Pörssitiedote helmikuuta 8, 2010 02:13:51 CET

Metson tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2009

Metson tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2009

 

Metso Oyj:n yhtiötiedote 8.2.2010 klo 15.00          

 

Vahva kassavirta ja tyydyttävä kannattavuus vaativassa markkinaympäristössä

Keskeistä vuonna 2009

· Vuonna 2009 uusia tilauksia saatiin 4 358 miljoonan euron arvosta, mikä oli 32 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (2008: 6 384 milj. e).

· Tilauskanta pieneni 16 prosenttia joulukuun 2008 lopusta ja oli vuoden 2009 lopussa 3 415 miljoonaa euroa (31.12.2008: 4 088 milj. e).

· Liikevaihto laski 22 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 5 016 miljoonaa euroa (2008: 6 400 milj. e).

· Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA) oli 334,3 miljoonaa euroa eli 6,7 prosenttia liikevaihdosta (2008: 680,9 milj. e ja 10,6 %).

· Liikevoitto (EBIT) oli 293,6 miljoonaa euroa eli 5,9 prosenttia liikevaihdosta (2008: 637,2 milj. e ja 10,0 %).

· EBITA ja EBIT sisältävät noin 75 miljoonaa euroa kapasiteetin sopeuttamiseen liittyviä kertaluonteisia kustannuksia. EBITA:n osuus liikevaihdosta ennen näitä kertaeriä oli 8,2 prosenttia.

· Osakekohtainen tulos oli 1,06 euroa (2008: 2,75 e).

· Vapaa kassavirta oli 717 miljoonaa euroa (2008: 29 milj. e).

· Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli 10,0 prosenttia (2008: 23,2 %).

· Hallitus ehdottaa osingoksi 0,70 euroa osakkeelta (2008: 0,70 e).

 

Keskeistä vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä

· Uusia tilauksia saatiin loka-joulukuussa 1 365 miljoonan euron arvosta, mikä oli 54 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (Q4/2008: 889 milj. e)

· Liikevaihto laski 26 prosenttia vertailukaudesta ja oli 1 353 miljoonaa euroa (Q4/2008: 1 839 milj. e).

· Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA) oli 66,2 miljoonaa euroa eli 4,9 prosenttia liikevaihdosta (Q4/2008: 200,0 milj. e ja 10,9 %).

· Liikevoitto (EBIT) oli 55,0 miljoonaa euroa eli 4,1 prosenttia liikevaihdosta (Q4/2008: 190,1 milj. e ja 10,3 %).

· Loka-joulukuun EBITA ja EBIT sisältävät noin 31 miljoonaa euroa kapasiteetin sopeuttamiseen liittyviä kertaluonteisia kustannuksia. EBITA:n osuus liikevaihdosta ennen näitä kertaeriä oli 7,2 prosenttia.

· Osakekohtainen tulos oli 0,18 euroa (Q4/2008: 0,79 e).

Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta on tyytyväinen vuoden 2009 tulokseen ja saavutuksiin. "Merkittävin saavutuksemme oli vahva kassavirta. Myös kannattavuutemme oli tyydyttävällä tasolla vaativasta markkinatilanteesta huolimatta. Olemme edelleen vahvistaneet tuote- ja palvelutarjontaamme yritysostoilla, jatkaneet keskeisiä investointejamme ja tehostaneet toimintamalliamme. Arvioidemme mukaan säilytimme myös markkina-asemamme keskeisimmissä asiakassegmenteissämme. Metso on nyt entistä kilpailukykyisempi, kun markkinat kääntyvät vähitellen nousuun. Kiitos hyvistä saavutuksista kuluneena vaikeana vuonna kuuluu metsolaisille."

Hallituksen osinkoesitys, 0,70 euroa osakkeelta, heijastaa uskoamme toimintaympäristömme asteittaiseen elpymiseen, ja myös vakaaseen taloudelliseen asemaamme.

