Pörssitiedote lokakuuta 28, 2010 11:00:00 CET

Metson osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2010

Metso Oyj:n pörssitiedote 28.10.2010 noin klo 12:00 paikallista aikaa

Vakaata tuloskehitystä

 

Keskeistä vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä

 

  • Uusia tilauksia saatiin heinä-syyskuussa 1 409 miljoonan euron arvosta, mikä oli 37 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella (Q3/2009: 1 031 milj. e). 

  • Tilauskanta kasvoi 21 prosenttia joulukuun 2009 lopusta ja oli syyskuun lopussa 4 144 miljoonaa euroa (31.12.2009: 3 415 milj. e). 

  • Liikevaihto kasvoi 11 prosenttia vertailukaudesta ja oli 1 325 miljoonaa euroa (Q3/2009: 1 196 milj. e). 

  • EBITA (tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja) ennen kertaluonteisia eriä oli heinä-syyskuussa 128,6 miljoonaa euroa eli 9,7 prosenttia liikevaihdosta (Q3/2009: 134,3 milj. e ja 11,2 %). 

  • Liikevoitto (EBIT) oli 103,5 miljoonaa euroa eli 7,8 prosenttia liikevaihdosta (Q3/2009: 114,1 milj. e ja 9,5 %). 

  • EBIT sisältää kokonaisuudessaan 10,5 miljoonaa euroa negatiivisia kertaluonteisia eriä (Q3/2009: 9,7 milj. e negatiivisia kertaluonteisia eriä).  

  • Osakekohtainen tulos oli 0,45 euroa (Q3/2009: 0,44 e). 

  • Vapaa kassavirta oli 122 miljoonaa euroa (Q3/2009: 249 milj. e).  

  • Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli 13,0 prosenttia (Q3/2009: 11,1 %). 

 

"Olen tyytyväinen vakaaseen kehitykseemme. Toiminnallinen tuloksemme on parantunut tänä vuonna neljännes neljännekseltä; EBITA-% ennen kertaluonteisia eriä oli ensimmäisellä neljänneksellä 7,5 prosenttia, toisella neljänneksellä 9,1 prosenttia ja nyt kolmannella neljänneksellä 9,7 prosenttia. Toinen vahva alue on palveluliiketoimintamme, joka kehittyy voimakkaasti: saadut tilaukset ovat kasvaneet tänä vuonna noin 38 prosenttia. Olen myös tyytyväinen kuluneen neljänneksen hyvään kassavirtaan. Vahva taseemme antaa lujan pohjan kehittää Metsoa edelleen", kommentoi Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta.

 

"Odotamme asteittaisen elpymisen jatkuvan useimmissa asiakasteollisuuksissamme, mutta näkymät vaihtelevat. Kolmannella neljänneksellä 56 prosenttia uusista tilauksistamme tuli kehittyviltä markkinoilta ja näkymät ovat edelleen vahvat. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kysyntänäkymät ovat epävarmemmat. Myös asiakasteollisuuksiemme välillä on eroja, esimerkiksi kaivosteollisuuden kysyntä jatkuu vahvana, kun taas voimantuotantomarkkinoilla lopullinen päätöksenteko uusissa projekteissa kestää kauan huolimatta uusiutuvan energian pitkän aikavälin myönteisestä kysyntänäkymästä.

 

Tulosohjeistuksemme vuodelle 2010 on ennallaan. Olemme antaneet arvion myös vuoden 2011 kehityksestä. Tämän vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden tilausten saanti ylittää saman ajanjakson liikevaihdon 15 prosentilla. Tähän perustuen sekä olettaen, että maailmantalouden elpyminen jatkuu, arvioimme vuonna 2011 liikevaihtomme kasvavan 10 prosenttia ja EBITA:n ennen kertaluonteisia eriä paranevan."

 

 

Metson avainluvut

 

Miljoonaa euroa Q3/

2010
Q3/

2009
Muutos % Q1-Q3/ 2010 Q1-Q3/ 2009 Muutos % 2009
Liikevaihto 1 325 1 196 11 3 865 3 663 6 5 016
Palveluliiketoiminnan liikevaihto 615 511 20 1 738 1 565 11 2 102
   %:a liikevaihdosta 47 43   46 43   42
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä kertaluonteisia eriä  

 

128,6
 

 

134,3
 

 

-4
 

 

341,2
 

 

311,0
 

 

10
 

 

399,0
   %:a liikevaihdosta 9,7 11,2   8,8 8,5   8,0
Liikevoitto 103,5 114,1 -9 313,0 238,6 31 293,6
   %:a liikevaihdosta 7,8 9,5   8,1 6,5   5,9
Tulos/osake, euroa 0,45 0,44 2 1,21 0,88 38 1,06
Saadut tilaukset 1 409 1 031 37 4 446 2 993 49 4 358
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset 672 456 47 2 000 1 450 38 1 937
Tilauskanta kauden lopussa       4 144 3 340 24 3 415
Vapaa kassavirta 122 249 -51 321 449 -29 717
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), ennen veroja, vuositasolla, %        

13,0
 

11,1
   

10,0
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %       37,2 33,2   35,7
Nettovelkaantuneisuusaste
kauden lopussa, %
       

21,3
 

51,1
   

32,5

 

 

Metson vuoden 2010 kolmannen neljänneksen katsaus

 

Toimintaympäristömme ja kysyntä heinä-syyskuussa

Kysynnän asteittainen elpyminen jatkui useimmissa asiakasteollisuuksissamme vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä. Useiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen kasvaneet budjettialijäämät yhdessä voimakkaiden valuuttakurssivaihteluiden kanssa ovat kuitenkin synnyttäneet epävarmuutta, joka on hidastanut markkinoiden elpymistä erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kehittyvien markkinoiden näkymät ovat edelleen vahvat. Kokonaisuudessaan asiakkaidemme kapasiteetin käyttöasteet ovat kuitenkin parantuneet selvästi, millä on ollut myönteinen vaikutus palveluliiketoimintaamme.

 

Kaivosyhtiöiden kapasiteetin käyttöasteet olivat korkealla ja laite- ja projektikyselyjen määrä oli vahvalla tasolla, mikä johti uusien tilausten määrän kasvuun. Mineraalien kysynnän ja hintojen vahvistumisen sekä laajan asennetun laitekantamme johdosta kaivoslaitteisiimme liittyvien palveluiden kysyntä parani edelleen.

 

Maarakennusteollisuudessa murskeentuotantoon liittyvien laitteiden kysyntä oli heikkoa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Aasian ja Tyynenmeren alueella ja Brasilian markkinoilla infrastruktuurin rakennushankkeet pitivät kysyntätilanteen hyvänä talouden kasvusta johtuen. Maarakennusteollisuuden palveluliiketoiminnan kysyntä oli tyydyttävää.

 

Uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysyntä oli heinä-syyskuussa hyvää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Useat Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat asettaneet tavoitteita uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi. Tämä tukee pidemmällä aikavälillä biomassan ja jätteen käyttöön pohjautuvien voimalaitosratkaisujen kysyntää. Rahoitusmarkkinoihin ja uusiutuvan energian tukikäytäntöihin liittyvät epävarmuudet viivästyttävät lyhyellä aikavälillä päätöksentekoa monissa projekteissa. Voimantuotantoon liittyvän palveluliiketoiminnan kysyntä oli hyvää.

 

Automaatiotuotteidemme kysyntä jatkui hyvänä öljy-, kaasu- ja petrokemianteollisuuden lisätessä investointejaan maailmanlaajuisen energiamarkkinan pitkän aikavälin kehitysnäkymien ollessa suotuisat. Myös sellu- ja paperiteollisuudessa automaatio- ja virtauksensäätöratkaisujemme kysyntä kehittyi suotuisasti. Automaatioratkaisujen palveluliiketoiminnan kysyntä oli hyvää.

 

Metallijätteen ja muun kiinteän jätteen kierrätyslaitteiden kysyntä oli tyydyttävää. Kierrätyslaitteiden palveluliiketoiminnan kysyntä on vahvistunut vuoden 2010 aikana selvästi asiakkaidemme tuotannon käyttöasteiden noustessa.

Uusien kuitulinjojen sekä sellutehtaiden laiteuudistusten ja tehdaspalveluiden kysyntä oli neljänneksen aikana tyydyttävää sellun hinnan ja kysynnän vahvistumisen myötä. Etelä-Amerikassa on valmisteluvaiheessa muutamia isoja kemiallisen selluteollisuuden hankkeita. Uusien paperi- ja kartonkilinjojen kysyntä keskittyi Kiinaan ja oli tyydyttävää. Pehmopaperin käyttö kasvaa nopeasti maailmanlaajuisesti, erityisesti kehittyvillä markkinoilla, ja uusien pehmopaperilinjojen kysyntä oli hyvää. Paperi- ja kartonkiteollisuuden parantuneet kapasiteetin käyttöasteet lisäsivät paperikonekudosten ja muiden palvelutuotteidemme kysyntää.

 

Saadut tilaukset heinä-syyskuussa

Saimme heinä-syyskuussa uusia tilauksia 1 409 miljoonan euron arvosta, eli 37 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella (Q3/2009: 1 031 milj. e). Kehittyvien maiden osuus saaduista tilauksistamme oli 56 prosenttia. Kaikkien raportointisegmenttiemme ja maantieteellisten alueiden saadut tilaukset kasvoivat heikosta vertailukaudesta, lukuun ottamatta Länsi-Eurooppaa. Palveluliiketoimintamme saadut tilaukset kasvoivat 47 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 48 prosenttia kaikista tilauksista. Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat kaikilla raportointisegmenteillä.

 

Kaivos- ja maarakennusteknologian saadut tilaukset olivat heinä-syyskuussa 643 miljoonaa euroa, mikä oli 53 prosenttia vertailukautta enemmän (Q3/2009: 420 milj. e). Tämä oli uusissa tilauksissa seitsemäs perättäinen kasvuneljännes sitten vuoden 2008 viimeisen neljänneksen, joka oli kysynnässä kaikkien aikojen matalin. Kaivosasiakkailta saatujen tilausten arvo kasvoi 92 prosenttia ja maarakennusasiakkaiden tilaukset laskivat 4 prosenttia. Palveluliiketoiminnan saamat tilaukset kasvoivat 30 prosenttia ja kasvu tuli lähinnä kaivosasiakkailta. Merkittävimpiin tilauksiin lukeutui kaivoslaitteiden ja projektiin liittyvien palveluiden toimitus Nordic Minesin uuteen kultakaivokseen Suomeen.

 

Energia- ja ympäristöteknologiassa saadut tilaukset kasvoivat 36 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 341 miljoonaa euroa (Q3/2009: 250 milj. e). Voimantuotanto-liiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 32 prosenttia ja Automaatio-liiketoiminnan tilaukset 35 prosenttia. Kierrätys-liiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat lähes 50 prosenttia poikkeuksellisen heikosta vertailukaudesta. Saatuihin tilauksiimme lukeutui yhden Celulosa Arauco y Constitucíon maanjäristyksessä vaurioituneen soodakattilan huolto ja kunnostus Araucossa, Chilessä, hiilipölykattilan muuntaminen biomassakattilalaitokseksi Dalkialle Puolassa ja biomassaa polttoaineena käyttävä voimalaitos Bomhus Energille Ruotsiin.

Paperi- ja kuituteknologian saadut tilaukset kasvoivat 13 prosenttia vertailukaudesta ja olivat heinä-syyskuussa 417 miljoonaa euroa (Q3/2009: 369 milj. e). Kasvu tuli erityisesti Kuidut-liiketoiminnasta, jossa saadut tilaukset kasvoivat 126 prosenttia. Saatuihin tilauksiin kuuluvat Kiinaan toimitettavat päällystetyn kartongin tuotantolinja Lee & Man Paper Manufacturing -yhtiölle Guangdongin maakuntaan sekä kaksi kartonkikonetta Liansheng Paper Industry (Longhai) -yhtiölle Longhain kaupunkiin.

 

 

Taloudellinen kehitys heinä-syyskuussa

Heinä-syyskuun liikevaihtomme oli 1 325 miljoonaa euroa, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (Q3/2009: 1 196 milj. e). Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 20 prosenttia vertailukaudesta, ja sen osuus liikevaihdosta oli 47 prosenttia (Q3/2009: 43 %).

 

Kolmannen neljänneksen tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja sekä kertaluonteisia eriä (EBITA ennen kertaluonteisia eriä) oli 128,6 miljoonaa euroa eli 9,7 prosenttia liikevaihdosta (Q3/2009: 134,3 milj. e ja 11,2 %). Kannattavuus (EBITA-% ennen kertaluonteisia eriä) jatkoi nousevaa suuntausta ensimmäisen neljänneksen 7,5 prosentista ja toisen neljänneksen 9,1 prosentista. Kannattavuuden heikkeneminen verrattuna vuoden 2009 kolmanteen neljännekseen johtui lähinnä myynnin ja hallinnon yleiskustannusten kasvusta suhteessa liikevaihtoon, eli 17,6 prosentista 18,9 prosenttiin. Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset olivat poikkeuksellisen alhaiset viime vuoden kolmannella neljänneksellä tiukoista säästötoimista johtuen ja tänä vuonna niitä nosti nopeasti vilkastunut kysyntä, jota kuvaa 37 prosentin nousu saaduissa tilauksissa. Kolmannella neljänneksellä bruttokateprosentti parani vertailukauden 26,0 prosentista 26,9 prosenttiin.

