikoodin (Corporate Goverance) suositukset.
 
 
Metson liiketoimintarakenne uudistettiin
 
Metson liiketoimintarakenne muutettiin 1.12.2008 alkaen. Liiketoiminnot organisoitiin kolmeen raportointisegmenttiin; Kaivos- ja maarakennusteknologia, jota johtaa Matti Kähkönen, Energia- ja ympäristöteknologia, jota johtaa Pasi Laine sekä Paperi- ja kuituteknologia, jonka johtajana on Bertel Langenskiöld.
 
 
 
 
Muutoksia Metson ylimmässä johdossa
 
Joulukuun 2008 alusta alkaen Metson johtoryhmään nimitettiin kaksi uutta jäsentä; Kalle Reponen, Senior Vice President, Strategy and M&A sekä Perttu Louhiluoto, joka aloitti Metsossa 1.10.2008 tehtävässä Senior Vice President, Operational Excellence.
 
Metsossa aloitti 1.12.2008 toimintansa ylimmän johdon foorumi (Metso Executive Forum), jonka tehtävänä on vahvistaa Metson maailmanlaajuisen strategian toteuttamista. Metso Executive Forumin jäsenet ovat Metson johtoryhmän lisäksi Metson merkittävimmiltä liiketoimintalinjoilta ja maantieteellisiltä alueilta: Andrew Benko (Kaivosala-liiketoimintalinja), João Ney Colagrossi (Maarakennus-liiketoimintalinja), Per-Åke Färnstrand (Kuidut-liiketoimintalinja), Heinz Gerdes (Kierrätys-liiketoimintalinja), Ari Harmaala (Kiina), Hannu Mälkiä (Paperit -liiketoimintalinja), Lennart Ohlsson (Voimantuotanto-liiketoimintalinja) ja Sudhir Srivastava (Intia).
 
 
Taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka
 
Vuotuisen strategiakierroksen yhteydessä Metso päivitti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa kaudelle 2009-2012. Elokuussa 2008 asetetut tavoitteet korvaavat aiemmat, lokakuussa 2006 asetetut taloudelliset tavoitteet:
- Liikevaihdon kasvu yli 10 prosenttia
- EBITA:n (tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja) parantaminen vuosittain ja yli 12 prosentin EBITA-marginaali.
- Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE-%) ennen veroja yli 25 prosenttia.
- Kassavirtasuhde (cash conversion, vapaa kassavirta / nettotulos) yli 100 prosenttia.
- Ylläpitää vakaa luottoluokitus (solid investment grade)
- Jakaa vuosittain osinkona tai muilla keinoilla palauttaa pääomaa (mm. osakkeiden takaisinosto-ohjelmat ja lunastukset) vähintään 50 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.
 
Vaikka liikevaihto-, EBITA- ja ROCE-tavoitteet pysyvät voimassa pidemmällä aikavälillä, Metso ei pidä näiden tavoitteiden saavuttamista mahdollisena vuonna 2009 Metson toimintaympäristössä tapahtuneiden merkittävien muutosten jälkeen. Tavoitteista kassavirtasuhde ja vakaa luottoluokitus sekä osinkopolitiikka ovat voimassa myös vuonna 2009. Vuotuisen strategiakierroksen yhteydessä vuoden 2009 jälkipuoliskolla Metso arvioi normaaliin tapaan taloudellisia tavoitteitaan ja osinkopolitiikkaansa.
 
 
 
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
 
Metso Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 2.4.2008 vuoden 2007 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotukset, jotka koskivat hallituksen valtuuttamista päättää omien osakkeiden hankkimisesta, osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta sekä ehdotuksen ylikurssirahaston ja vararahaston alentamisesta.
 
Yhtiökokous päätti asettaa yhtiökokouksen nimitysvaliokunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitysvaliokuntaan kuuluu neljän suurimman osakkeenomistajan nimeämät edustajat sekä Metson hallituksen puheenjohtaja asiantuntijajäsenenä.
 
Yhtiökokous päätti, että Metso Oyj:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa Matti Kavetvuo ja varapuheenjohtajana Jaakko Rauramo. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin vuorineuvos Jukka Viinanen ja finanssineuvos Arto Honkaniemi. Hallituksen jäseninä jatkoivat Maija-Liisa Friman, Christer Gardell sekä Yrjö Neuvo. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.
 
Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 92 000 euroa, varapuheenjohtajalle 56 000 euroa ja jäsenille 45 000 euroa vuodessa, minkä lisäksi heille maksetaan 600 euron palkkio niistä kokouksista, joihin he osallistuvat mukaan lukien valiokuntien kokoukset. Yhtiön tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti.
 
Yhtiökokous päätti maksaa osinkoa 31.12.2007 päättyneeltä tilikaudelta 3,00 euroa osakkeelta. Osinko koostui perusosingosta 1,65 euroa osakkeelta sekä lisäosingosta 1,35 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 15.4.2008.
 
 
Metson hallituksen valiokunnat
 
Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan tarkastus- ja palkitsemisvaliokuntien jäsenet. Hallituksen tarkastusvaliokuntaan kuuluvat Maija-Liisa Friman (pj.), Arto Honkaniemi ja Jukka Viinanen. Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat Matti Kavetvuo (pj.), Christer Gardell, Yrjö Neuvo ja Jaakko Rauramo.
 
Nimitysvaliokuntaan kuuluu Metson osakasluettelon 3.11.2008 mukaan neljän suurimman rekisteröidyn osakkeenomistajan nimeämät edustajat; Suomen valtio: Pekka Timonen, Cevian Capital II Master Fund L.P.: Lars Förberg, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma: Mikko Koivusalo ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen: Harri Sailas. Metson hallituksen puheenjohtaja toimii nimitysvaliokunnan asiantuntijajäsenenä. Nimitysvaliokunta valmistelee hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset ja antaa ne yhtiön hallitukselle.
 