"Vuoden viimeisellä neljänneksellä kannattavuuttamme rasittivat odotetusti korkeat kertaluonteiset kulut, jotka liittyivät kapasiteetin sopeutustoimiin ja toimintamallimme kehittämiseen. Oli rohkaisevaa nähdä tilausten saantimme kasvavan mukavasti. Tämä merkitsee, että asiakkaamme ovat saamassa takaisin luottamustaan toimintaympäristön ja rahoituksen saatavuuden paranemiseen. Arvioimme vuoden 2010 liikevaihdon säilyvän samalla, noin 5 miljardin euron tasolla kuin vuonna 2009, ja kannattavuuden säilyvän tyydyttävänä", Eloranta toteaa.

"Uusien tilausten saaminen on edelleen etusijalla. Hintakilpailu markkinoilla on kiristynyt, joten jatkamme toimintamme tehostamista säilyttääksemme kilpailukykymme ja kannattavuutemme. Avainasemassa on myös jatkaa palveluliiketoimintamme sekä bioenergiaan ja muihin uusiutuviin energialähteisiin perustuvien ratkaisujemme kehittämistä."

 

Metson avainluvut

 

Miljoonaa euroa

Q4/

09

Q4/

08

Muutos

%

2009

2008

Muutos %

Liikevaihto

1 353

1 839

-26

5 016

6 400

-22

Palveluliiketoiminnan liikevaihto

524

651

-20

2 052

2 343

-12

   % liikevaihdosta

39

36

 

41

37

 

EBITA ennen kertaluonteisia kapasiteetin sopeuttamiskustannuksia

 

97,3

 

200,0

 

-51

 

409,0

 

680,9

 

-40

   % liikevaihdosta

7,2

10,9

 

8,2

10,6

 

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja

aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA)

 

 

66,2

 

 

200,0

 

 

-67

 

 

334,3

 

 

680,9

 

 

-51

   %:a liikevaihdosta

4,9

10,9

 

6,7

10,6

 

Liikevoitto

55,0

190,1

-71

293,6

637,2

-54

   %:a liikevaihdosta

4,1

10,3

 

5,9

10,0

 

Tulos/osake, euroa

0,18

0,79

-77

1,06

2,75

-61

Saadut tilaukset

1 365

889

54

4 358

6 384

-32

Tilauskanta kauden lopussa

 

 

 

3 415

4 088

-16

Vapaa kassavirta

268

-22

n/a

717

29

n/a

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE),

ennen veroja, %

 

 

 

 

10,0

 

23,2

 

Omavaraisuusaste kauden lopussa, %

 

 

 

35,7

30,9

 

Nettovelkaantuneisuusaste

kauden lopussa, %

 

 

 

 

32,5

 

75,7

 

 

Metson vuoden 2009 viimeisen neljänneksen katsaus

 

Toimintaympäristömme ja tuotteidemme kysyntä loka-joulukuussa

Toimintaympäristömme jatkui vaativana vuoden viimeisellä neljänneksellä. Asiakkaamme olivat edelleen varovaisia investointipäätöksissään, vaikka vuoden loppua kohden olikin nähtävissä ensimmäisiä merkkejä maailmantalouden elpymisestä. Asiakkaidemme kapasiteetin käyttöasteet parantuivat asteittain ja palveluliiketoiminnan tilaukset sekä tarjouskyselyiden määrä kääntyivät varovaiseen kasvuun. Myös tilauskannassa olleet epävarmuudet pienenivät asiakkaiden käynnistäessä aiemmin keskeyttämiään projekteja.

Kysynnän alhaisuus ja toimittajien tilauskantojen purkautuminen johtivat vuoden jälkipuoliskolla hintakilpailun kiristymiseen kaikissa asiakassegmenteissä. Tätä tasapainotti osittain hankintakustannusten lasku, joka aiheutui raaka-aine- ja komponenttitoimittajien sekä alihankkijoiden keskinäisen kilpailun kiristymisestä.