 

Metson liikevoitto (EBIT) oli 103,5 miljoonaa euroa eli 7,8 prosenttia liikevaihdosta (Q3/2009: 114,1 milj. e ja 9,5 %). Heinä-syyskuun EBIT sisälsi seuraavat kertaluonteiset erät, joilla oli yhteensä 10,5 miljoonan euron negatiivinen vaikutus tulokseen:

 

Kertaluonteiset erät heinä-syyskuussa

 

Q3/2010

 

Milj. e
Kaivos- ja maarakennus-teknologia Energia- ja ympäristö-teknologia Paperi- ja kuitu-teknologia Metso-konserni
EBITA ennen kertaluonteisia eriä 74,9 31,7 31,8 128,6
%:a liikevaihdosta 13,3 10,2 7,2 9,7
Kapasiteetin sopeuttamiskustannukset -1,2 -2,9 -2,7 -6,8
Oikaisu liittyen immateriaalioikeuksien käyttöä koskeviin oikeudenkäynteihin Yhdysvalloissa ja Australiassa -2,0 - - -2,0
Oikaisu liittyen liiketoiminnan myyntiin -1,6 - - -1,6
Varaus aikaisempien vuosien ALV-hyvityksistä (ICMS) Brasiliassa -0,1 - - -0,1
Aineettomien hyödykkeiden poistot *) -1,8 -5,0 -7,2 -14,6
Liikevoitto (EBIT) 68,2 23,8 21,9 103,5

 

*) Sisältää 8,4 miljoonaa euroa poistoja liittyen yrityshankintojen yhteydessä tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.

 

Q3/2009

 

Milj.e
Kaivos- ja maarakennus-teknologia Energia- ja ympäristö-teknologia Paperi- ja kuitu-teknologia Metso-konserni
EBITA ennen kertaluonteisia eriä 57,7 40,3 35,9 134,3
%:a liikevaihdosta 11,7 11,5 10,1 11,2
Kapasiteetin sopeuttamiskustannukset -10,6 -3,2 -3,5 -17,3
Voitto Talvivaaran osakkeiden myynnistä 7,6 - - 7,6
Aineettomien hyödykkeiden poistot *) -1,0 -4,2 -4,8 -10,5
Liikevoitto (EBIT) 53,7 32,9 27,6 114,1

 

*) Sisältää 4,4 miljoonaa euroa poistoja liittyen yrityshankintojen yhteydessä tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.

 

Metson tammi-syyskuun 2010 osavuosikatsaus

 

 

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Saimme tammi-syyskuussa uusia tilauksia 4 446 miljoonan euron arvosta eli 49 prosenttia vertailukautta enemmän. Ilman valuuttakurssimuutosten käännösvaikutusta kasvu olisi ollut 39 prosenttia. Kysynnän vahvistuminen oli voimakkainta Paperi- ja kuituteknologiasegmentissä, mutta myös muiden raportointisegmenttien uusien tilausten määrä kasvoi selvästi. Asiakkaidemme parantuneet käyttöasteet näkyivät palveluliiketoiminnan tilausten 38 prosentin kasvuna vertailukaudesta.

 

Saatujen tilausten perusteella kolme suurinta maata olivat Kiina, Yhdysvallat sekä Brasilia. Kehittyvien maiden osuus saaduista tilauksistamme oli 53 prosenttia (Q1-Q3/2009: 49 %).

Tilauskantamme oli syyskuun lopussa 4 144 miljoonaa euroa, mikä on 21 prosenttia vuoden 2009 lopun tilauskantaa suurempi (3 415 milj. e). Noin 1,6 miljardia euroa tilauskantaamme sisältyvistä toimituksista arvioidaan ajoittuvan tälle vuodelle ja niistä noin 920 miljoonaa euroa on palveluliiketoiminnan tilauksia. Syyskuun lopun tilauskantaan sisältyi noin 395 miljoonan euron arvosta projekteja (30.6.2010: 395 milj. e), joiden toimitusten ajoitukseen liittyy epävarmuutta ja jotka tullaan tämänhetkisen arvion mukaan toimittamaan vuoden 2010 jälkeen. Näihin projekteihin sisältyy sellutehdasprojekti Fibrialle, Brasiliaan.

 

Saadut tilaukset raportointisegmenteittäin

 

  Q1-Q3/2010 Q1-Q3/2009
  Milj. e %:a saaduista tilauksista Milj. e %:a saaduista tilauksista
Kaivos- ja maarakennusteknologia  

1 806
 

40
 

1 203
 

40
Energia- ja ympäristöteknologia 1 081 24 793 26
Paperi- ja kuituteknologia 1 560 35 983 33
Valmet Automotive 48 1 42 1
Segmenttien väliset saadut tilaukset  

-49
   

-28
 
Yhteensä 4 446 100 2 993 100

 

 

Saadut tilaukset markkina-alueittain

  Q1-Q3/2010 Q1-Q3/2009
  Milj. e %:a saaduista tilauksista Milj. e %:a saaduista tilauksista
Eurooppa 1 605 35 1 081 36
Pohjois-Amerikka 659 15 509 17
Etelä- ja Väli-Amerikka 647 15 345 12
Aasia ja Tyynenmeren alue 1 323 30 869 29
Afrikka ja Lähi-Itä 212 5 189 6
Yhteensä 4 446 100 2 993 100

 

 

Liikevaihto

Liikevaihtomme kasvoi tammi-syyskuussa vertailukaudesta 6 prosenttia ja oli 3 865 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009: 3 663 milj. e). Ilman valuuttakurssimuutosten käännösvaikutusta liikevaihto olisi laskenut yhdellä prosentilla. Liikevaihdon kasvu tuli Paperi- ja kuituteknologiasta, jossa kasvu vertailukaudesta oli 30 prosenttia. Kaivos- ja maarakennusteknologian liikevaihto oli vertailukauden tasolla ja Energia- ja ympäristöteknologian liikevaihto laski 11 prosenttia. Palveluliiketoimintamme liikevaihto kasvoi 11 prosenttia (ilman ostetun Kudokset-liiketoiminnan, eli entisen Tamfeltin, vaikutusta kasvua oli 4 prosenttia), ja sen osuus kokonaisliikevaihdosta kasvoi 46 prosenttiin (Q1-Q3/2009: 43 %).

 

Liikevaihdolla mitattuna suurimmat maat olivat Kiina, Yhdysvallat ja Brasilia, joiden yhteenlaskettu osuus kokonaisliikevaihdostamme oli noin 36 prosenttia. Kehittyvien maiden osuus liikevaihdostamme oli 49 prosenttia (Q1-Q3/2009: 43 %).

 

Liikevaihto raportointisegmenteittäin

 

  Q1-Q3/2010 Q1-Q3/2009
   

Milj. e
%:a konsernin liikevaihdosta  

Milj. e
%:a konsernin liikevaihdosta
Kaivos- ja maarakennusteknologia  

1 576
 

41
 

1 551
 

42
Energia- ja ympäristöteknologia 978 25 1 104 30
Paperi- ja kuituteknologia 1 301 33 1 002 27
Valmet Automotive 48 1 42 1
Segmenttien välinen laskutus -38   -36  
Yhteensä 3 865 100 3 663 100

 

Liikevaihto markkina-alueittain

  Q1-Q3/2010 Q1-Q3/2009
   

Milj. e
%:a konsernin liikevaihdosta  

Milj. e
%:a konsernin liikevaihdosta
Eurooppa 1 370 36 1 589 43
Pohjois-Amerikka 665 17 574 16
Etelä- ja Väli-Amerikka 532 14 458 12
Aasia ja Tyynenmeren alue 1 086 28 755 21
Afrikka ja Lähi-Itä 212 5 287 8
Yhteensä 3 865 100 3 663 100

 

 

Taloudellinen tulos

Tammi-syyskuun EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 341,2 miljoonaa euroa eli 8,8 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q3/2009: 311,0 milj. e ja 8,5 %). Korkeammat kapasiteetin käyttöasteet ja kasvanut myynti paransivat bruttokateprosenttia noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Kasvua tasoitti osin myynnin ja hallinnon yleiskustannusten kasvu 18,8 prosentista vuoden 2009 tammi-syyskuussa 19,2 prosenttiin tämän vuoden vastaavana aikana. Myynnin ja markkinoinnin yleiskustannuksia on nostanut lähinnä nopeasti vilkastunut kysyntä, joka näkyy 49 prosentin kasvuna saaduissa tilauksissa.

 

 Tammi-syyskuun liikevoittomme (EBIT) oli 313,0 miljoonaa euroa eli 8,1 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q3/2009: 238,6 milj. e ja 6,5 %).

 

Tammi-syyskuun EBIT sisältää 14,9 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä, joilla oli positiivinen tulosvaikutus. Kertaluonteiset erät on eritelty seuraavassa taulukossa.

 

Kertaluonteiset erät

 

Q1-Q3/2010

 

Milj. e
Kaivos- ja maarakennus-teknologia Energia- ja ympäristö-teknologia Paperi

- ja kuitu-teknologia
Metso-konserni
EBITA ennen kertaluonteisia eriä 179,2 92,8 86,7 341,2
%:a liikevaihdosta 11,4 9,5 6,7 8,8
Kapasiteetin sopeuttamiskustannukset -1,2 -7,9 -5,6 -14,7
Voitto Talvivaaran osakkeiden myynnistä 1,1 - - 1,1
Saatu sovintokorvaus immateriaalioikeuksien käyttöön liittyvissä oikeudenkäynneissä Yhdysvalloissa ja Australiassa 30,1 - - 30,1
Voitto liiketoiminnan myynnistä 0,9 - - 0,9
Luottotappiovaraus liittyen kahteen paperikone-asiakkaaseemme - - 0,9 0,9
Varaus aikaisempien vuosien ALV-hyvityksistä (ICMS) Brasiliassa -3,4 - - -3,4
Aineettomien hyödykkeiden poistot *) -4,7 -14,9 -21,8 -43,1
Liikevoitto (EBIT) 202,0 70,0 60,2 313,0

 

*) Sisältää 25,0 miljoonaa euroa poistoja liittyen yrityshankintojen yhteydessä tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.

 

 

 

 

 

 

Q1-Q3/2009

 

Milj. e
Kaivos- ja maarakennus-teknologia Energia- ja ympäristö-teknologia Paperi-

ja kuitu-teknologia
Metso-konserni
EBITA ennen kertaluonteisia eriä 159,4 109,5 54,5 311,0
%:a liikevaihdosta 10,3 9,9 5,4 8,5
Kapasiteetin sopeuttamiskustannukset -16,0 -6,0 -21,6 -43,6
Voitto Talvivaaran osakkeiden myynnistä 13,8 - - 13,8
Valuuttasuojauksen purkaminen peruuntuneesta asiakastilauksesta johtuen - - -9,0 -9,0
Luottotappiovaraus liittyen kahteen paperikone-asiakkaaseemme - - -4,1 -4,1
Aineettomien hyödykkeiden poistot *) -2,6 -13,2 -12,0 -29,5
Liikevoitto (EBIT) 154,6 90,3 7,8 238,6
         

*) Sisältää 13,7 miljoonaa euroa poistoja liittyen yrityshankintojen yhteydessä tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.

 

2009

 

Milj. e
Kaivos- ja maarakennus-teknologia Energia- ja ympäristö-teknologia Paperi-

ja kuitu-teknologia
Metso-konserni
EBITA ennen kertaluonteisia eriä 201,6 147,4 71,3 399,0
%:a liikevaihdosta 9,7 9,7 5,1 8,0
Kapasiteetin sopeuttamiskustannukset -21,9 -11,1 -41,7 -74,7
Myyntivoitto Talvivaaran osakkeiden myynnistä 23,1 - - 23,1
Valuuttasuojauksen purkaminen peruuntuneesta asiakastilauksesta johtuen - - -9,0 -9,0
Luottotappiovaraus liittyen kahteen paperikone-asiakkaaseemme - - -4,1 -4,1
Aineettomien hyödykkeiden poistot *) -4,0 -18,2 -15,7 -40,7
Liikevoitto (EBIT) 198,8 118,1 0,8 293,6

 

*) Sisältää 18,5 miljoonaa euroa poistoja liittyen yrityshankintojen yhteydessä tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.

 

Konsernihallinnon liikevoittoon sisältyy tammi-syyskuussa 9 miljoonan euron kurssivoitto raportointisegmenttien tekemistä valuuttasuojauksista konsernirahoituksen kanssa (Q1-Q3/2009: kurssivoitto 10 milj. e). Vastaava kurssitappio sisältyy raportointisegmenttien liiketulokseen.