 
Osakkeet, optiot ja osakepääoma
 
Metson osakepääoma oli vuoden 2008 lopussa 240 982 843,80 euroa ja osakkeiden lukumäärä 141 754 614 kappaletta. Osakemäärään sisältyy 60 841 emoyhtiön hallussa olevaa omaa osaketta sekä 70 131 Metson konsernitilinpäätökseen yhdistellyllä kommandiittiyhtiöllä hallussaan olevaa Metson osaketta. Yhdessä nämä edustavat 0,09 prosenttia osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden 2008 aikana ilman omia osakkeita oli 141 595 026.
 
Metson varsinaisessa yhtiökokouksessa 2.4.2008 päätetty ylikurssi- ja vararahaston alentaminen ja siirto vapaaseen pääomaan toteutettiin 7.8.2008.
 
Elokuussa Metson hallitus päätti mitätöidä jäljellä olevat 100 000 kappaletta vuoden 2003A-optiota. Tämän ja aiempien mitätöintien sekä osakemerkintöjen jälkeen Metson optio-ohjelmista ei ole liikkeellä eikä myönnettävissä optioita käytettäväksi Metso Oyj:n osakkeiden merkintään.
Metson osakekannan markkina-arvo 31.12.2008 oli 1 207 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
 
 
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
 
Metsolla on osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2006-2008. Kannustinjärjestelmään käytettävissä oleva osakkeiden enimmäismäärä on 360 000 Metso Oyj:n osaketta.
 
Vuoden 2007 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin kuului 86 Metson johtajaa, mukaan lukien koko johtoryhmä. Maaliskuun 2008 lopussa palkkioina jaettiin 67 657 osaketta, mikä vastasi noin 0,05 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Johtoryhmän jäsenten osuus oli 15 763  osaketta.
 
Metson hallitus päätti helmikuussa vuodelle 2008 allokoitavasta osakemäärästä ja ansaintakriteereistä. Järjestelmän mahdollinen palkkio perustuu Metson ja sen liiketoiminta-alueiden vuoden 2008 liikevoittoon. Osakepohjainen kannustinjärjestelmä kattaa vuonna 2008 enintään 130 000 Metson osaketta, mikä vastaa 0,09 prosenttia Metson kaikista osakkeista. Metson johtoryhmä kuuluu kokonaisuudessaan vuoden 2008 kannustinjärjestelmän piiriin, ja johtoryhmän jäsenten osuus tästä kokonaismäärästä on enintään 27 500 osaketta. Osakepalkkion ansainnan yläraja on henkilön vuosipalkka. Metson hallitus päättää palkkioiden maksamisesta vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä.
 
Lokakuussa Metson hallitus päätti uudesta johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2009-2011 (SOP 2009-2011). Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, joka alkaa 1.1.2009 ja päättyy 31.12.2011. Järjestelmä oli alun perin tarkoitettu noin 100 Metson avainhenkilölle, joista 88 päätti osallistua. Järjestelmä vaatii osallistujilta henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin ja osallistujat ovat sitoutuneet sijoittamaan noin 55 000 Metson osakkeeseen. Järjestelmässä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 376 000 Metson osaketta. Järjestelmässä mahdollisesti palkkiona luovutettavina osakkeina käytetään osakemarkkinoilta hankittavia Metson osakkeita, joten SOP 2009-2011-kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta.
 
 
RAPORTOINTISEGMENTIT
 
1.12.2008 alkaen Metson liiketoiminta on organisoitu kolmeen raportointisegmenttiin seuraavasti: Kaivos- ja maarakennusteknologia koostuu Kaivosala- ja Maarakennus-liiketoimintalinjoista, Energia- ja ympäristöteknologia käsittää Voimantuotanto-, Automaatio- ja Kierrätys-liiketoimintalinjat ja Paperi- ja kuituteknologia koostuu Paperit-, Kuidut- ja Pehmopaperit-liiketoimintalinjoista. Tässä tilinpäätöksessä on noudatettu uutta liiketoimintarakennetta.
 
 
Kaivos- ja maarakennusteknologia
 
Miljoonaa euroa
Q4/08
Q4/07
Muutos %
2008
2007
Muutos %
Liikevaihto
717
683
5
2 586
2 330
11
Palveluliiketoiminnan liikevaihto
296
254
17
1 078
960
12
   %:a liikevaihdosta
42
37
 
42
41
 
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA)
 
 
91,9
 
 
99,4
 
 
-8
 
 
361,2
 
 
323,0
 
 
12
   %:a liikevaihdosta
12,8
14,6
 
14,0
13,9
 
Liikevoitto
91,3
98,6
-7
358,4
319,8
12
   %:a liikevaihdosta
12,7
14,4
 
13,9
13,7
 
Saadut tilaukset
339
705
-52
2 709
2 776
-2
Tilauskanta kauden lopussa
 
 
 
1 492
1 496
0
Henkilöstö kauden lopussa
 
 
 
11 259
9 754
15
 
Kaivos- ja maarakennusteknologian liikevaihto kasvoi 11 prosenttia vertailukaudesta ja oli 2 586 miljoonaa euroa (vertailukelpoisilla valuuttakursseilla kasvu oli 16 %). Segmentin molempien liiketoimintalinjojen liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Palveluliiketoiminnan liikevaihto säilyi hyvällä tasolla ja kasvoi 12 prosenttia (vertailukelpoisilla valuuttakursseilla 19 %). Palveluliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 42 prosenttia (2007: 41 %).
 