Vahvistuneen mineraalien kysynnän ja hintatason seurauksena useat kaivosyhtiöt ilmoittivat toisen vuosipuoliskon aikana suunnitelmistaan kasvattaa investointeja vuoden 2010 aikana. Tarjouskyselyjen määrä parani selvästi, vaikka monia uuslaitetilauksia ei vielä vuoden lopulla toteutunut. Maarakennusteollisuuden laitteiden kysyntä jatkui heikkona myös vuoden viimeisellä neljänneksellä. Useiden maiden esittämillä, infrastruktuurin kehittämiseen liittyvillä talouden tukitoimilla arvioidaan pidemmällä aikavälillä olevan myönteinen vaikutus maarakennusteollisuuden tuotteiden kysyntään, mutta toistaiseksi vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Kaivos- ja maarakennusteollisuuden palveluliiketoiminnan kysyntä oli tyydyttävää.

Uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysyntä jatkui tyydyttävänä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Loppuvuotta kohden rahoituksen saatavuus parani johtaen toimintaympäristön vahvistumiseen ja usean uuden tilauksen toteutumiseen viimeisen neljänneksen aikana. Öljy- ja kaasuteollisuuden asiakkailta saamiemme automaatiotuotteiden tarjouskyselyiden määrä kääntyi kasvuun, mutta kysyntä oli edelleen edellisvuotta alhaisemmalla tasolla. Metallinkierrätyslaitteiden kysyntä jatkui heikkona johtuen romumetallin matalasta hinnasta sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan terästehtaiden alhaisista käyttöasteista. Voimantuotannon ja automaatioratkaisujen palveluliiketoiminnan kysyntä oli tyydyttävää ja metallinkierrätyksen heikkoa.

Uusien kuitulinjojen kysyntä oli edelleen heikkoa, mutta vuoden loppua kohti uudistusprojektien kysyntä kääntyi kasvuun. Paperi- ja kartonkilinjojen kysyntä säilyi viimeisellä neljänneksellä tyydyttävänä, mikä johtui kahden aiemman neljänneksen aikana parantuneesta kysynnästä Kiinassa paikallisten elvytystoimenpiteiden seurauksena. Massa- ja paperiteollisuuden kapasiteetin alhainen käyttöaste piti palveluliiketoimintamme kysynnän edelleen heikkona, erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, joskin viimeisen neljänneksen aikana uudet tilaukset kääntyivät varovaiseen kasvuun.

Saadut tilaukset loka-joulukuussa

Vuoden 2009 viimeisen neljänneksen aikana saadut tilaukset kasvoivat yli 50 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 1 365 miljoonaa euroa. Vertailua tehtäessä on tärkeää huomioida, että uudet tilaukset vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä olivat poikkeuksellisen alhaisella tasolla asiakaskuntamme reagoitua voimakkaasti syksyllä 2008 kärjistyneeseen rahoituskriisiin. Tärkeämpää kuin kasvu vertailukauteen nähden oli se, että viimeisen neljänneksen tilaukset olivat selvästi vuoden 2009 kolmea aiempaa neljännestä korkeammalla tasolla. Aiemmin saatuja pienempiä kaivos- ja metallinkierrätyslaitteistojen tilauksia peruuntui tilauskannasta viimeisellä neljänneksellä noin 37 miljoonaa euroa. Epävarmoina raportoitujen tilausten määrä tilauskannassa pieneni ja oli alle 500 miljoonaa euroa useiden asiakkaiden käynnistettyä aiemmin keskeytyneitä projektejaan.

Kaivos- ja maarakennusteknologian saadut tilaukset olivat loka-joulukuussa 457 miljoonaa euroa, mikä oli yli kolmanneksen vertailukautta enemmän. Kaivosasiakkailta saadut tilaukset kasvoivat yli 70 prosenttia vertailuneljänneksestä ja viimeisen neljänneksen uudet tilaukset olivat 20 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuoden aikaisemmilla neljänneksillä. Maarakennusasiakkailta saadut tilaukset laskivat vertailukaudesta noin 10 prosenttia ja olivat vuoden aiempien neljännesten tasolla. Viimeisen neljänneksen saadut tilaukset koostuivat lähinnä yksittäisistä laite- ja palveluliiketoiminnan tilauksista.