 

Nettorahoituskulumme olivat tammi-syyskuussa 53 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009: 59 milj. e). Korkokulut olivat 52 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009: 56 milj. e). Nettorahoituskulut sisältävät 9 miljoonan euron valuuttakurssitappion liittyen edellä mainittuun Konsernihallinnon kurssivoittoon.

 

Tuloksemme ennen veroja oli 260 miljoonaa euroa (180 milj. e), ja vuoden 2010 veroasteen arvioimme olevan noin 30 prosenttia (2009: 32 %).

 

Emoyhtiön omistajille kuuluva tammi-syyskuun tulos oli 181 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009: 125 milj. e) eli osakekohtaisesti 1,21 euroa (0,88 e/osake).

 

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli tammi-syyskuussa 13,0 prosenttia (11,1 %) ja oman pääoman tuotto (ROE) oli 13,5 prosenttia (11,4 %).

 

Kassavirta ja rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta oli tammi-syyskuussa 368 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009: 487 milj. e).

 

Nettokäyttöpääoma laski tammi-syyskuussa 31 miljoonalla eurolla.

 

Vapaa kassavirta oli tammi-syyskuussa 321 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009: 449 milj. e).

 

Korolliset nettovelkamme olivat syyskuun lopussa 415 miljoonaa euroa (31.12.2009: 583 milj. e).

 

Syyskuun lopussa rahavaramme olivat yhteensä 984 miljoonaa euroa, josta 362 miljoonaa euroa on sijoitettu rahoitusinstrumentteihin, joiden alkuperäinen maturiteetti oli yli kolme kuukautta. Loput 622 miljoonaa euroa on kirjattu rahoihin ja pankkisaamisiin. Syndikoitu 500 miljoonan euron valmiusluottositoumus on käytettävissä vuoden 2011 lopulle, eikä siitä ole tällä hetkellä nostettu lainaa. Metson likviditeettitilanne on hyvä.

 

Nettovelkaantuneisuusasteemme oli syyskuun lopussa 21,3 prosenttia (51,1 %) ja omavaraisuusasteemme oli 37,2 prosenttia (33,2 %). Huhtikuussa, varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen, maksoimme vuodelta 2009 osinkoja 105 miljoonaa euroa.

 

Investoinnit ja T&K

Tammi-syyskuun bruttoinvestointimme ilman yritysostoja olivat 90 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009: 79 milj. e). Ylläpitoinvestointien osuus oli 59 prosenttia eli 53 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestointimme sisälsivät kaksi pienehköä teknologiayrityshankintaa. Huhtikuussa ostimme Viconsyksen vianilmaisu- ja katkokamerajärjestelmä -liiketoiminnan (noin 30 henkilöä) ja elokuussa hankimme Camoplast-Finntrack Oy:n kumihihnoihin liittyvän liiketoiminnan (noin 16 henkilöä) täydentämään palvelu- ja tuotetarjontaamme sellu- ja paperiteollisuuden asiakkaillemme. Arvioimme vuoden 2010 investointien olevan jonkin verran vuoden 2009 investointeja suuremmat (2009: 117 milj. e).

Metson tähän mennessä suurimman yksittäisen investoinnin Intiassa, Metso Parkin, ensimmäinen vaihe valmistui maaliskuussa ja investoinnin toinen vaihe on aloitettu. Kiinassa, Shanghaissa, avattiin toukokuussa automaatio- ja virtauksensäätöratkaisuihin erikoistunut teknologiakeskus. Yorkissa, Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa, otettiin toukokuussa käyttöön uudet toimitilat Kaivos- ja maarakennusteknologian tarpeisiin. Kesäkuussa aloitettiin uuden tehtaan rakennustyöt Vantaalla teollisuusventtiileiden Suomen tuotannon tarpeisiin. Sekä Yorkin että Vantaan toimitilojen kulut käsitellään käyttöleasing-sopimuksina. Araucariassa, Paranan osavaltiossa, Brasiliassa aloitettiin uusien sellu- ja voimantuotantoteollisuutta palvelevien toimitilojen rakennustyöt. Alkuvuonna saimme Jyväskylässä päätökseen Paperiteknologiakeskuksen koekoneen uudistuksen. Kiinassa on valmistumassa kolmas massa- ja paperiteollisuuden huoltokeskus Ziboon. Kaivos- ja maarakennusteknologiassa sekä Automaatio-liiketoiminnassa on käynnissä investoinnit globaaleihin toiminnanohjausjärjestelmiin.

 

Metson tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat tammi-syyskuussa 76 miljoonaa euroa eli 2,0 prosenttia konsernin liikevaihdosta (Q1-Q3/2009: 84 milj. e ja 2,3 %).

 

Yritysostot ja -myynnit sekä yhteisyritykset

Heinäkuussa ostimme Wyesco of Louisiana L.L.C:n huoltoliiketoiminnan Yhdysvaltojen Louisianan osavaltiossa. Hankittu liiketoiminta liitettiin Metson Paperi- ja kuituteknologiasegmenttiin ja se työllistää 30 henkilöä.

Huhtikuussa myimme Flexowell-kuljetinhihnatoimintamme Saksassa ContiTech Transportbandsysteme GmbH:lle. Flexowell kuului Metson Kaivos- ja maarakennusteknologiasegmenttiin.

 

Marraskuussa 2009 solmimme yhdistymissopimuksen Tamfeltin kanssa, joka on yksi maailman johtavista teknisten tekstiilien toimittajista. Ostotarjous toteutettiin marras-joulukuussa 2009 ja saatiin päätökseen 23.12.2009. Tarjouksen ulkopuolelle jääneistä 2 prosentista Tamfeltin osakkeita tehtiin osakeyhtiölain mukainen lunastustarjous ja toukokuussa saimme omistusoikeuden kaikkiin Tamfeltin osakkeisiin. Lunastushinnaksi muodostui välimiestuomiossa 7,17 euroa osakkeelta. Metso maksoi lunastushinnan, 4,3 miljoonaa euroa, syyskuussa 2010 lunastusmenettelyssä mukana olleille Tamfeltin vähemmistöosakkeenomistajille.

 

Hankinta-ajankohdasta lähtien Tamfelt on ollut toiminnallisesti ja hallinnollisesti osa Paperi- ja kuituteknologiasegmenttiämme, ja siitä muodostettiin segmentin Kudokset-liiketoimintalinja.

 

Henkilöstö

Palveluksessamme oli syyskuun lopussa 27 552 henkilöä, mikä oli 386 henkilöä enemmän kuin vuoden 2009 lopussa (31.12.2009: 27 166 henkilöä), ja 719 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten, kun otetaan huomioon ostettujen ja myytyjen liiketoimintojen henkilöstövaikutukset. Henkilöstömäärä kasvoi 5 prosenttia Kaivos- ja maarakennusteknologiassa ja pysyi vuoden 2009 lopun tasolla Energia- ja ympäristöteknologiassa ja Paperi- ja kuituteknologiassa. Tammi-syyskuussa palveluksessamme oli keskimäärin 27 333 henkilöä.

 

 

Henkilöstö alueittain

  30.9.
2010
%:a kon-

sernin henki-

löstöstä
30.9. 2009 %:a konsernin henkilöstöstä Muutos % 31.12.
2009
Suomi 8 767 32 8 321 31 5 8 746
Muut Pohjoismaat 2 867 10 2 985 11 -4 2 995
Muu Eurooppa 3 430 12 3 516 13 -2 3 678
Pohjois-Amerikka 3 454 13 3 502 13 -1 3 428
Etelä- ja Väli-Amerikka 3 045 11 2 720 10 12 2 618
Aasia ja Tyynenmeren alue 4 599 17 4 218 16 9 4 316
Afrikka ja Lähi-Itä 1 390 5 1 401 6 -1 1 385
Yhteensä 27 552 100 26 663 100 3 27 166

 

 

Muutoksia ylimmässä johdossa

Elokuussa Metson hallitus nimitti diplomi-insinööri Matti Kähkösen Metso Oyj:n ja Metso-konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi. Matti Kähkönen aloittaa uudessa tehtävässään 1.3.2011. Metson nykyinen toimitusjohtaja Jorma Eloranta jatkaa tehtävässään 1.3.2011 saakka. Matti Kähkösen päävastuualue on siihen asti Kaivos- ja maarakennusteknologiasegmentin johtaminen.

 

Varatoimitusjohtaja ja talous- ja rahoitusjohtaja (CFO) Olli Vaartimo saavutti johtajasopimuksensa mukaisen 60 vuoden eläkeiän syyskuussa. Lokakuun alusta Metson varatoimitusjohtajuus siirtyi Olli Vaartimolta Matti Kähköselle, joka toimii varatoimitusjohtajana ja toimitusjohtajan sijaisena sekä Metson johtoryhmän varapuheenjohtajana. Vaartimo on lupautunut olemaan käytettävissä vuoden 2011 kesäkuun loppuun tukemassa siirtymäkauden aikana Metson ylimmän johdon vaihdoksia mukaan lukien uuden CFO:n haku.

 

 

RAPORTOINTISEGMENTIT

 

 

Kaivos- ja maarakennusteknologia

 

Miljoonaa euroa Q3/

2010
Q3/

2009
Muutos % Q1-Q3/ 2010 Q1-Q3/ 2009 Muutos % 2009
Liikevaihto 563 492 14 1 576 1 551 2 2 075
Palveluliiketoiminnan liikevaihto 292 259 13 827 777 6 1 017
   %:a liikevaihdosta 52 53   53 50   49
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä kertaluonteisia eriä  

 

74,9
 

 

57,7
 

 

30
 

 

179,2
 

 

159,4
 

 

12
 

 

201,6
   %:a liikevaihdosta 13,3 11,7   11,4 10,3   9,7
Liikevoitto 68,2 53,7 27 202,0 154,6 31 198,8
   %:a liikevaihdosta 12,1 10,9   12,8 10,0   9,6
Saadut tilaukset 643 420 53 1 806 1 203 50 1 660
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset 311 239 30 915 733 25 970
Tilauskanta kauden lopussa       1 329 1 103 20 1 041
Henkilöstö kauden lopussa       9 974 10 014 0 9 541

 

 

Kaivos- ja maarakennusteknologian liikevaihto kasvoi 2 prosenttia viime vuoden tammi-syyskuusta (ilman valuuttakurssimuutosten käännösvaikutusta liikevaihto olisi laskenut 8 %) ja oli 1 576 miljoonaa euroa. Kaivosliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 3 prosenttia ja maarakennusliiketoiminnassa liikevaihto oli vertailukauden tasolla. Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 6 prosenttia, ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 53 prosenttia (Q1-Q3/2009: 50 %).

 

Kaivos- ja maarakennusteknologian tammi-syyskuun EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 179,2 miljoonaa euroa (kertaluonteiset erät on eritelty 'Taloudellinen tulos' -osiossa) eli 11,4 prosenttia tammi-syyskuun liikevaihdosta (Q1-Q3/2009: 159,4 milj. e ja 10,3 %). Parantuneet kapasiteetin käyttöasteet ja hintataso vaikuttivat myönteisesti kannattavuuteen, kun taas myynnin ja hallinnon yleiskustannusten 7 prosentin nousu verrattuna liikevaihdon 2 prosentin kasvuun heikensi kannattavuutta. Markkinoiden kasvanut aktiivisuus nosti myynnin ja hallinnon yleiskustannuksia.

 

Tammi-syyskuun liikevoitto (EBIT) oli 202,0 miljoonaa euroa eli 12,8 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q3/2009: 154,6 milj. e ja 10,0 %). Liikevoitto sisältää kertaluonteisia eriä, jotka paransivat tulosta nettomääräisesti yhteensä 27,5 miljoonalla eurolla, kun taas vertailukaudella kertaluonteiset erät rasittivat tulosta 2,2 miljoonalla eurolla.

 

Kaivos- ja maarakennusteknologian tammi-syyskuun saadut tilaukset kasvoivat 50 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 1 806 miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat kaikilla maantieteellisillä alueilla. Kaivosasiakkailta saadut tilaukset kasvoivat 71 prosenttia ja maarakennusasiakkailta saadut tilaukset 16 prosenttia vertailukaudesta. Kehittyviltä markkinoilta saatujen tilausten osuus oli 60 prosenttia (Q1-Q3/2009: 50 %). Tammi-syyskuun saatuihin tilauksiin kuuluu jauhatuslaitteisto Kinross Gold -kultakaivokselle Brasiliaan ja kaivoslaitteet Tiscolle Kiinaan sekä kaivoslaitteita ja projektiin liittyviä palveluja Nordic Minesin uuteen kultakaivokseen Suomeen.

 

Tilauskanta vahvistui vuoden 2009 lopusta 28 prosenttia ja oli syyskuun lopussa 1 329 miljoonaa euroa (31.12.2009: 1 041 milj. e). Syyskuun lopun tilauskannassa, kuten kesäkuunkin lopussa, oli noin 75 miljoonan euron arvosta kaivoslaitetilauksia, joihin liittyi lähinnä toimitusaikaa koskevaa epävarmuutta.