Vuoden 2008 liikevoitto kasvoi 12 prosenttia ja oli 358,4 miljoonaa euroa eli 13,9 prosenttia liikevaihdosta (319,8 milj. e ja 13,7 %). Kannattavuuden paranemiseen vaikutti voimakas volyymikasvu ja palveluliiketoiminnan myönteinen kehitys. Kannattavuus heikkeni kuitenkin vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun liikevaihdon kasvu hidastui vaikka kiinteät kustannukset jatkoivat kasvuaan.
 
Saatujen tilausten arvo vuonna 2008 oli 2 709 miljoonaa euroa (2007: 2 776 milj. e). Lasku johtui valuuttakurssien vaikutuksesta. Uusien tilausten määrä oli viime vuoden tasolla Kaivosala-liiketoimintalinjalla ja laski hieman Maarakennus-liiketoimintalinjalla. Vuoden viimeinen neljännes oli saaduissa tilauksissa selvästi vuoden heikoin. Kehittyviltä markkinoilta saatujen tilausten määrä pysyi edellisvuoden tasolla, ja niiden osuus uusista tilauksista oli 50 prosenttia (49 %). Saadut tilaukset kasvoivat Aasian- ja Tyynenmeren alueella lähes 30 prosenttia. Vuoden suurimpia tilauksia olivat jauhatuslaitteisto Minera Petaquilla S.A.:n kuparikaivokselle Panamaan, mineraalienkäsittelylaitteisto China Metallurgical Groupille Australiaan ja jauhatuslaitteisto Metallurgical Company Norilsk Nickel:lle Venäjälle. Tilauskanta pysyi edellisvuoden tasolla ja oli joulukuun lopussa 1 492 miljoonaa euroa (2007: 1 496 milj. e). Runsaaseen 10 prosenttiin tilauskannassa olevista tilauksista sisältyy toimitusaikaan liittyvää epävarmuutta.
 
 
Energia- ja ympäristöteknologia
 
Miljoonaa euroa
Q4/08
Q4/07
Muutos %
2008
2007
Muutos %
Liikevaihto
503
474
6
1 775
1 543
15
Palveluliiketoiminnan liikevaihto
117
97
20
404
347
16
   %:a liikevaihdosta
23
21
 
23
23
 
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA)
 
 
60,5
 
 
62,8
 
 
-4
 
 
198,3
 
 
182,4
 
 
9
   %:a liikevaihdosta
12,0
13,2
 
11,2
11,8
 
Liikevoitto
56,0
54,6
3
176,0
150,3
17
   %:a liikevaihdosta
11,1
11,5
 
9,9
9,7
 
Saadut tilaukset
341
367
-7
1 658
1 884
-12
Tilauskanta kauden lopussa
 
 
 
1 204
1 337
-10
Henkilöstö kauden lopussa
 
 
 
6 357
5 857
9
 
Energia- ja ympäristöteknologian liikevaihto kasvoi 15 prosenttia vertailukaudesta (vertailukelpoisilla valuuttakursseilla 18 %) ja oli 1 775 miljoonaa euroa. Kasvu tuli kaikilta liiketoimintalinjoilta ja oli voimakkainta Voimantuotanto-liiketoimintalinjalla. Palveluliiketoiminta kasvoi 16 prosenttia (20 prosenttia ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta). Palveluliiketoiminnan osuus liikevaihdosta pysyi ennallaan 23 prosentissa (2007: 23 %).
 
Liikevoitto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 17 prosenttia 176,0 miljoonaan euroon ja oli 9,9 prosenttia liikevaihdosta (2007: 150,3 milj. e ja 9,7 %). Liikevoittoa rasittaa Power-liiketoiminnan hankintaan liittyvä 15 miljoonan euron aineettomien oikeuksien poisto (2007: 28 milj. e). Vuoden 2008 liikevoitto kasvoi Automaatio-liiketoimintalinjalla vahvan volyymikasvun seurauksena ja heikkeni hieman Kierrätys-liiketoimintalinjalla. Myös Voimantuotanto-liiketoimintalinjan liikevoitto parani, joskin parannus tuli lähinnä aineettomien oikeuksien poistojen pienenemisestä.
 
Saadut tilaukset laskivat 12 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 1 658 miljoonaa euroa. Lasku johtui Voimantuotanto- ja Kierrätys-liiketoimintalinjoista. Automaatio-liiketoimintalinjan saadut tilaukset pysyivät edellisvuoden tasolla. Vuoden suurimpia venttiilitilauksia olivat venttiilitoimitukset öljy- ja kaasuteollisuudelle Aasiaan ja Lähi-itään, joista merkittävimpänä toimitus Qatar Petroleumin ja Shellin GTL (gas-to-liquids) -projektiin Qatariin. Suurimpia järjestelmätilauksia oli laaja automaatiopaketti Propapierille Saksaan. Voimantuotanto-liiketoimintalinjan suurimpia tilauksia olivat haihduttamo SCA Packagingin sellu- ja paperitehtaalle Ruotsiin, biopolttoainetta polttava voimakattila DalkiaFrance SCA:n lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokselle Ranskaan sekä monipolttoainekattilat Stora Enso Poland S.A:n voimalaitokselle Puolaan. Vuoden 2008 lopun tilauskanta, 1 204 miljoonaa euroa, oli 10 prosenttia pienempi kuin vuoden 2007 lopussa. Lähes 20 prosenttiin tilauskannassa olevista projekteista sisältyy toimituksen ajoitukseen liittyvää epävarmuutta. Tällaisia epävarmoja tilauksia ovat mm. sellutehdasprojektit Zhanjiang Chenmingille Kiinaan ja Aracruzille Brasiliaan.
 