Energia- ja ympäristöteknologian saadut tilaukset vuoden viimeisellä neljänneksellä olivat 504 miljoonaa euroa, 48 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella ja viimeinen neljännes oli uusissa tilauksissa selvästi vuoden vahvin. Voimantuotanto-liiketoimintalinja kirjasi viimeisellä neljänneksellä useita voimakattilatilauksia ja viimeinen neljännes oli saaduissa tilauksissa selvästi vuoden aikaisempia neljänneksiä sekä vertailukautta vahvempi. Myös Automaatio-liiketoimintalinjalla viimeinen neljännes oli vuoden vahvin ja uudet tilaukset olivat vertailukauden tyydyttävällä tasolla. Kierrätys-liiketoimintalinjalla kysyntä jatkui edelleen heikkona ja tilaukset laskivat vertailukauden alhaisesta tasosta. Segmentin viimeisellä neljänneksellä saamiin tilauksiin kuuluivat biomassakattilalaitos ja automaatiojärjestelmä Nacogdochesin voimalaitokseen Yhdysvaltoihin, jätekaasutuslaitos oheislaitteineen sekä koko laitoksen automaatiojärjestelmä Lahti Energia Oy:lle, biomassavoimalaitos yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon sekä laitoksen automaatiojärjestelmä 4HamCogen S.A.:lle Belgiaan sekä voimakattilatilaus chileläiselle CMPC Celulosa S.A.:lle.

Paperi- ja kuituteknologian saamat tilaukset kasvoivat 94 prosenttia erittäin heikosta vertailukaudesta ja olivat loka-joulukuussa 401 miljoonaa euroa. Paperit-liiketoimintalinjan uudet tilaukset kasvoivat selvästi vertailukaudesta ja olivat samalla tyydyttävällä tasolla kuin kahdella edelliselläkin neljänneksellä. Pehmopaperit-liiketoimintalinjan tilaukset laskivat vertailukauden vahvalta tasolta. Kuidut-liiketoimintalinja kirjasi viimeisellä neljänneksellä useita pieniä ja keskisuuria uudistusprojektitilauksia, ja oli saaduissa tilauksissa selvästi vertailukautta ja vuoden aikaisempia neljänneksiä vahvempi. Loka-joulukuussa saamiimme tilauksiin sisältyy päällystettyä hienopaperia valmistava linja Shouguang MeiLun Paper Co. Ltd.:lle Kiinaan, pehmopaperinvalmistuslinja Hayat Kimya A.S.:lle Turkkiin ja selluteknologiaa CMPC Celulosa S.A.:lle Chileen. Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset lisääntyivät vuoden loppua kohti, mutta jäivät edelleen edellisvuoden tasosta asiakkaiden jatkaessa tiukkaa käyttökustannustensa seurantaa.

Taloudellinen kehitys loka-joulukuussa

Loka-joulukuun liikevaihtomme oli 1 353 miljoonaa euroa, mikä oli 26 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin (Q4/2008: 1 839 milj. e). Palveluliiketoiminnan liikevaihto laski 20 prosenttia vertailukaudesta, ja sen osuus vuoden 2009 viimeisen neljänneksen liikevaihdosta oli 39 prosenttia (Q4/2008: 36 %).