 

 

Energia- ja ympäristöteknologia

 

Miljoonaa euroa Q3/

2010
Q3/

2009
Muutos % Q1-Q3/ 2010 Q1-Q3/ 2009 Muutos % 2009
Liikevaihto 312 350 -11 978 1 104 -11 1 523
Palveluliiketoiminnan liikevaihto 129 117 10 372 379 -2 516
   %:a liikevaihdosta 42 34   39 35   35
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä kertaluonteisia eriä  

 

31,7
 

 

40,3
 

 

-21
 

 

92,8
 

 

109,5
 

 

-15
 

 

147,4
   %:a liikevaihdosta 10,2 11,5   9,5 9,9   9,7
Liikevoitto 23,8 32,9 -28 70,0 90,3 -22 118,1
   %:a liikevaihdosta 7,6 9,4   7,2 8,2   7,8
Saadut tilaukset 341 250 36 1 081 793 36 1 297
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset  

162
 

98
 

65
 

460
 

326
 

41
 

 
Tilauskanta kauden lopussa       1 159 939 23 1 032
Henkilöstö kauden lopussa       6 015 6 119 -2 6 060

 

 

Energia- ja ympäristöteknologian liikevaihto laski 11 prosenttia vuoden 2009 heikosta tilausten saannista johtuen, ja oli 978 miljoonaa euroa. Voimantuotanto-liiketoiminnan liikevaihto laski 13 prosenttia, Automaatio-liiketoiminnan 11 prosenttia ja Kierrätys-liiketoiminnan 9 prosenttia. Palveluliiketoiminnan liikevaihto oli lähes vertailukauden tasolla, ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 39 prosenttia (Q1-Q3/2009: 35 %).

 

Energia- ja ympäristöteknologian EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 92,8 miljoonaa euroa eli 9,5 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q3/2009: 109,5 milj. e ja 9,9 %). Liikevaihdon laskun heikentävää vaikutusta kannattavuuteen tasoitti osaltaan selvästi parantunut projektien toteutus suuremmissa toimituskokonaisuuksissa.

 

Tammi-syyskuun liikevoitto (EBIT) laski ja oli 70,0 miljoonaa euroa eli 7,2 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q3/2009: 90,3 milj. e ja 8,2 %). Liikevoitto sisältää kertaluonteisia kuluja (kertaluonteiset erät eritelty 'Taloudellinen tulos' -osiossa) 7,9 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009: kertaluonteiset kulut 6,0 milj. e) lähinnä kapasiteetin sopeuttamiseen liittyen.

 

Segmentin saadut tilaukset kasvoivat 36 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 1 081 miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat kaikissa liiketoiminnoissa. Saatuihin tilauksiin kuuluivat biomassakattilalaitokset RWE npower renewables -yhtiölle Iso-Britanniaan sekä 4Ham Cogen S.A.:lle Belgiaan. Lisäksi saimme useita automaatiotilauksia voimalaitosten, sellutehtaiden, paperi-, kartonki- ja pehmopaperilinjojen sekä öljy- ja kaasuprosessien hallintaan. Kierrätysliiketoiminnassa saimme useita tilauksia suurehkoista metallinkierrätysmurskaimista.

 

Syyskuun lopun tilauskanta, 1 159 miljoonaa euroa, oli 12 prosenttia suurempi kuin vuoden 2009 lopussa. Noin 80 miljoonaan euroon tilauskannassa olevista projekteista sisältyy toimituksen ajoitukseen liittyvää epävarmuutta. Epävarmuus liittyy pääosin voimakattila- ja automaatiojärjestelmätoimituksiin Fibrian sellutehdasprojektiin Brasiliassa.

 

 

Paperi- ja kuituteknologia

 

Miljoonaa euroa Q3/ 2010 Q3/ 2009 Muutos % Q1-Q3/ 2010 Q1-Q3/ 2009 Muutos % 2009
Liikevaihto 443 356 24 1 301 1 002 30 1 408
Palveluliiketoiminnan liikevaihto 194 135 44 539 410 31 569
   %:a liikevaihdosta 44 38   41 41   41
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä kertaluonteisia eriä  

 

 

31,8
 

 

 

35,9
 

 

 

-11
 

 

 

86,7
 

 

 

54,5
 

 

 

59
 

 

 

71,3
   %:a liikevaihdosta 7,2 10,1   6,7 5,4   5,1
Liikevoitto 21,9 27,6 -21 60,2 7,8 n/a 0,8
   %:a liikevaihdosta 4,9 7,8   4,6 0,8   0,1
Saadut tilaukset 417 369 13 1 560 983 59 1 384
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset  

198
 

119
 

66
 

625
 

391
 

60
 

524
Tilauskanta kauden lopussa       1 703 1 330 28 1 380
Henkilöstö kauden lopussa       10 388 9 475 10 10 459

 

Paperi- ja kuituteknologian tammi-syyskuun liikevaihto kasvoi 30 prosenttia ja oli 1 301 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu tuli tasaisesti kaikilta liiketoimintalinjoilta. Liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu ilman Kudokset-liiketoiminnan vaikutusta oli 19 prosenttia. Palveluliiketoiminnan liikevaihto nousi 31 prosenttia ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 41 prosenttia (Q1-Q3/2009: 41 %). Palveluliiketoiminnan liikevaihdon kasvu tuli pääosin hankitusta Kudokset-liiketoiminnasta.

 

Paperi- ja kuituteknologian EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 86,7 miljoonaa euroa eli 6,7 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q3/2009: 54,5 milj. e ja 5,4 %). Kannattavuuden selvä nousu johtui erityisesti palveluliiketoiminnan tuloksen merkittävästä parantumisesta ja Paperit-liiketoiminnan vahvasta liikevaihdon kasvusta. Vuoden 2009 kolmannen neljänneksen operatiivinen EBITA-% oli poikkeuksellisen vahva, koska eräiden suurten paperikoneprojektien käyttökatteet olivat korkeat suhdannetilanteen mahdollistamisista alhaisista hankintahinnoista ja menestyksekkäästä projektien toteutuksesta johtuen.

 

Tammi-syyskuun liikevoitto (EBIT) oli 60,2 miljoonaa euroa eli 4,6 prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto sisälsi kertaluonteisia eriä (kertaluonteiset erät eritelty 'Taloudellinen tulos' -osiossa), jotka heikensivät tulosta 4,7 miljoonalla eurolla (Q1-Q3/2009: kertaluonteiset erät heikensivät tulosta 34,7 milj. e).

 

Paperi- ja kartonkiasiakkailta saadut tilaukset kasvoivat tammi-syyskuussa 8 prosenttia ja massateollisuuden tilaukset 220 prosenttia poikkeuksellisen heikosta vertailukaudesta. Pehmopaperiasiakkaiden tilaukset kasvoivat 59 prosenttia. Kokonaisuudessaan Paperi- ja kuituteknologian saatujen tilausten arvo nousi 59 prosenttia ja oli 1 560 miljoonaa euroa. Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 60 prosenttia (ilman Kudokset-liiketoimintaa kasvu oli 30 prosenttia). Tammi-syyskuussa saamiimme tilauksiin sisältyi kartonginvalmistusteknologiaa ja laitteistoja Cheng Loong -yhtiölle Taiwaniin, Saica Containerboardille Iso-Britanniaan sekä Zhejiang Ji'An -yhtiölle Kiinaan ja hienopaperilinja APRIL Fine Paper (Guangdong):lle Kiinaan sekä sellutehdas japanilaiselle Oji Paperille Kiinaan ja keskeinen teknologia Ilim Group -yhtiön uuteen sellutehtaaseen Bratskiin, Venäjälle.

 

Syyskuun lopun tilauskanta oli 1 703 miljoonaa euroa, josta noin 240 miljoonaa euroa liittyy brasilialaiselle Fibrialle toimitettavaan sellutehdasprojektiin, jonka toimitusaikataulu on edelleen avoin.

 

Valmet Automotive

 

Valmet Automotiven liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009: 42 milj. e). Liiketappio oli 7,8 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009: tappio 8,4 milj. e). Toimitusmäärät kasvoivat kolmannella neljänneksellä ja kannattavuus kääntyi voitolliseksi. Syyskuun lopussa Valmet Automotiven henkilöstömäärä oli 668 (31.12.2009: 679 henkilöä).

 

Valmet Automotive valmistaa THINK City -sähköautoja norjalaiselle THINK Global AS:lle ja sähkökäyttöisiä golfautoja tanskalaiselle Garia A/S:lle. Lisäksi Valmet Automotivella on Porsche AG:n kanssa valmistussopimus, jonka odotetaan päättyvän vuoden 2011 lopussa.

 

Valmet Automotivella on lisäksi sopimus yhdysvaltalaisen Fisker Automotive Inc.:n kanssa verkosta ladattavan Fisker Karma -hybridiauton valmistuksesta ja suunnittelusta. Esisarja-autojen toimitukset on aloitettu, ja sarjatuotannon suunnitellaan käynnistyvän vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuosituotannoksi on täydellä kapasiteetilla suunniteltu 15 000 autoa.

 

 

Liiketoiminnan lähiajan riskit

Useiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen kasvaneet budjettialijäämät yhdessä voimakkaiden valuuttakurssivaihteluiden kanssa ovat kasvattaneet epävarmuutta, mikä saattaa näkyä talouden toipumisen hitautena erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tästä huolimatta arvioimme asiakasteollisuuksiemme liiketoimintaympäristön kehityksen jatkuvan suotuisana loppuvuoden 2010 ja vuoden 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Arvioimme, että palveluliiketoiminnasta ja kehittyviltä markkinoilta tulevan liiketoimintamme suuri osuus pienentää mahdollisten markkinaepävarmuuksien kielteisiä vaikutuksia.

 

Jos maailmantalouden elpyminen häiriintyy, sillä saattaa olla haitallisia vaikutuksia neuvotteluvaiheessa oleviin uusiin projekteihin tai tilauskannassamme jo oleviin projekteihin. Joidenkin projektien toteutusta saatetaan lykätä tai ne voivat keskeytyä tai peruuntua. Alle 10 prosentissa tilauskannassamme tällä hetkellä olevista projekteista on toimituksen ajoitukseen liittyvää epävarmuutta. Pitkäaikaisissa toimitussopimuksissa asiakasennakoiden määrä on yleensä 10-30 prosenttia projektin arvosta, ja lisäksi asiakas maksaa suorituksia projektin etenemisen mukaan. Tämä pienentää selvästi projekteihin liittyvää riskiämme ja rahoitustarvetta. Arvioimme jatkuvasti asiakkaidemme luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua velvoitteistaan. Emme pääsääntöisesti rahoita asiakasprojekteja.

 

Olemme sopeuttaneet kapasiteettiamme ja kustannusrakennettamme säilyttääksemme kilpailukykymme. Myös toimittajamme ovat sopeuttaneet viimeisten kahden vuoden aikana voimakkaasti kapasiteettiaan ja on mahdollista, että kysynnän vahvistuessa toimittajien kyky vastata raaka-aineiden, komponenttien ja alihankintapalvelujen kasvavaan kysyntään on heikentynyt, mikä voi johtaa toimitusvaikeuksiin. Jos maailmantalouden elpyminen häiriintyy, tuotteidemme markkinat voivat supistua, mikä voi johtaa hintakilpailun kiristymiseen.

 

Toimintamme jatkuvuuden turvaaminen edellyttää, että rahoitusta on saatavissa riittävästi kaikissa olosuhteissa. Arvioimme rahoitusvarojemme, 984 miljoonaa euroa, ja nostettavissa olevien luottositoumustemme olevan riittävällä tasolla yhtiön välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi. Nostamattomat luottositoumukset olivat 500 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten velkojemme keskimääräinen takaisinmaksuaika on 3,0 vuotta. Alle kolmannes pitkäaikaisista lainoistamme erääntyy vuoden 2011 loppuun mennessä. Lainoissa ei ole luottoluokitukseen perustuvia ennenaikaisen takaisinmaksun käynnistäviä sopimusvakuuksia. Joihinkin lainasopimuksiin sisältyy pääomarakenteeseen perustuvia sopimusvakuuksia. Täytämme täysin rahoitussopimuksiimme liittyvät sopimusvakuus- ja muut ehdot.

 

Rahoituksen riittävyyteen vaikuttaa olennaisesti nettokäyttöpääomaan ja investointeihin sitoutuva pääoma. Olemme kehittäneet nettokäyttöpääoman johtamiseen liittyviä käytäntöjämme ja sitä tukevia tietojärjestelmiämme, minkä arvioimme parantavan kykyämme hallita nettokäyttöpääoman muutosta toimitusvolyymien kääntyessä kasvuun. Arvioimme, että meillä on hyvät mahdollisuudet pitää tulevien vuosien investointitasot maltillisina.