Paperi- ja kuituteknologia
 
Miljoonaa euroa
Q4/08
Q4/07
Muutos %
2008
2007
Muutos %
Liikevaihto
627
738
-15
2 044
2 364
-14
Palveluliiketoiminnan liikevaihto
203
208
-3
716
718
0
   %:a liikevaihdosta
32
28
 
35
30
 
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA)
 
 
51,2
 
 
39,2
 
 
31
 
 
146,1
 
 
146,6
 
 
0
   %:a liikevaihdosta
8,2
5,3
 
7,1
6,2
 
Liikevoitto
46,9
34,6
36
130,1
128,2
1
   %:a liikevaihdosta
7,5
4,7
 
6,4
5,4
 
Saadut tilaukset
207
698
-70
2 021
2 293
-12
Tilauskanta kauden lopussa
 
 
 
1 434
1 553
-8
Henkilöstö kauden lopussa
 
 
 
10 544
10 093
4
 
Paperi- ja kuituteknologian liikevaihto laski vuoden 2008 aikana 14 prosenttia ja oli 2 044 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski selvästi Paperit- ja Kuidut-liiketoimintalinjoilla. Palveluliiketoiminta pysyi vertailukauden tasolla (vertailukelpoisilla kursseilla kasvu olisi ollut noin 3 %) ja sen osuus liikevaihdosta oli 35 prosenttia (2007: 30 %).
 
Paperi- ja kuituteknologian koko vuoden EBITA oli 146,1 miljoonaa euroa eli 7,1 prosenttia liikevaihdosta (146,6 milj. e ja 6,2 %). Vuoden viimeisellä neljänneksellä parantunut kannattavuus johtui suurten projektien onnistuneesta toteutuksesta ja edellisvuotta alemmista kertaluonteisista kustannuksista.
 
Liikevoitto oli 130,1 miljoonaa euroa eli 6,4 prosenttia liikevaihdosta (128,2 milj. e ja 5,4 %) ja siihen sisältyi Pulping-liiketoiminnan hankintaan liittyvä 4 miljoonan euron aineettomien oikeuksien poisto (2007: 8 milj. e). Liikevoitto kasvoi hieman Paperit- ja Pehmopaperit-liiketoimintalinjoilla, mutta laski selvästi Kuidut-liiketoimintalinjalla edellisvuoteen verrattuna.
 
Massa- ja paperiteollisuuden koneiden ja laitteiden kysyntä heikentyi vuoden aikana merkittävästi. Pehmopaperit-liiketoimintalinjan saadut tilaukset olivat vertailukauden tasolla ja Paperit-liiketoimintalinjan saadut tilaukset laskivat. Kuidut-liiketoimintalinjan saadut tilaukset kasvoivat vuonna 2008, mutta sisältävät kahden toimitusaikataulultaan epävarman selluprojektin tilaukset.
 
Saatujen tilausten arvo laski 12 prosenttia vertailukaudesta ja oli 2 021 miljoonaa euroa. Vuoden suurimpia tilauksia olivat paperinvalmistuslinja Propapierille Saksaan, sellutehdaslaitteistot Zhanjiang Chenmingille Kiinaan, selluteknologiatoimitus Aracruzille Brasiliaan sekä kartonginvalmistuslinjat Shandong Bohuille Kiinaan ja Amcorille Australiaan sekä hienopaperilinja Fujian Nanping Paperille Kiinaan.
 
Zhanjiang Chenming viimeistelee sellutehdasprojektinsa lopullista sisältöä. Aracruz on ilmoittanut, että yhtiö suunnittelee jatkavansa vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla Guaíban tehtaansa laajennusta. Metso on tehnyt projektiin liittyviä töitä saamansa ennakkomaksun puitteissa. Metso neuvottee sekä Zhanjiang Chenmingin että Aracruzin kanssa projektien toteutusaikatauluista ja aikataulumuutosten vaikutuksista.
 
Vuoden lopun tilauskanta, 1 434 miljoonaa euroa, oli 8 prosenttia pienempi verrattuna vuoden 2007 lopun tilauskantaan. Noin kolmanneksessa tilauskannassa olevista projekteista on toimituksen ajoitukseen liittyvää epävarmuutta, kuten yllä mainituissa sellulaitteistotilauksissa.
 
Paperi- ja kuituteknologiassa käynnistettiin vuoden viimeisellä neljänneksellä toimenpiteet kapasiteetin sopeuttamiseksi vastaamaan massa- ja paperiteollisuuden laskenutta kone- ja laitekysyntää. Markkinatilanteen muutos on edelleen kiihtynyt globaalin talouskriisin seurauksena. Suunniteltujen sopeutustoimenpiteiden tavoitteena on turvata liiketoiminnan kilpailukyky keventämällä toiminta- ja kustannusrakennetta.
 
 
Valmet Automotive
 
Valmet Automotiven liikevaihto vuonna 2008 oli 65 miljoonaa euroa. Liiketappio oli 3,5 miljoonaa euroa eli 5,4 prosenttia liikevaihdosta. Valmet Automotive valmisti vuoden aikana keskimäärin 87 autoa (2007: 110 autoa) päivässä. Joulukuun lopussa Valmet Automotiven henkilöstömäärä oli 783 (31.12.2007: 789 henkilöä).
 
Marraskuussa Valmet Automotive ja amerikkalainen Fisker Automotive allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Fisker Karma -autojen valmistuksesta Suomessa. Valmistuksen suunnitellaan alkavan vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä, ja ensimmäiset autot toimitetaan Pohjois-Amerikkaan. Vuosituotannoksi on suunniteltu 15 000 autoa. Valmet Automotiven valmistussopimus Porschen kanssa jatkuu vuoteen 2012.
 