Vuoden viimeisen neljänneksen tuloksemme ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA) oli 66,2 miljoonaa euroa eli 4,9 prosenttia liikevaihdosta (Q4/2008: 200,0 milj. e ja 10,9 %). EBITA:an sisältyy noin 31 miljoonaa euroa kertaluonteisia kapasiteetin sopeuttamiskustannuksia. Suurin osa näistä kustannuksista liittyy Kuidut-liiketoimintalinjan Suomen ja Ruotsin kapasiteetinsopeutusjärjestelyihin. EBITA ennen näitä kertaluonteisia kustannuksia oli 7,2 prosenttia liikevaihdosta. Tulokseen sisältyy kertaluonteisena eränä myös yli 9 miljoonan euron myyntivoitto Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeiden myynnistä. Metson liikevoitto oli 55,0 miljoonaa euroa eli 4,1 prosenttia liikevaihdosta (Q4/2008: 190,1 milj. e ja 10,3 %). Kannattavuuden heikentyminen vertailukaudesta johtui liikevaihdon 26 prosentin laskusta, kapasiteetin alhaisesta käyttöasteesta, hintakilpailun kiristymisestä sekä kertaluonteisten kapasiteetin sopeuttamiskustannusten korkeasta tasosta.

Osakkeenomistajille kuuluva tulos vuoden viimeiseltä neljännekseltä oli 25 miljoonaa euroa (Q4/2008: 112 milj. e) eli osakekohtaisesti 0,18 euroa (Q4/2008: 0,79 e/osake).

Vapaa kassavirtamme säilyi vahvana viimeisellä neljänneksellä ja oli 268 miljoonaa euroa. Vahvaa kassavirtaa tuki nettokäyttöpääoman 224 miljoonan euron lasku. Merkittäviä tekijöitä olivat varastojen pieneneminen kokonaisuudessaan 189 miljoonalla eurolla ja useiden projektien onnistuneesta luovutuksesta seurannut Paperi- ja kuituteknologian myyntisaamisten väheneminen 90 miljoonalla eurolla.

 

Metson tilinpäätöstiedote 2009

 

Toimintaympäristö ja tuotteiden kysyntä vuonna 2009

Toimintaympäristömme jatkui vaativana koko vuoden. Asiakkaamme olivat maailmantalouden kasvun supistumisen ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden seurauksena varovaisia investointipäätöksissään. Joillakin asiakasteollisuuksillamme oli vuoden viimeisellä neljänneksellä nähtävissä ensimmäisiä merkkejä elpymisestä. Uuslaitekauppamme ja projektiliiketoimintamme kysyntätilanne oli erityisen vaikea. Asiakkaidemme alhaisten kapasiteetin käyttöasteiden seurauksena myös jälkimarkkinapalveluidemme kysyntä laski, mutta pysyi laajan asentamamme laitekannan ansiosta tyydyttävänä. Useiden maiden käynnistämillä, lähinnä infrastruktuurin kehittämiseen liittyvillä talouden tukitoimilla on toistaiseksi ollut Kiinaa lukuun ottamatta vähäinen vaikutus tuotteidemme kysyntään.

Uusien laitteiden kysynnän alentuminen ja toimittajien tilauskantojen purkautuminen johtivat vuoden jälkipuoliskolla hintakilpailun kiristymiseen kaikissa asiakassegmenteissä. Tätä tasapainotti osittain hankintakustannusten lasku, joka aiheutui raaka-aine- ja komponenttitoimittajien sekä alihankkijoiden keskinäisen kilpailun kiristymisestä.

Valtaosa kaivosyhtiöistä leikkasi vuoden alkupuolella huomattavasti investointisuunnitelmiaan ja rajoitti tuotantoaan. Mineraalien ja metallien kysynnän ja hinnan myönteinen kehitys vuoden aikana johti kuitenkin vuoden loppupuolella kaivoslaitteiden tarjouspyyntöjen lisääntymiseen. Maarakennusteollisuudessa murskeentuotantoon liittyvien laitteiden kysyntä oli heikkoa läpi koko vuoden.