 

Taseessamme on 877 miljoonaa euroa liikearvoa, joka liittyy pääosin viimeisten 10 vuoden aikana tehtyihin yritysostoihin. Teemme arvonalentumistestauksen säännöllisesti kerran vuodessa sekä lisäksi tarpeen mukaan, emmekä ole havainneet tarvetta arvonalennuksiin. Arvonalentumistestauksen periaatteet on esitetty vuosikertomuksessamme.

 

Raaka-aineiden ja komponenttien hintamuutokset voivat vaikuttaa kannattavuuteemme. Toisaalta osa asiakkaistamme on raaka-aineiden tuottajia, joiden toiminta- ja investointiedellytyksiä vahvistuvat raaka-ainehinnat voivat parantaa ja laskevat heikentää.

 

Tulokseemme vaikuttavista rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat valuuttakurssiriskit. Valuuttakurssien vaihtelut voivat vaikuttaa liiketoimintaamme, vaikka toimintamme maantieteellinen laajuus vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Yleisesti ottaen talouden epävarmuus on omiaan lisäämään kurssivaihtelua. Suojaamme sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositiot.

 

 

Lähiajan näkymät

Oletamme kysynnän asteittaisen elpymisen jatkuvan useimmissa asiakasteollisuuksissamme. Useiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen kasvaneiden budjettialijäämien ja voimakkaiden valuuttakurssimuutosten aiheuttama epävarmuus saattaa kuitenkin hidastaa markkinoiden elpymistä erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kehittyvien markkinoiden näkymät jatkuvat vahvana. Asiakasteollisuuksiemme nousevilla kapasiteetin käyttöasteilla on myönteinen vaikutus palveluliiketoimintaamme, ja odotamme useimpien asiakkaidemme olevan asteittain saamassa takaisin luottamustaan investoida uuteen sekä olemassa olevaan laitekantaan.

 

Kaivosyhtiöiden laite- ja projektikyselyiden määrä on kasvanut vuoden alusta voimakkaasti. Tämä on jo lisännyt selvästi saamiemme uusien tilausten määrää ja arvioimme myönteisen kehityksen jatkuvan myös loppuvuoden 2010 ja vuoden 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Vahvistuvan mineraalien kysynnän ja laajan asennetun laitekantamme johdosta arvioimme kaivoslaitteisiimme liittyvien palveluiden kysynnän jatkuvan vahvana.

 

Arvioimme että maarakennusteollisuudessa murskeentuotantoon liittyvien laitteiden kysyntä jatkuu vuoden 2010 lopulla ja vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla heikkona Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Aasian ja Tyynenmeren alueilla ja Brasilian markkinoilla infrastruktuurin rakennushankkeet pitävät hyvää kysyntää yllä talouden kasvusta johtuen. Arvioimme maarakennusteollisuuden palveluliiketoiminnan kysynnän jatkuvan tyydyttävänä.

 

Arvioimme uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysynnän olevan loppuvuonna ja vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla hyvää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Useat Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat asettaneet tavoitteita uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseksi ja odotamme tämän tukevan biomassan ja jätteen käyttöön pohjautuvien voimalaitosratkaisujen kysyntää. Rahoitusmarkkinoihin ja uusiutuvien energiamuotojen tukikäytäntöihin liittyvät epävarmuudet voivat kuitenkin viivästyttää lopullisten tilauspäätöksien tekemistä joissakin projekteissa. Palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme olevan hyvää.

 

Arvioimme automaatiotuotteidemme kysynnän jatkavan vahvistumistaan kuluvan vuoden ja vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon aikana öljy-, kaasu- ja petrokemianteollisuuden lisätessä investointejaan energian hinnan ja kysynnän parantuessa. Myös sellu- ja paperiteollisuudessa automaatiotuotteiden kysynnän arvioidaan kehittyvän suotuisasti. Automaatioratkaisujen palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme olevan hyvää.

 

Metallijätteen- ja kiinteän jätteen kierrätyslaitteiden kysynnän arvioimme olevan tyydyttävää. Kierrätyslaitteiden palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme vahvistuvan tulevien vuosineljännesten aikana asiakkaidemme laitosten ja laitteiden käyttöasteiden noustessa.

 

Uusien kuitulinjojen, laiteuudistusten sekä sellutehdaspalveluiden kysyntä on selvästi piristynyt muutamien edellisvuosien alhaisista tasoista. Arvioimme kuitulinjamarkkinan jatkuvan aktiivisena ensi vuodelle. Paperi- ja kartonkilinjojen kysynnän arvioimme olevan tyydyttävää ja pehmopaperilinjojen hyvää loppuvuonna ja vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Arvioimme paperi- ja kartonkiteollisuuden parantuneiden kapasiteetin käyttöasteiden lisäävän palveluliiketoimintamme kysyntää.

 

Kuten aiemminkin, arvioimme vuoden 2010 liikevaihdon kasvavan noin 10 prosenttia viime vuoden 5 miljardin euron tasosta ja kannattavuuden olevan tyydyttävää. Arviomme perustuu 3,9 miljardin euron liikevaihtoomme vuoden 2010 ensimmäiseltä yhdeksältä kuukaudelta sekä syyskuun lopun tilauskantaamme, jossa meillä on noin 1,6 miljardin euron tilaukset vuodelle 2010 sekä odotukseemme, että maailmantalouden kasvun vahvistuminen jatkuu.

 

Vuoden 2010 tammi-syyskuussa saamamme tilaukset ylittivät vastaavan kauden liikevaihdon 15 prosentilla. Tammi-syyskuun 2010 kehitykseen perustella ja olettaen, että maailmantalouden kasvun vahvistuminen jatkuu, arvioimme että vuonna 2011 liikevaihtomme kasvaa noin 10 prosenttia tästä vuodesta ja EBITA ennen kertaluonteisia eriä paranee.

Vuoden 2010 ja 2011 taloudellista tulostamme koskevat arviot perustuvat Metson tämän hetkisiin markkinanäkymiin ja nykyisen laajuiseen liiketoimintaan sekä syyskuun 2010 mukaisiin valuuttakurssitasoihin.

 

Helsingissä lokakuun 28. päivänä 2010

Metso Oyj:n hallitus

 

 

Tähän tiedotteeseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot ovat tulevaisuutta koskevia arvioita. Tällaisia arvioita ovat esimerkiksi yleisestä talouskehityksestä ja markkinatilanteesta sekä asiakkaiden liiketoiminnan kannattavuudesta ja investointihalukkuudesta esitetyt näkemykset. Myös yhtiön kasvua, kehitystä, kannattavuutta sekä synergiaetujen ja kustannussäästöjen toteutumista koskevat odotukset ja lausumat sisältävät tulevaisuuteen liittyviä arvioita. Tässä yhteydessä käytetään esimerkiksi sanoja odottaa, arvioida ja ennakoida. Esitetyt arviot ja lausumat perustuvat tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin sekä tällä hetkellä tiedossa oleviin seikkoihin. Ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden toteutuessa yhtiön tulokset voivat poiketa huomattavasti odotuksista.

Epävarmuustekijöitä ovat muun muassa:

(1) yleinen taloudellinen tilanne mukaan lukien valuuttakurssien ja korkotason vaihtelut, jotka vaikuttavat asiakkaiden toimintaedellytyksiin sekä yhtiön saamiin tilauksiin ja niiden kannattavuuteen

(2) kilpailutilanne, erityisesti kilpailijoiden kehittämät merkittävät teknologiset ratkaisut

(3) yhtiön oman toiminnan, kuten tuotannon, tuotekehityksen ja projektinjohdon, onnistuminen ja jatkuva tehostaminen

(4) vireillä olevien ja tulevien yrityskauppojen ja -järjestelyjen onnistuminen.

Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.

 

 

KONSERNIN TULOSLASKELMA          
           
Milj. e 7-9/

2010
7-9/

2009
1-9/

2010
1-9/

2009
1-12/

2009
Liikevaihto 1 325 1 196 3 865 3 663 5 016
Hankinnan ja valmistuksen kulut - 969 - 885 -2 857 -2 752 -3 808
Bruttokate  356  311 1 008  911 1 208
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset -251 -210 -744 -688 -938
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto -2 13 49 15 24
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0 0 0 1 0
Liikevoitto 103 114 313 239 294
%:a liikevaihdosta 7,8 % 9,5 % 8,1 % 6,5 % 5,9 %
Rahoitustuotot ja -kulut, netto -8 -23 -53 -59 -72
Tulos ennen veroja 95 91 260 180 222
Tuloverot   -28 -28 -78 -54 -71
Tilikauden tulos 67 63 182 126 151
           
Jakautuminen:          
Emoyhtiön omistajille 67 62 181 125 150
Vähemmistölle 0 1 1 1 1
Tilikauden tulos 67 63 182 126 151
           
           
           
Tulos/osake, euroa 0,45 0,44 1,21 0,88 1,06
Laimennettu tulos/osake, euroa 0,45 0,44 1,21 0,88 1,06

 

 

LAAJA TULOSLASKELMA
         
           
Milj. e 7-9/

2010
7-9/

2009
1-9/

2010
1-9/

2009
1-12/

2009
Tilikauden tulos 67 63 182 126 151
           
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna 36 7 16 17 14
Myytävissä olevat osakesijoitukset verovaikutus huomioituna 1 -5 1 5 -1
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot -58 13 81 61 74
Tytäryhtiöiden oman pääoman suojaus verovaikutus huomioituna 17 -2 -10 0 0
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot) verovaikutus huomioituna  -  -  -  - -2
Laajan tuloksen erät -4 13 88 83 85
           
Tilikauden laaja tulos 63 76 270 209 236
           
Jakautuminen:          
Emoyhtiön omistajille 63 75 269 208 235
Vähemmistölle 0 1 1 1 1
Tilikauden laaja tulos 63 76 270 209 236

 

 

KONSERNIN TASE
     
       
VARAT      
       
       
Milj. e 30.9.

2010
30.9.

2009
31.12.

2009
Pitkäaikaiset varat      
Aineettomat hyödykkeet      
Liikearvo  877  787  863
Muut aineettomat oikeudet  290  249  312
  1 167 1 036 1 175
Aineelliset hyödykkeet      
Maa- ja vesialueet  64  58  62
Rakennukset  271  233  261
Koneet ja kalusto  448  371  449
Keskeneräinen käyttöomaisuus  42  53  47
   825  715  819
Muut pitkäaikaiset varat      
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin  13  15  13
Myytävissä olevat osakesijoitukset  17  25  15
Laina- ja muut korolliset saamiset  6  9  9
Myytävissä olevat sijoitukset  256  44  130
Kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit  45 39  40
Johdannaiset 0 0 0
Laskennallinen verosaatava  179  181  171
Muut pitkäaikaiset varat  27  34  44
   543  347  422
       
Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 535 2 098 2 416
       
Lyhytaikaiset varat      
Vaihto-omaisuus 1 320 1 316 1 172
       
Saamiset      
Myynti- ja muut saamiset 1 156  976  938
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen

 arvo ylittää asiakkailta laskutetut ennakot
 308  296  312
Korolliset saamiset  5  8  8
Myytävissä olevat sijoitukset  61  79  79
Johdannaiset  51  34  21
Verosaamiset  42  40  42
  1 623 1 433 1 400
       
Rahat ja pankkisaamiset  622  612  727
       
Lyhytaikaiset varat yhteensä 3 565 3 361 3 299
       
VARAT YHTEENSÄ 6 100 5 459 5 715

 

 

OMA PÄÄOMA JA VELAT      
       
Milj. e 30.9.

2010
30.9.

2009
31.12.

2009
Oma pääoma      
Osakepääoma  241  241  241
Muuntoerot 9 -75 -62
Arvonmuutos- ja muut rahastot  722  511  710
Kertyneet voittovarat  967  872  894
Emoyhtiön omistajille kuuluva

 oma pääoma yhteensä
1 939 1 549 1 783
       
Vähemmistön osuus  9  10  9
       
Oma pääoma yhteensä 1 948 1 559 1 792
       
Velat      
Pitkäaikaiset velat      
Pitkäaikaiset lainat 1 240 1 331 1 334
Eläkevelvoitteet  192  192  190
Varaukset  55  46  52
Johdannaiset  9  8  5
Laskennallinen verovelka  50  47  56
Muut pitkäaikaiset velvoitteet  9  2  4
  1 555 1 626 1 641
       
Lyhytaikaiset velat      
Pitkäaikaisten lainojen

 lyhennykset
 124  155  173
Lyhytaikaiset lainat  46  102  69
Osto- ja muut velat 1 258  958 1 065
Varaukset  214  237  235
Saadut ennakot  526  412  363
Projektit, joissa asiakkailta

 laskutetut ennakot ylittävät

valmistusasteen mukaisen

arvon
 336  355  330
Johdannaiset  40  27  21
Verovelat  53  28  26
  2 597 2 274 2 282
       
Velat yhteensä 4 152 3 900 3 923
       
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 6 100 5 459 5 715
       
       
KOROLLINEN NETTOVELKA      
Milj. e 30.9.

2010
30.9.

2009
31.12.