 
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
 
 
Metso ja Wärtsilä saivat päätökseen yhteisyrityksen perustamisen
 
Metso ja Wärtsilä ovat sopineet Metson Heat & Power -liiketoiminnan (Metso Powerin tulosyksikkö) ja Wärtsilän Biopower-liiketoiminnan yhdistämisestä yhteisyritykseksi, jonka nimeksi tuli MW Power Oy. Yritysjärjestely saatiin päätökseen 1.1.2009. Metso omistaa yhteisyrityksestä 60 prosenttia ja Wärtsilä 40 prosenttia. Yhteisyritykseen siirrettiin noin 116 miljoonan euron tilauskanta Wärtsilä Biopower Oy:n mukana. Yrityksen pro forma -liikevaihto oli vuonna 2008 noin 130 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 200.
 
 
Metso myi komposiittivalmistusliiketoimintansa Oulussa
 
Metso myi Oulussa sijaitsevan komposiittivalmistusliiketoimintansa ja siihen liittyvän omaisuuden xperion Oy:lle. Liiketoiminnan myynti saatiin päätökseen 1.1.2009. Myynti ei ole Metson kannalta merkittävä ja siitä kirjattiin pieni myyntivoitto. Myydyn liiketoiminnan vuotuinen liikevaihto on ollut alle 5 miljoonaa euroa. Koko henkilöstö, 21 henkilöä, siirtyi xperion Oy:n palvelukseen. Myyty liiketoiminta kuului Paperit-liiketoimintalinjaan.
 
 
Metso sopeuttaa paperiteollisuutta palvelevia Suomen-toimintojaan
 
Metso käynnisti tammikuussa 2009 yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön vähentämisestä paperiteollisuutta palvelevissa Suomen-yksiköissä. Arvioitu henkilöstön vähentämistarve on yhteensä 900-1 200 henkilöä. Näiden yhteistoimintaneuvottelujen alaisissa yksiköissä työskentelee noin 4 700 henkilöä. Osana neuvotteluja tarkastellaan yksiköiden lukumäärän mahdollista vähentämistä ja toiminnan keskittämistä suurempiin yksiköihin.
 
Paperit-liiketoimintalinjalla ja Automaatio-liiketoimintalinjan Prosessiautomaatiojärjestelmät-yksikössä käynnistyneet yt-neuvottelut pyritään saamaan päätökseen maaliskuun puoliväliin mennessä. Henkilöstövähennysten arvioidaan toteutuvan tämän vuoden huhti-syyskuun aikana.
 
Kyseisten liiketoimintojen vuosikustannusten arvioidaan vähentyvän järjestelyjen seurauksena 40-50 miljoonalla eurolla. Kustannusvähennysten arvioidaan toteutuvan täysimääräisesti vuoden 2010 alusta lähtien. Järjestelyistä aiheutuvien vuonna 2009 kirjattavien kertaluonteisten kustannusten arvioidaan olevan 10-20 miljoonaa euroa.
 
 
Moody's muutti Metson luottoluokitusnäkymät negatiivisiksi
 
Tammikuussa Moody's Investor's Service vahvisti Metson pitkäaikaisen Baa2 luottoluokituksen ja muutti näkymät vakaista negatiivisiksi.
 
Smurfit-Stone Container Corporation raportoi "Chapter 11" -konkurssista
Smurfit-Stone Container Corporation, yksi Metson Paperi- ja kuituteknologian asiakkaista Pohjois-Amerikassa, raportoi 26.1.2009 tehneensä vapaaehtoisen hakemuksen "Chapter 11"-menettelyn mukaisesta uudelleenjärjestelystä. Metso arvioi Smurfit-Stonen myyntisaamistensa luottoriskin olevan enimmillään noin 3 miljoonaa euroa.
 
 
Nimitysvaliokunta ehdottaa seitsemää jäsentä Metson hallitukseen
 
Metso Oyj:n yhtiökokouksen asettama nimitysvaliokunta ehdottaa 31.3.2009 pidettävälle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä on seitsemän.
 
Nimitysvaliokunta ehdottaa, että hallituksen nykyisistä jäsenistä Maija-Liisa Friman, Christer Gardell, Arto Honkaniemi, Yrjö Neuvo, Jaakko Rauramo ja Jukka Viinanen valitaan uudelleen. Hallituksen puheenjohtajaksi ehdotetaan valittavaksi Jukka Viinanen ja varapuheenjohtajaksi Jaakko Rauramo. Lisäksi ehdotetaan, että hallitukseen valitaan uudeksi jäseneksi KTM Pia Rudengren. Nykyinen hallituksen puheenjohtaja Matti Kavetvuo on ilmoittanut, ettei hän ole käytettävissä hallituspaikoista päätettäessä.
 
Nimitysvaliokunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 92 000 euroa vuodessa. Varapuheenjohtajalle ehdotetaan maksettavaksi 56 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille 45 000 euroa vuodessa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan 600 euron palkkio niistä hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista, joihin he osallistuvat. Matkakulut ja päivärahat maksetaan yhtiön matkustuspolitiikan mukaisesti. Palkkioiden ehdotetaan pysyvän samoina kuin vuonna 2008.
 
Nimitysvaliokunta toteaa, että myös tulevana hallituskautena Metson henkilöstön edustaja osallistuu asiantuntijana Metso Oyj:n hallituksen kokouksiin yritysten hallinnosta annetun lain mukaisin rajoituksin. Uusi hallitus kutsuu henkilöstön edustajan asiantuntijajäsenekseen järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen.
 