2009
Pitkäaikaiset korolliset velat 1 240 1 331 1 334
Lyhytaikaiset korolliset velat  170  257  242
Rahat ja pankkisaamiset -622 -612 -727
Muut korolliset varat -373 -179 -266
Yhteensä  415  797  583

 

LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

 

Milj. e 7-9/

2010
7-9/

2009
1-9/

2010
1-9/

2009
1-12/

2009
Liiketoiminta:          
Tilikauden tulos 67 63 182 126 151
Tilikauden tuloksen ja liiketoiminnan

 rahavirran oikaisuerät
     
Poistot 45 35 132 105 143
Korot ja osinkotuotot 13 16 40 46 58
Tuloverot 28 28 78 54 71
Muut -11 -6 16 4 18
Käyttöpääoman muutos 24 159 31 294 518
Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat 166 295 479 629 959
Maksetut korot ja saadut osingot -5 -10 -40 -35 -51
Maksetut tuloverot -23 -26 -71 -107 -138
Liiketoiminnan rahavirta 138 259 368 487 770
Investointitoiminta:          
Käyttöomaisuusinvestoinnit -30 -23 -88 -78 -116
Käyttöomaisuuden myynnit 2  0 6 3 8
Yritysostot, hankitut rahavarat vähennettynä -2  - -7 -3 -1
Liiketoimintojen myynnit, myydyt rahavarat

vähennettynä
 -  - 10 2 2
Rahoitusvarojen ostot (-) ja myynnit (+), netto -23 -140 -113 -143 -221
Muut 2  0 6 1 1
Investointitoiminnan rahavirta -51 -163 -186 -218 -327
Rahoitustoiminta:          
Omien osakkeiden osto  -  - -7 -2 -2
Maksetut osingot  -  - -105 -99 -99
Lainojen nostot (+) ja lyhennykset (-), netto -19 -94 -196 120 59
Muut  - 2 -1 -4 -6
Rahoitustoiminnan rahavirta -19 -92 -309 15 -48
Rahojen ja pankkisaamisten nettomuutos 68 4 -127 284 395
Valuuttakurssimuutosten vaikutus -14 3 22 14 18
Rahat ja pankkisaamiset kauden alussa 568 605 727 314 314
Rahat ja pankkisaamiset kauden lopussa 622 612 622 612 727
           

 

 

VAPAA KASSAVIRTA

 

 

Milj. e 7-9/

2010
7-9/

2009
1-9/

2010
1-9/

2009
1-12/

2009
Liiketoiminnan rahavirta 138 259 368 487 770
Käyttöomaisuuden ylläpitoinvestoinnit -18 -10 -53 -41 -61
Käyttöomaisuuden myynnit 2  0 6 3 8
Vapaa kassavirta 122 249 321 449 717
           

 

KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN ERITTELY

 

Milj. e  

 

 

 

 

 

Osa-

ke-

pää-

oma
Muun-

to-

erot
Ar-

von-

muu-

tos-

 ja

muut
rahas-

tot
Kerty-

neet voitto-

varat
 

Emo-

yhtiön

 omis-

tajille
kuu-

luva

oma pää-

oma yh-

teen-

Vä-

hem-

mis-

tön

o-

suus
Oma

pää-

oma
yh-

teen-

1.1.2009  241 -136  490  849 1 444  9 1 453
               
Tilikauden tulos  -  -  -  125  125  1  126
               
Muut laajan tuloksen erät              
   Rahavirran suojaus

   verovaikutus huomioituna
 -  -  17  -  17  -  17
   Myytävissä olevat  

   sijoitukset verovaikutus

   huomioituna
 -  -  5  -  5  -  5
   Tytäryhtiöihin tehtyjen

   nettosijoitusten muuntoerot
 -  61  -  -  61  -  61
   Tytäryhtiöiden oman

   pääoman suojaus

   verovaikutus huomioituna
 -  0  -  -  0  -  0
Tilikauden laaja tulos  -  61  22  125  208  1  209
               
Osingot  -  -  - -99 -99  - -99
Omien osakkeiden osto  -  - -3  - -3  - -3
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna  -  -  1  -  1  -  1
Muut  -  -  1 -3 -2  - -2
30.9.2009  241 -75  511  872 1 549  10 1 559
               
1.1.2010  241 -62  710  894 1 783  9 1 792
               
Tilikauden tulos  -  -  -  181  181  1  182
               
Muut laajan tuloksen erät              
   Rahavirran suojaus

   verovaikutus huomioituna
 -  - 16  - 16  - 16
   Myytävissä olevat

   sijoitukset verovaikutus

   huomioituna
 -  - 1  - 1  - 1
   Tytäryhtiöihin tehtyjen

   nettosijoitusten muuntoerot
 -  81  -  -  81  -  81
   Tytäryhtiöiden oman

   pääoman suojaus

   verovaikutus huomioituna
 - -10  -  - -10  - -10
Tilikauden laaja tulos  -  71  17  181  269  1  270
               
Osingot  -  -  - -105 -105  - -105
Lahjoitukset yliopistoille  -  -  - -2 -2  - -2
Omien osakkeiden osto  -  - -7  - -7  - -7
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna  -  -  2  -  2  -  2
Muut  -  -  - -1 -1 -1 -2
30.9.2010  241  9  722  967 1 939  9 1 948

 

 

YRITYSOSTOT

 

 
Yritysostot 2010      
       
Heinäkuussa Metso osti Wyesco of Louisiana L.L.C.:n huoltoliiketoiminnan Louisianan osavaltiossa USA:ssa vajaan 3 miljoonan euron kauppahinnalla. Wyesco toimittaa

monipuolisia huolto- ja korjauspalveluita selluteollisuudelle. Hankittu liiketoiminta liitettiin Metson Paperi- ja kuituteknologiasegmenttiin 19.7.2010 alkaen.

 

 
     
Tamfeltin hankinta 2009      
       
Metso hankki NASDAQ OMX Helsingin pörssissä kaupankäynnin kohteena olevan Tamfelt Oyj Abp:n julkisella osakevaihtotarjouksella joulukuun lopussa 2009. Kaupan arvo oli 215 miljoonaa euroa, josta 206 miljoonaa euroa maksettiin laskemalla liikkeelle 8 593 642 uutta Metson osaketta, joita vastaan vaihdettiin 95,2 prosenttia vastaava osuus Tamfeltin osakkeista ja äänimäärästä. Ennen osakevaihtoa Metso omisti Tamfeltin osakkeita 4 miljoonan euron arvosta eli 2,8 prosenttia Tamfeltin osakkeista ja äänistä. Jäljelle jäänyt 2,0 prosentin osuus Tamfeltin osakkeista ja äänistä lunastettiin Suomen Osakeyhtiölain mukaisesti ja Metso maksoi 4 miljoonan euron lunastushinnan kertyneine korkoineen syyskuussa 2010. Kaupan arvoon sisältyi 5 miljoonaa euroa kaupasta johtuvia kuluja ja varainsiirtoveroa.
       
Kaupan arvo, aiemmin omistetut osakkeet mukaan lukien, ylitti Tamfeltin nettovarallisuuden 117 miljoonalla eurolla, josta 50 miljoonaa euroa kohdistettiin aineettomille hyödykkeille laskemalla hankituille asiakaskunnalle, tilauskannalle ja teknologialle käyvät arvot. Lisäksi 10 miljoonaa euroa kohdistettiin aineellisille hyödykkeille vastaamaan niiden käypää arvoa. Näihin kohdistuksiin liittyvää laskennallista verovelkaa kirjattiin 16 miljoonaa euroa. Jäljelle jäävä liikearvo 73 miljoonaa euroa perustuu henkilöstöön, merkittäviin synergiahyötyihin sekä kasvaneeseen liiketoimintaportfolioon, joka tarjoaa Metsolle mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa uusille markkinoille ja asiakassegmenteille.
       
Mikäli Tamfelt olisi hankittu vuoden 2009 alussa, sen vaikutus Metson liikevaihtoon olisi ollut 130 miljoonaa euroa. Tilikauden pro forma -tulosta ei ole käytännössä mahdollista laskea yritysoston hankintamenon vaikutukset huomioiden.
       
Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo:
       
Milj. e Tasearvo Käypään arvoon arvostaminen  Käypä arvo
Aineettomat hyödykkeet 4 50 54
Aineelliset hyödykkeet 87 10 97
Vaihto-omaisuus 30  - 30
Myynti- ja muut saamiset 30  - 30
Laskennallinen verovelka -9 -16 -25
Muut velat -23  - -23
Hankittu koroton nettovarallisuus 119 44 163
       
Hankitut rahavarat     19
Hankitut velat     -36
Kauppahinta     -215
Osakeomistus ennen hankintaa     -4
Liikearvo     73
       
Maksettu rahavastike     -5
Hankitut rahavarat     19
Yrityshankinnan nettorahavirta 2009   14
       
Maksettu vuonna 2010     -4
Tamfelt-yrityshankinnan nettorahavirta yhteensä   10
     

 

 

 

VASTUUSITOUMUKSET

 

 

Milj. e 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Kiinnitykset omien velkojen vakuudeksi 2 3 20
Muut pantit ja sitoumukset      
Annetut kiinnitykset 2 1 1
Pantatut varat - 0 -
Takaukset osakkuusyhtiöiden puolesta - - -
Takaukset muiden sitoumusten vakuudeksi 4 7 7
       
Takaisinosto- ja muut sitoumukset 6 6 6
Leasing- ja vuokrasitoumukset 229 156 226

 

 

JOHDANNAISSOPIMUSTEN NIMELLISARVOT

 

Milj. e 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009  
Valuuttatermiinisopimukset 2 049 1 196 1 390  
Koronvaihtosopimukset  163  123  128  
Optiosopimukset        
Ostetut  2 -  13  
Myydyt  10 -  6  
         
Sähkötermiinisopimusten nimellismäärä oli 671 GWh 30.9.2010 ja 603 GWh 30.9.2009.
Ruostumattoman teräksen hintojen vaihtelulta suojautumiseen käytettävien nikkelitermiinisopimusten nimellismäärä oli 534 tonnia 30.9.2010 ja 282 tonnia 30.9.2009.  
Nimellisarvot kuvaavat johdannaisten käyttöä, ne eivät mittaa ao. riskien suuruutta.  

 

 

TUNNUSLUVUT

 

  1-9/

2010
1-9/

2009
1-12/

2009
Tulos/osake, euroa 1,21 0,88 1,06
Laimennettu tulos/osake, euroa 1,21 0,88 1,06
       
Oma pääoma/osake kauden lopussa, euroa 12,96 10,96 11,89
Oman pääoman tuotto (ROE), % (vuositasolla) 13,5 11,4 9,8
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, % (vuositasolla) 13,0 11,1 10,0
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, % (vuositasolla) 9,8 8,6 7,7
Omavaraisuusaste kauden lopussa, % 37,2 33,2 35,7
Nettovelkaantuneisuusaste kauden lopussa, % 21,3 51,1 32,5
       
Vapaa kassavirta, milj. e 321 449 717
Vapaa kassavirta/osake, euroa 2,14 3,17 5,07
Kassavirtasuhde, % 176 359 475
       
Bruttoinvestoinnit (ilman yrityshankintoja), milj. e 90 79 117
Yrityshankinnat, hankitut rahavarat vähennettynä, milj. e 7 3 1
Poistot, milj. e 132 105 143
       
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

(1 000 kpl)
149 631 141 349 149 939
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä (1 000 kpl) 149 700 141 396 141 477
Laimennettujen osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

(1 000 kpl)
149 825 141 396 141 526

 

 

KÄYTETYT VALUUTTAKURSSIT

 

 

    1-9/

2010
1-9/

2009
1-12/

2009
30.9.

2010
30.9.

2009
31.12.