Metson nimitysvaliokunnan puheenjohtajana toimi Pekka Timonen ja jäseninä Lars Förberg, Mikko Koivusalo ja Harri Sailas. Matti Kavetvuo toimi nimitysvaliokunnan asiantuntijajäsenenä.
 
 
Lähiajan näkymät
 
Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden ja maailmantalouden kasvun hidastumisen seurauksena Metson toimintaympäristön arvioidaan olevan vaativa vuonna 2009. Metson asiakkaat ovat varovaisia investointipäätöksissään, mikä vaikuttaa erityisesti Metson uuslaitekauppaan sekä projektiliiketoimintaan.
 
Kaivosyhtiöiden arvioidaan leikkaavan kuluvan vuoden aikana selvästi investointisuunnitelmiaan verrattuna viime vuosien huippuun ja edelleen rajoittavan tuotantoaan. Vahvan tuote- ja palvelutarjonnan johdosta Metson kaivoslaitteiden kysynnän arvioidaan olevan vuonna 2009 tyydyttävää kiristyneestä kilpailusta huolimatta. Maarakennusteollisuudessa murskeentuotantoon liittyvien laitteiden kysynnän arvioidaan olevan ainakin ensimmäisen vuosipuoliskon aikana heikkoa. Useiden maiden esittämillä, infrastruktuurin kehittämiseen liittyvillä talouden tukitoimilla arvioidaan pidemmällä aikavälillä olevan myönteinen vaikutus maarakennusteollisuuden tuotteiden kysyntään. Kaivos- ja maarakennusteknologian palveluliiketoiminnan kysynnän arvioidaan olevan tyydyttävää.
 
Uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysynnän arvioidaan olevan tyydyttävää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vuonna 2009. Uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvien ympäristötavoitteiden sekä energiaomavaraisuuden varmistamisen ja kasvattamisen odotetaan tukevan voimalaitosten kysyntää. Metson automaatiotuotteiden kysynnän arvioidaan olevan tyydyttävää kuluvana vuonna. Metallinkierrätyslaitteiden kysynnän arvioidaan olevan heikkoa romumetallin alhaisesta hinnasta sekä teräksen tuotannon vähenemisestä johtuen. Energia- ja ympäristöteknologian palveluliiketoiminnan kysynnän arvioidaan olevan tyydyttävää.
 
Paperi-, sellu- ja kuitulinjojen kysynnän arvioidaan olevan heikkoa vuonna 2009. Joidenkin tilauskannassa olevien suurten paperi- ja kartonkikone- sekä kuitulinjaprojektien toteutusaikataulut ovat pitkittyneet. Koska massa- ja paperiteollisuuden kapasiteetin käyttöasteet ovat aiempaa matalammat, Metson tarjoamien jälkimarkkinapalvelujen kysynnän arvioidaan olevan heikkoa  erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.
 
Metson liikevaihdon vuonna 2009 arvioidaan ylittävän 5 miljardia euroa. Metson tilauskanta on yli 4 miljardia euroa, josta 3 miljardia euroa on toimituksia vuodelle 2009. Metson palveluliiketoiminnan arvioidaan säilyvän tyydyttävänä vuonna 2009.
 
Metson johtamisessa painopistettä on siirretty kasvusta kannattavuuteen ja kassavirtaan. Kapasiteetti ja kustannusrakenne pyritään sopeuttamaan nopeasti kysyntään. Metson kannattavuuden arvioidaan olevan tyydyttävällä tasolla vuonna 2009. Vapaan kassavirran arvioidaan paranevan selvästi vuodesta 2008 käyttöpääoman vapauttamiseen tähtäävien toimenpiteiden seurauksena.
 
Liikevaihtoa ja kannattavuutta koskevat arviot perustuvat Metson tämänhetkisiin markkinanäkymiin ja nykyisen laajuiseen liiketoimintaan.
 
 
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä
 
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2008 oli 1 017 111 051,25 euroa, josta vuoden 2008 nettotulos on 361 829 353,31 euroa.
 
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2008 päättyneeltä vuodelta jaetaan osinkoa 0,70 euroa osakkeelta. Lisäksi hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle valtuutusta maksaa harkintansa mukaan enintään 0,68 euron lisäosinko myöhemmin vuoden aikana, mikäli Metson taloudellinen tilanne tukee lisäosingon maksua (2007: 1,65 e varsinainen osinko ja 1,35 e lisäosinko).
 
Ehdotettu osingonmaksun täsmäytyspäivä on 3.4.2009 ja osingonmaksupäivä 15.4.2009. Emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita lukuun ottamatta kaikki täsmäytyspäivän osakkeet oikeuttavat osinkoon.
 
 
 
Metso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 31.3.2009 klo 15.00 Helsingin Messukeskuksessa (os. Messuaukio 1, 00520 Helsinki).
 
Helsingissä helmikuun 4. päivänä 2009
Metso Oyj:n hallitus
 
Tähän tiedotteeseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot ovat tulevaisuutta koskevia arvioita. Tällaisia arvioita ovat esimerkiksi yleisestä talouskehityksestä ja markkinatilanteesta sekä asiakkaiden liiketoiminnan kannattavuudesta ja investointihalukkuudesta esitetyt näkemykset. Myös yhtiön kasvua, kehitystä, kannattavuutta sekä synergiaetujen ja kustannussäästöjen toteutumista koskevat odotukset ja lausumat sisältävät tulevaisuuteen liittyviä arvioita. Tässä yhteydessä käytetään esimerkiksi sanoja odottaa, arvioida ja ennakoida. Esitetyt arviot ja lausumat perustuvat tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin sekä tällä hetkellä tiedossa oleviin seikkoihin. Ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden toteutuessa yhtiön tulokset voivat poiketa huomattavasti odotuksista.
Epävarmuustekijöitä ovat muun muassa:
(1) yleinen taloudellinen tilanne mukaan lukien valuuttakurssien ja korkotason vaihtelut, jotka vaikuttavat asiakkaiden toimintaedellytyksiin sekä yhtiön saamiin tilauksiin ja niiden kannattavuuteen
(2) kilpailutilanne, erityisesti kilpailijoiden kehittämät merkittävät teknologiset ratkaisut
(3) yhtiön oman toiminnan, kuten tuotannon, tuotekehityksen ja projektinjohdon, onnistuminen ja jatkuva tehostaminen
(4) vireillä olevien ja tulevien yrityskauppojen ja -järjestelyjen onnistuminen.
 
 
 
 
 
 
KONSERNIN TASE
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Tilinpäätöstiedotteen liitteet
Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 'Osavuosikatsaukset' -standardin mukaisesti käyttäen samoja laadintaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä. Tämä tilinpäätöstiedote on tilintarkastamaton.
 
Uudet laskentastandardit
 
IFRS 8
IASB julkisti marraskuussa 2006 standardin IFRS 8 'Operating segments'. Standardin vaatimusten mukaan segmenttien raportoinnissa on sovellettava ns. johdon lähestymistapaa. Tällöin esitettävät tiedot ovat samat kuin johdon sisäisesti käyttämät segmenttien taloudellisen toiminnan arviointiperusteet.
 
Metso ottaa standardin käyttöön 1.1.2009 alkaen. Standardin käyttöönotto ei vaikuta julkaistavaan segmenttirakenteeseen.
 
IAS 1 (Muutos)
IASB julkaisi syyskuussa 2007 muutoksen standardiin IAS 1, Tilinpäätöksen esittäminen. Muutoksen tarkoituksena on parantaa tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia analysoida ja vertailla tilinpäätöslaskelmissa annettavia tietoja erottamalla omassa pääomassa tapahtuvat muutokset, jotka ovat syntyneet muiden kuin omistajien kanssa (laaja tulos), esitettäviksi laajassa tuloslaskelmassa tai kahdessa laskelmassa: erillinen tuloslaskelma ja muut laajan tuloksen erät -laskelma. Oman pääoman muutos -laskelmassa laajan tuloksen eriä ei voida kuitenkaan esittää erillisinä.
 
Euroopan Unioni hyväksyi IAS 1 -standardin muutoksen joulukuussa 2008. Metso otti käyttöön muut laajan tuloksen erät -laskelman tai kirjattujen tuottojen ja kulujen laskelman vuonna 2007 kun se siirtyi kirjaamaan aktuaariset voitot ja tappiot. Kokonaisuudessaan uudistettu standardi otetaan käyttöön 1.1.2009 alkaen.
 
IFRS 3 (Muutos)
IASB on julkistanut muutoksen standardiin IFRS 3, Liiketoimintojen yhdistäminen, joka edellyttää edelleen hankintamenomenetelmän käyttöä yritysten yhteenliittymien käsittelyssä, kuitenkin eräillä merkittävillä muutoksilla, kuten transaktiomenojen kirjaaminen kuluksi. Lisäksi kaikki yritysten hankkimiseen liittyvät maksut tulee kirjata käypään arvoon hankinta-ajankohtana ja eräät ehdolliset vastikkeet arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Liikearvo voidaan laskea perustuen emoyhtiön osuuteen nettovarallisuudesta tai se voi sisältää vähemmistöosuudelle kohdistetun liikearvon. Metso arvioi standardin vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen, mutta sen vaikutus rajoittunee tuleviin yrityshankintoihin.
 
Muutokset IFRS 3 standardiin tulevat voimaan 1.7.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla. Uudistettua standardia ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
 
Edellyttäen että muutos hyväksytään EU:ssa Metso ottaa uudistetun IFRS 3 standardin käyttöön 1.1.2010 alkaen.
 
IAS 23 (Muutos)
IASB on julkistanut muutoksen standardiin IAS 23, Vieraan pääoman menot, joka edellyttää ehdot täyttäviin investointihyödykkeisiin kohdistuvien rakennusaikaisten vieraan pääoman menojen aktivoimista osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Hyödyke voi olla joko omaan käyttöön tai myyntiin tarkoitettu. Vieraan pääoman menojen kirjaaminen suoraan kuluksi kielletään.
 
Euroopan Unioni hyväksyi IAS 23 -standardin muutoksen joulukuussa 2008. Metso ottaa uudistetun IAS 23 standardin käyttöön 1.1.2009 alkaen. Koska Metso aktivoi jo omaan käyttöön valmistetun investointihyödykkeen rakennusaikaiset vieraan pääoman menot, standardilla ei ole vaikutusta Metson tilinpäätökseen.
 
IAS 27 (Muutos)
IASB on julkistanut muutoksen standardiin IAS 27, Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Uudistettu standardi edellyttää kaikkien vähemmistötransaktioiden kirjaamista omaan pääomaan, jos määräysvalta ei siirry. Näin ollen vähemmistötransaktiot eivät enää johda liikearvon eivätkä tulosvaikutteisen voiton tai tappion kirjaamiseen. Standardi määrittelee transaktioiden käsittelyn myös silloin, kun määräysvalta siirtyy. Mahdollisesti jäljelle jäävä osuus hankinnan kohteessa arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Standardilla ei odoteta olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
 
Muutokset IAS 27 standardiin tulevat voimaan 1.7.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla. Uudistettua standardia ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
 
Edellyttäen että muutos hyväksytään EU:ssa Metso ottaa uudistetun IAS 27 standardin käyttöön 1.1.2010 alkaen.
 