2009
USD (Yhdysvaltain dollari) 1,3267 1,3861 1,3960 1,3648 1,4643 1,4406
SEK (Ruotsin kruunu) 9,6665 10,6371 10,6092 9,1421 10,2320 10,2520
GBP (Englannin punta) 0,8593 0,8955 0,8948 0,8600 0,9093 0,8881
CAD (Kanadan dollari) 1,3827 1,5978 1,5910 1,4073 1,5709 1,5128
BRL (Brasilian real) 2,3574 2,8419 2,7994 2,3201 2,6050 2,5113
CNY (Kiinan juan  renminbi) 9,0236 9,4682 9,5338 9,1321 9,9958 9,8350
AUD (Australian dollari) 1,4774 1,8187 1,7858 1,4070 1,6596 1,6008

 

 

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

 

EBITA ennen kertaluonteisia eriä:            
               
Liikevoitto + aineettomien hyödykkeiden poistot + liikearvon arvonalentuminen + kertaluonteiset erät
 

Tulos/osake

 

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos  
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin vuoden aikana  
     
 

Oma pääoma/osake:

 
   
     
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma  
Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä

 

 
Oman pääoman tuotto (ROE), %:  
     
Tilikauden tulos    x 100
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana)
 

 

 

 

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %:        
             
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut          x 100
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)    
             
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, %:      
             
Tilikauden tulos + korko- ja muut rahoituskulut          x 100
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)    
             
Nettovelkaantuneisuusaste, %:      
       
Korollinen nettovelka    x 100  
Oma pääoma yhteensä    

 

Omavaraisuusaste, %:      
       
Oma pääoma yhteensä      x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot  
       
Vapaa kassavirta:    
     
Liiketoiminnan rahavirta    
- käyttöomaisuuden ylläpitoinvestoinnit  
+ käyttöomaisuuden myynnit    
= Vapaa kassavirta

 

 

Kassavirtasuhde, %:  
   
Vapaa kassavirta  x 100
Tilikauden tulos
 
   

 

SEGMENTTITIEDOT

 

 

LIIKEVAIHTO            
Milj. e 7-9/

2010
7-9/

2009
1-9/

2010
1-9/

2009
10/2009-9/2010 1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia  563  492 1 576 1 551 2 100 2 075
Energia- ja ympäristöteknologia  312  350  978 1 104 1 397 1 523
Paperi- ja kuituteknologia  443  356 1 301 1 002 1 707 1 408
Valmet Automotive  20  7  48  42  62  56
Konsernihallinto ja muut  -  -  -  -  -  -
Konsernihallinto ja muut yhteensä  20  7  48  42  62  56
Raportointisegmenttien välinen laskutus -13 -9 -38 -36 -48 -46
Metso yhteensä 1 325 1 196 3 865 3 663 5 218 5 016
             
EBITA ENNEN KERTALUONTEISIA ERIÄ          
Milj. e 7-9/

2010
7-9/

2009
1-9/

2010
1-9/

2009
10/2009-9/2010 1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 74,9 57,7 179,2 159,4 221,4 201,6
Energia- ja ympäristöteknologia 31,7 40,3 92,8 109,5 130,7 147,4
Paperi- ja kuituteknologia 31,8 35,9 86,7 54,5 103,5 71,3
Valmet Automotive 0,7 -5,5 -7,8 -8,4 -7,5 -8,1
Konsernihallinto ja muut -10,5 5,9 -9,7 -4,0 -18,9 -13,2
Konsernihallinto ja muut yhteensä -9,8 0,4 -17,5 -12,4 -26,4 -21,3
Metso yhteensä 128,6 134,3 341,2 311,0 429,2 399,0
             
EBITA ENNEN KERTALUONTEISIA ERIÄ, PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA  
% 7-9/

2010
7-9/

2009
1-9/

2010
1-9/

2009
10/2009-9/2010 1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 13,3 11,7 11,4 10,3 10,5 9,7
Energia- ja ympäristöteknologia 10,2 11,5 9,5 9,9 9,4 9,7
Paperi- ja kuituteknologia 7,2 10,1 6,7 5,4 6,1 5,1
Valmet Automotive 3,5 -78,6 -16,3 -20,0 -12,1 -14,5
Konsernihallinto ja muut n/a n/a n/a n/a n/a n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä n/a n/a n/a n/a n/a n/a
Metso yhteensä 9,7 11,2 8,8 8,5 8,2 8,0
             
KERTALUONTEISET ERÄT            
Milj. e 7-9/

2010
7-9/

2009
1-9/

2010
1-9/

2009
10/2009-9/2010 1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia -4,9 -3,0 27,5 -2,2 30,9 1,2
Energia- ja ympäristöteknologia -2,9 -3,2 -7,9 -6,0 -13,0 -11,1
Paperi- ja kuituteknologia -2,7 -3,5 -4,7 -34,7 -24,8 -54,8
Valmet Automotive - - - - - -
Konsernihallinto ja muut - - - - - -
Konsernihallinto ja muut yhteensä - - - - - -
Metso yhteensä -10,5 -9,7 14,9 -42,9 -6,9 -64,7
             
AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN POISTOT        
Milj. e 7-9/

2010
7-9/

2009
1-9/

2010
1-9/

2009
10/2009-9/2010 1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia -1,8 -1,0 -4,7 -2,6 -6,1 -4,0
Energia- ja ympäristöteknologia -5,0 -4,2 -14,9 -13,2 -19,9 -18,2
Paperi- ja kuituteknologia -7,2 -4,8 -21,8 -12,0 -25,5 -15,7
Valmet Automotive - - - - -0,1 -0,1
Konsernihallinto ja muut -0,6 -0,5 -1,7 -1,7 -2,7 -2,7
Konsernihallinto ja muut yhteensä -0,6 -0,5 -1,7 -1,7 -2,8 -2,8
Metso yhteensä -14,6 -10,5 -43,1 -29,5 -54,3 -40,7
             
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)            
Milj. e 7-9/

2010
7-9/

2009
1-9/

2010
1-9/

2009
10/2009-9/2010 1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 68,2 53,7 202,0 154,6 246,2 198,8
Energia- ja ympäristöteknologia 23,8 32,9 70,0 90,3 97,8 118,1
Paperi- ja kuituteknologia 21,9 27,6 60,2 7,8 53,2 0,8
Valmet Automotive 0,7 -5,5 -7,8 -8,4 -7,6 -8,2
Konsernihallinto ja muut -11,1 5,4 -11,4 -5,7 -21,6 -15,9
Konsernihallinto ja muut yhteensä -10,4 -0,1 -19,2 -14,1 -29,2 -24,1
Metso yhteensä 103,5 114,1 313,0 238,6 368,0 293,6
             
LIIKEVOITTO (-TAPPIO), PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA

 
     
% 7-9/

2010
7-9/

2009
1-9/

2010
1-9/

2009
10/2009-9/2010 1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 12,1 10,9 12,8 10,0 11,7 9,6
Energia- ja ympäristöteknologia 7,6 9,4 7,2 8,2 7,0 7,8
Paperi- ja kuituteknologia 4,9 7,8 4,6 0,8 3,1 0,1
Valmet Automotive 3,5 -78,6 -16,3 -20,0 -12,3 -14,6
Konsernihallinto ja muut n/a n/a n/a n/a n/a n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä n/a n/a n/a n/a n/a n/a
Metso yhteensä 7,8 9,5 8,1 6,5 7,1 5,9
             
SAADUT TILAUKSET            
Milj. e 7-9/

2010
7-9/

2009
1-9/

2010
1-9/

2009
10/2009-9/2010 1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia  643  420 1 806 1 203 2 263 1 660
Energia- ja ympäristöteknologia  341  250 1 081  793 1 585 1 297
Paperi- ja kuituteknologia  417  369 1 560  983 1 961 1 384
Valmet Automotive  20  7  48  42  62  56
Konsernihallinto ja muut  -  -  -  -  -  -
Konsernihallinto ja muut yhteensä  20  7  48  42  62  56
Raportointisegmenttien väliset saadut tilaukset -12 -15 -49 -28 -60 -39
Metso yhteensä 1 409 1 031 4 446 2 993 5 811 4 358

 

VUOSINELJÄNNESTIEDOT

 

LIIKEVAIHTO          
Milj. e 7-9/

2009
10-12/

2009
1-3/

2010
4-6/

2010
7-9/

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia  492  524  472  541  563
Energia- ja ympäristöteknologia  350  419  332  334  312
Paperi- ja kuituteknologia  356  406  364  494  443
  Valmet Automotive  7  14  11  17  20
  Konsernihallinto ja muut  -  -  -  -  -
Konsernihallinto ja muut yhteensä  7  14  11  17  20
Raportointisegmenttien välinen laskutus -9 -10 -9 -16 -13
Metso yhteensä 1 196 1 353 1 170 1 370 1 325

 

 

EBITA ENNEN KERTALUONTEISIA ERIÄ

 

Milj. e 7-9/

2009
10-12/

2009
1-3/

2010
4-6/

2010
7-9/

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 57,7 42,2 39,5 64,8 74,9
Energia- ja ympäristöteknologia 40,3 37,9 31,8 29,3 31,7
Paperi- ja kuituteknologia 35,9 16,8 18,9 36,0 31,8
  Valmet Automotive -5,5 0,3 -7,1 -1,4 0,7
  Konsernihallinto ja muut 5,9 -9,2 4,5 -3,7 -10,5
Konsernihallinto ja muut yhteensä 0,4 -8,9 -2,6 -5,1 -9,8
Metso yhteensä 134,3 88,0 87,6 125,0 128,6

 

 

EBITA ENNEN KERTALUONTEISIA ERIÄ, PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA

 

% 7-9/

2009
10-12/

2009
1-3/

2010
4-6/

2010
7-9/

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 11,7 8,1 8,4 12,0 13,3
Energia- ja ympäristöteknologia 11,5 9,0 9,6 8,8 10,2
Paperi- ja kuituteknologia 10,1 4,1 5,2 7,3 7,2
  Valmet Automotive -78,6 2,1 -64,5 -8,2 3,5
  Konsernihallinto ja muut n/a n/a n/a n/a n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä n/a n/a n/a n/a n/a
Metso yhteensä 11,2 6,5 7,5 9,1 9,7

 

 

KERTALUONTEISET ERÄT

Milj. e 7-9/

2009
10-12/

2009
1-3/

2010
4-6/

2010
7-9/

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia -3,0 3,4 - 32,4 -4,9
Energia- ja ympäristöteknologia -3,2 -5,1 -3,4 -1,6 -2,9
Paperi- ja kuituteknologia -3,5 -20,1 -0,4 -1,6 -2,7
  Valmet Automotive - - - - -
  Konsernihallinto ja muut - - - - -
Konsernihallinto ja muut yhteensä - - - - -
Metso yhteensä -9,7 -21,8 -3,8 29,2 -10,5

 

 

AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN POISTOT

 

Milj. e 7-9/

2009
10-12/

2009
1-3/

2010
4-6/

2010
7-9/

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia -1,0 -1,4 -1,4 -1,5 -1,8
Energia- ja ympäristöteknologia -4,2 -5,0 -4,9 -5,0 -5,0
Paperi- ja kuituteknologia -4,8 -3,7 -7,2 -7,4 -7,2
  Valmet Automotive - -0,1 - - -
  Konsernihallinto ja muut -0,5 -1,0 -0,8 -0,3 -0,6
Konsernihallinto ja muut yhteensä -0,5 -1,1 -0,8 -0,3 -0,6
Metso yhteensä -10,5 -11,2 -14,3 -14,2 -14,6

 

 

LIIKEVOITTO (-TAPPIO)

 

Milj. e 7-9/

2009
10-12/

2009
1-3/

2010
4-6/

2010
7-9/

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 53,7 44,2 38,1 95,7 68,2
Energia- ja ympäristöteknologia 32,9 27,8 23,5 22,7 23,8
Paperi- ja kuituteknologia 27,6 -7,0 11,3 27,0 21,9
  Valmet Automotive -5,5 0,2 -7,1 -1,4 0,7
  Konsernihallinto ja muut 5,4 -10,2 3,7 -4,0 -11,1
Konsernihallinto ja muut yhteensä -0,1 -10,0 -3,4 -5,4 -10,4
Metso yhteensä 114,1 55,0 69,5 140,0 103,5

 

 

LIIKEVOITTO (-TAPPIO), PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA

 

% 7-9/

2009
10-12/

2009
1-3/

2010
4-6/

2010
7-9/

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 10,9 8,4 8,1 17,7 12,1
Energia- ja ympäristöteknologia 9,4 6,6 7,1 6,8 7,6
Paperi- ja kuituteknologia 7,8 -1,7 3,1 5,5 4,9
  Valmet Automotive -78,6 1,4 -64,5 -8,2 3,5
  Konsernihallinto ja muut n/a n/a n/a n/a n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä n/a n/a n/a n/a n/a
Metso yhteensä 9,5 4,1 5,9 10,2 7,8

 

 

SITOUTUNUT PÄÄOMA

 

Milj. e 30.9.

2009
31.12.

2009
31.3.

2010
30.6.

2010
30.9.

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 1 111 1 072 1 109 1 098 1 099
Energia- ja ympäristöteknologia  626  524  512  499  511
Paperi- ja kuituteknologia  427  636  675  664  620
  Valmet Automotive 27 28 26 22 24
  Konsernihallinto ja muut 956 1 108  921 1 061 1 105
Konsernihallinto ja muut yhteensä  983 1 136  947 1 083 1 129
Metso yhteensä 3 147 3 368 3 243 3 344 3 359

 

 

SAADUT TILAUKSET

 

Milj. e 7-9/

2009
10-12/

2009
1-3/

2010
4-6/

2010
7-9/

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia  420  457  559  604  643
Energia- ja ympäristöteknologia  250  504  356  384  341
Paperi- ja kuituteknologia  369  401  461  682  417
  Valmet Automotive  7  14  11  17  20
  Konsernihallinto ja muut  -  -  -  -  -
Konsernihallinto ja muut yhteensä  7  14  11  17  20
Raportointisegmenttien väliset saadut tilaukset -15 -11 -21 -16 -12
Metso yhteensä 1 031 1 365 1 366 1 671 1 409

 

 

TILAUSKANTA

 

 

Milj. e 30.9.

2009
31.12.

2009
31.3.

2010
30.6.

2010
30.9.