IFRS 2 (Muutos)
IASB julkisti tammikuussa 2008 muutoksen standardiin IFRS 2, Osakeperusteiset maksut, selkeyttäen palkkio-oikeuden syntymisehtojen ja peruutusten käsittelyä. Oikeuden syntymisehdot rajoittuvat palvelu- ja työsuoritusehtoihin; muut piirteet eivät ole oikeuden syntymisehtoja vaan vaikuttavat ainoastaan myöntämispäivän käypään arvoon. Sekä yrityksen että muiden osapuolten taholta syntyneet peruutukset käsitellään samalla tavalla. Standardilla ei odoteta olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
 
Euroopan Unioni hyväksyi IFRS 2 -standardin muutoksen joulukuussa 2008. Metso ottaa uudistetun IFRS 2 standardin käyttöön 1.1.2009 alkaen.
 
 
Metson osakkeiden vaihto
Metso Oyj:n osakkeita vaihdettiin vuonna 2008 NASDAQ OMX Helsingissä 359 378 566 kappaletta, mikä vastasi 8 503 miljoonan euron vaihtoa. Osakkeen hinta 31.12.2008 oli 8,52 euroa ja katsauskauden keskimääräinen kurssi 23,66 euroa. Kauden ylin noteeraus oli 38,56 ja alin 7,74 euroa.
 
Metson ADS-todistuksilla käydään kauppaa Yhdysvalloissa OTC-markkinoilla. ADS-todistusten päätöskurssi 31.12.2008 oli 12,19 dollaria. Yksi ADS-todistus vastaa yhtä osaketta.
 
Muutoksia omistusosuuksissa
Suomen valtio on 11.12.2008 siirtänyt kaikki omistamansa Metso Oyj:n osakkeet valtion kokonaan omistamalle Solidium Oy:lle apporttiomaisuutena. Solidium Oy:lle siirrettäviin osakkeisiin kuuluu 15 695 287 Metso Oyj:n osaketta, mikä vastaa 11,07 prosenttia Metso Oyj:n osakepääomasta ja yhtiön äänistä. Siirron jälkeen Suomen valtion omistukseen ei jää yhtään Metso Oyj:n osaketta.
 
Marathon Asset Management LLP ilmoitti, että sen hallinnoimilla rahastoilla on 11.11.2008 hallussaan yhteensä 7 258 794 Metson osaketta, mikä vastaa 5,12 prosenttia Metson osakepääomasta. Tästä osakemäärästä Marathon Asset Management LLP:lla on valtuutus käyttää äänioikeutta 5 545 225 osakkeella, mikä vastaa 3,91 prosenttia Metson osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä.
 
UBS AG ilmoitti, että sen hallinnoimilla rahastoilla oli 15.4.2008 hallussaan yhteensä 7 274 140 Metson osaketta, mikä vastasi 5,13 prosenttia Metson osakepääomasta ja yhtiön äänistä.
 
UBS AG ilmoitti, että sen hallinnoimien rahastojen omistusosuus Metson osakkeista alitti 5 prosentin kynnyksen 18.4.2008. UBS AG:lla oli tuolloin hallussaan 7 072 425 Metson osaketta, mikä vastasi 4,99 prosenttia Metson osakepääomasta ja yhtiön äänistä.
 
 
Luottoluokitukset
Marraskuussa 2008 luottoluokituslaitos Standard & Poor's vahvisti Metson pitkäaikaisen BBB ja lyhytaikaisen A-2 luottoluokituksen ja muutti näkymät positiivisista vakaiksi.
 
Huhtikuussa 2008 luottoluokituslaitos Standard & Poor's Ratings Services vahvisti Metson BBB luottoluokituksen ja muutti luottoluokitusnäkymät vakaista positiivisiksi. Metson liikkeelle laskemien velkakirjalainojen luokitus nostettiin tasolta BBB- tasolle BBB. Lyhytaikainen luokitus on edelleen A-2.
 
Vuoden 2008 lopussa Moody's Investor Service:n pitkäaikainen luottoluokitus Metsolle oli Baa2 ja näkymät olivat vakaat. Tammikuussa 2009 Moody's Investor's Service vahvisti Metson pitkäaikaisen Baa2 luottoluokituksen ja muutti näkymät vakaista negatiivisiksi.
 
 
Metson taloudellinen raportointi vuonna 2009
Metson vuoden 2008 vuosikertomus julkaistaan viikolla 11.
Vuoden 2009 tammi - maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 28.4.2009, tammi - kesäkuun osavuosikatsaus julkaistaan 24.7.2009 ja tammi - syyskuun osavuosikatsaus julkaistaan 29.10.2009.
 
 
Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, jonka erikoisosaamista ovat kestävät teknologia- ja palveluratkaisut kaivos-, maarakennus-, voimantuotanto-, automaatio-, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuudelle. Metso työllistää yli 29 000 osaajaa yli 50 maassa. www.metso.com
 
 
Lisätietoja antavat:
Jorma Eloranta, toimitusjohtaja, Metso, puh. 0204 84 3000
Olli Vaartimo, varatoimitusjohtaja, Metso, puh. 0204 84 3010
Johanna Sintonen, sijoittajasuhdejohtaja, Metso, puh. 0204 84 3253
 
 
 
Metso Oyj
 
Olli Vaartimo
varatoimitusjohtaja
 
Kati Renvall
viestintäjohtaja
 
jakelu:
Nasdaq OMX Helsinki Oy
Tiedotusvälineet
www.metso.com