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 1 103 1 041 1 182 1 310 1 329
Energia- ja ympäristöteknologia  939 1 032 1 073 1 159 1 159
Paperi- ja kuituteknologia 1 330 1 380 1 516 1 759 1 703
    Valmet Automotive  -  -  -  -  -
    Konsernihallinto ja muut  -  -  -  -  -
Konsernihallinto ja muut yhteensä  -  -  -  -  -
Raportointisegmenttien välinen tilauskanta -32 -38 -51 -52 -47
Metso yhteensä 3 340 3 415 3 720 4 176 4 144

 

 

HENKILÖSTÖ 30.9.2009 31.12.2009 31.3.2010 30.6.2010 30.9.2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 10 014 9 541 9 550 9 787 9 974
Energia- ja ympäristöteknologia 6 119 6 060 5 873 6 114 6 015
Paperi- ja kuituteknologia 9 475 10 459 10 326 10 526 10 388
    Valmet Automotive  636  679  705  723  668
    Konsernihallinto ja muut  419  427  494  515  507
Konsernihallinto ja muut yhteensä 1 055 1 106 1 199 1 238 1 175
Metso yhteensä 26 663 27 166 26 948 27 665 27 552

 

 

Osavuosikatsauksen liitteet

 

Olemme laatineet tämän osavuosikatsauksen IAS 34 'Osavuosikatsaukset' -standardin mukaisesti käyttäen samoja laadintaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä. Tämä osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.

 

Uudet laskentastandardit

IFRS 7 (Muutos).

Lokakuussa 2010 IASB julkaisi IFRS7 rahoitusinstrumenttien esittämistä koskevaan standardiin muutoksen luovutettavien rahoitusvarojen esittämisestä. Muutos koskee Metson 1.1.2012 jälkeisiä tilikausia, eikä sen odoteta vaikuttavan julkaistaviin liitetietoihimme.

IFRS 9

IASB on julkaissut uuden standardin, IFRS 9 Rahoitusvarat - luokittelu ja arvostaminen, joka edustaa ensimmäistä vaihetta IASB:n projektissa, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella rahoitusinstrumenttistandardilla. Standardi käsittelee rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Projektin seuraavat vaiheet koskevat rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista, rahoitusvarojen arvonalentumistestausmenetelmiä sekä suojauslaskentaa koskevan ohjeistuksen kehittämistä. Olemme selvittämässä standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseemme, ja arvioimme sillä olevan merkittävä vaikutus rahoitusinstrumenttien kirjanpitokäsittelyyn.

IFRS 9 -standardi tulee voimaan 1.1.2013 jälkeen alkavilla tilikausilla. Sitä ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa, ja hyväksymiskäsittelyn alkamista on siirretty.

Edellyttäen, että muutos hyväksytään EU:ssa, otamme standardin käyttöön 1.1.2013 alkaen.

 

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Varsinainen yhtiökokouksemme vahvisti 30.3.2010 vuoden 2009 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotukset, jotka koskivat hallituksen valtuuttamista päättää omien osakkeiden hankkimisesta, osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta ja lahjoituksen tekemisestä yliopistoille sekä hyväksyi ehdotuksen yhtiöjärjestyksen 8 §:n (kokouskutsu) muuttamisesta. Yhtiökokouksen päätöksen perusteella Metso maksoi syyskuussa 1,9 miljoonan euron lahjoituksen Aalto-korkeakoulusäätiölle ja muille Suomen yliopistoille seuraavasti; Tampereen teknilliseen yliopiston TTY-säätiölle 350 000 euroa, Jyväskylän yliopistolle 100 000 euroa, Åbo Akademille, Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle ja Oulun yliopistolle kullekin 50 000 euroa. Yhtiökokouksen antama lahjoitusvaltuutus on käytetty täysimääräisesti.

Yhtiökokous päätti maksaa vuodelta 2009 osinkoa 0,70 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 13.4.2010.

Yhtiökokous valitsi hallituksemme puheenjohtajaksi Jukka Viinasen ja varapuheenjohtajaksi Maija-Liisa Frimanin. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Erkki Pehu-Lehtonen ja Mikael von Frenckell. Hallituksen jäseninä jatkoivat Christer Gardell, Yrjö Neuvo ja Pia Rudengren. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 92 000 euroa, varapuheenjohtajalle 56 000 euroa ja jäsenille 45 000 euroa vuodessa, minkä lisäksi heille maksetaan 600 euron palkkio niistä kokouksista, joihin he osallistuvat mukaan lukien valiokuntien kokoukset. Yhtiökokouksen päätöksen perusteella yhtiön hallituksen jäsenet ovat käyttäneet vuosipalkkiostaan 40 prosenttia Metso Oyj:n osakkeiden hankintaan. Hallituksen jäsenet hankkivat osakkeet markkinoilta 29.4.2010 julkistettua osavuosikatsausta seuranneiden kahden viikon aikana. Osakkeita hankittiin 5 580 kappaletta, ja se vastaa 0,004 prosenttia koko Metson osakekannasta. Osakkeiden omistamiseen ei liity erityisiä ehtoja.

Tilintarkastajanamme jatkaa KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti.

Yhtiökokous päätti asettaa yhtiökokouksen nimitysvaliokunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitysvaliokuntaan valitaan 1.11. mukaisten omistustietojen perusteella neljän suurimman osakkeenomistajan edustajat ja asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja.

 

Metson hallituksen valiokunnat ja henkilöstön edustus

Hallituksemme valitsi järjestäytymiskokouksessaan 30.3.2010 keskuudestaan tarkastus- sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntien jäsenet. Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat Pia Rudengren (pj.), Maija-Liisa Friman ja Erkki Pehu-Lehtonen. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntaan kuuluvat Jukka Viinanen (pj.), Mikael von Frenckell, Christer Gardell ja Yrjö Neuvo.

 

Suomen yksiköidemme henkilöstöryhmät ovat valinneet Jukka Leppäsen henkilöstön edustajaksi. Hän osallistuu hallituksemme kokouksiin kutsuttuna asiantuntijana ja hänen toimikautensa on sama kuin hallituksen jäsenten toimikausi.

 

Osakkeet ja osakepääoma

Osakepääomamme oli syyskuun 2010 lopussa 240 982 843,80 euroa ja osakkeiden lukumäärä 150 348 256 kappaletta. Osakemäärään sisältyy 716 904 emoyhtiön hallussa olevaa omaa osaketta, mikä vastaa 0,5 prosenttia Metson osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tammi-syyskuussa ilman omia osakkeita oli 149 700 337 ja keskimääräinen laimennettu osakemäärä oli 149 824 882.

Helmi-maaliskuun 2010 aikana toteutimme 300 000 oman osakkeen takaisinoston liittyen lokakuussa 2009 päätettyyn kannustinjärjestelmään (Metso Share Ownership Plan 2010-2012). Osakkeiden keskimääräinen ostohinta oli 23,47 euroa ja kokonaisarvo 7 040 303,60 euroa.

Tammi-syyskuussa emoyhtiön haltuun palautui 7 287 Metson osaketta muutamilta osakepohjaisen kannustinjärjestelmän osallistujilta heidän työsuhteensa päättyessä.

Osakekantamme markkina-arvo 30.9.2010 oli 5 031 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Metson tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä voimassaolevia sopimuksia.

 

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Metson osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ovat osa konsernin ja liiketoimintojen johdon palkitsemis- ja sitouttamisohjelmaa. Lisätietoja saa verkkosivustoltamme: www.metso.com/sijoittajat.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä (SOP) vuosille 2009-2011

Lokakuussa 2008 hallitus päätti osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2009-2011. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso ja siihen osallistuminen vaati ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Mahdollinen palkkio edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Ohjelman piiriin kuuluu noin 90 avainhenkilöä ja maksettu palkkio voi vastata enintään noin 370 000 Metson osaketta. Kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta. Johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla yhteensä korkeintaan 77 400 osaketta.

 

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä (SOP) vuosille 2010-2012

Lokakuussa 2009 hallitus päätti uudesta, vastaavasta johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2010-2012. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, ja siihen osallistuminen vaati henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Mahdollinen palkkio edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Järjestelmän piiriin kuuluu noin 90 Metson avainhenkilöä ja maksettu palkkio voi vastata enintään noin 340 000 Metson osaketta. Kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta. Johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla korkeintaan 77 400 osaketta.

 

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2011-2013

30.9.2010 hallitus päätti uudesta johdon osakepohjaisesta vuosille 2011-2013. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso alkaen 1.1.2011 ja päättyen 31.12.2013. Järjestelmä on tarkoitettu noin 100 avainhenkilölle ja siihen osallistuminen vaatii ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Mahdollisen palkkion saaminen edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Maksetut palkkiot voivat vastata enintään 400 000 Metson osaketta. Palkkiona luovutettavina osakkeina käytetään osakemarkkinoilta hankittavia Metson osakkeita, joten kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta. Lopullinen järjestelmään kuuluvien henkilöiden kohdentaminen ja osakkeiden enimmäismäärä päätetään joulukuussa 2010.

 

Osakkeidemme vaihto

Osakkeitamme vaihdettiin tammi-syyskuussa NASDAQ OMX Helsingissä 173 130 203 kappaletta, mikä vastasi 4 589 miljoonan euron vaihtoa. Metson osakkeen hinta 30.9.2010 oli 33,62 euroa ja katsauskauden keskimääräinen kurssi 26,50 euroa. Kauden ylin noteeraus oli 33,93 euroa ja alin 20,91 euroa.

Metson ADS-todistuksilla käydään kauppaa Yhdysvalloissa OTC-markkinoilla. ADS-todistusten päätöskurssi 30.9.2010 oli 45,82 dollaria. Yksi ADS-todistus vastaa yhtä osaketta.

 

Muutoksia omistusosuuksissa

15.7.2010 Marathon Asset Management LLP ilmoitti hallinnoimiensa rahastojen omistusosuuden Metso Oyj:n osakkeista alittaneen 12.7.2010 viiden prosentin rajan. Marathon Asset Management LLP:llä oli tuolloin hallussaan 7 437 730 Metson osaketta, mikä vastasi 4,95 prosenttia Metson osakkeiden kokonaismäärästä ja yhtiön äänistä. Tästä osakemäärästä Marathon Asset Management LLP:lla on valtuutus käyttää äänioikeutta 5 573 661 osakkeella, mikä vastaa 3,71 prosenttia Metson osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä.

19.3.2010 BlackRock Investment Management (UK) Limited:n hallinnoimien rahastojen omistusosuus osakkeistamme jälleen alitti viiden prosentin kynnyksen. BlackRock, Inc.:llä oli tuolloin hallussaan 7 298 453 Metson osaketta, mikä vastasi 4,85 prosenttia Metson osakkeiden kokonaismäärästä ja yhtiön äänistä.

BlackRock Investment Management (UK) Limited:n hallinnoimien rahastojen omistusosuus osakkeistamme ylitti viiden prosentin kynnyksen 24.2.2010. BlackRock, Inc.:llä oli tuolloin hallussaan 7 563 054 Metson osaketta, mikä vastasi 5,03 prosenttia Metson osakkeiden kokonaismäärästä ja yhtiön äänistä.

 

Luottoluokitukset

20.9.2010 Moody´s Investors Service vahvisti Metson pitkäaikaisen Baa2 -luottoluokituksen ja nosti Metson luottoluokitusnäkymät negatiivisista vakaiksi.

12.8.2010 Standard & Poor´s Rating Services vahvisti pitkäaikaisen BBB luottoluokituksemme ja muutti näkymät negatiivisista vakaiksi. Samalla lyhytaikainen luottoluokitus nostettiin tasolta A-3 tasolle A-2.

 

Metson taloudellinen raportointi loppuvuonna 2010 ja vuonna 2011

Vuoden 2010 tilinpäätöstiedote julkaistaan 3.2.2011. Vuoden 2010 vuosikertomus julkaistaan 7.3.2011 alkavalla viikolla (viikko 10). Vuoden 2011 tammi - maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 29.4.2011, tammi - kesäkuun osavuosikatsaus 28.7.2011 ja tammi - syyskuun osavuosikatsaus 27.10.2011.

 

Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, jonka erikoisosaamista ovat kestävät teknologia- ja palveluratkaisut kaivos-, maarakennus-, voimantuotanto-, automaatio-, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuudelle. Metso työllistää noin 27 000 osaajaa yli 50 maassa. www.metso.com

 

Lisätietoja antavat:

Jorma Eloranta, toimitusjohtaja, Metso, puh. 0204 84 3000

Olli Vaartimo, talous- ja rahoitusjohtaja, Metso, puh. 0204 84 3010

Johanna Henttonen, sijoittajasuhdejohtaja, Metso, puh. 0204 84 3253

 

 

Metso Oyj

 

Olli Vaartimo
talous- ja rahoitusjohtaja

 

Johanna Henttonen
sijoittajasuhdejohtaja

 

jakelu:

Nasdaq OMX Helsinki Oy
Tiedotusvälineet
www.metso.com