Useiden maiden asettamat uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistavoitteet tukivat biomassan ja jätteen käyttöön pohjautuvien voimalaitosten kysyntää, mutta projektien toteutuminen on lykkäytynyt lähinnä rahoituksen rajallisen saatavuuden takia. Vuoden loppupuolella rahoituksen saatavuus kuitenkin helpottui johtaen useaan uuteen tilaukseen viimeisen neljänneksen aikana. Automaatioratkaisujen kysynnälle tärkeä öljy- ja kaasuteollisuus leikkasi vuoden alussa selvästi investointejaan. Samalla paperi- ja selluteollisuuden investoinnit olivat erittäin alhaisella tasolla, mikä laski automaatioratkaisujen kysyntää selvästi edellisestä vuodesta. Vuoden loppupuolella oli nähtävissä merkkejä öljy- ja kaasuteollisuuden kysyntätilanteen varovaisesta paranemisesta. Metallinkierrätyslaitteiden kysyntä jatkui heikkona romumetallin matalan hinnan ja teräksen tuotannon vähenemisen vuoksi erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Voimantuotannon ja automaatioratkaisujen palveluliiketoiminnan kysyntä oli tyydyttävää ja metallinkierrätyksen heikkoa.

Kiinassa toteutetut talouden elvytystoimenpiteet piristivät paperin ja kartongin valmistuslinjojen kysyntää toisen ja kolmannen neljänneksen aikana. Muualla maailmassa paperi- ja kartonkilinjojen kysyntä jatkui koko vuoden heikkona. Kokonaisten kuitulinjojen kysyntä pysyi alhaisena koko vuoden. Vuoden loppupuolella kuitulinjojen uudistusprojektien kysyntä kuitenkin parani, johtaen useampaan pieneen ja keskisuureen uudistusprojektitilaukseen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Pehmopaperikoneiden kysyntä oli tyydyttävää. Massa- ja paperiteollisuuden kapasiteetin käyttöasteet pysyivät koko vuoden matalina. Tämän seurauksena palveluliiketoiminnan kysyntä oli heikkoa piristyen kuitenkin hieman vuoden loppua kohti.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Vuoden 2009 aikana saimme uusia tilauksia 4 358 miljoonan euron arvosta eli 32 prosenttia vertailukautta vähemmän. Tilausmäärät vahvistuivat vuoden loppua kohti ja viimeinen neljännes olikin selvästi vahvin uusissa tilauksissa. Aikaisemmin saatuja tilauksia peruuntui vuoden aikana 335 miljoonaa euroa. Nämä tilausten peruuntumiset on poistettu suoraan tilauskannastamme, eikä niillä ole vaikutusta vuoden 2009 raportoituihin saatuihin tilauksiin eikä myöskään vertailukauteen. Peruuntumisista lähes 200 miljoonaa euroa liittyy Zhanjiang Chenmingin selluprojektiin, noin 65 miljoonaa euroa Maarakennus-liiketoimintalinjaamme, noin 48 miljoonaa euroa Kaivosala-liiketoimintalinjaamme ja noin 28 miljoonaa euroa Kierrätys-liiketoimintalinjaamme.

Tilauksia saatiin euromääräisesti eniten Kiinasta, Yhdysvalloista ja Suomesta. Näiden maiden yhteenlaskettu osuus kaikista saaduista tilauksista oli 39 prosenttia. Maailmantalouden voimakkaan heikentymisen seurauksena uusien tilausten määrä laski vertailukauteen nähden kaikilla raportointisegmenteillä ja kaikilla maantieteellisillä alueilla. Kehittyvien markkinoiden osuus saaduista tilauksistamme oli 48 prosenttia (2008: 48 %).

Tilauskantamme oli joulukuun lopussa 3 415 miljoonaa euroa, mikä on 16 prosenttia vuoden 2008 lopun tilauskantaa pienempi. Tilauskannassa olleet epävarmuudet pienenivät viimeisen neljänneksen aikana noin 100 miljoonalla eurolla asiakkaiden käynnistettyä aiemmin pysäyttämiään projekteja. Noin 2,7 miljardia euroa joulukuun lopun tilauskantamme toimituksista arvioidaan ajoittuvan vuodelle 2010 ja noin 700 miljoonaa euroa näistä on palveluliiketoiminnan tilauksia. Tilauskantaan sisältyy noin 500 miljoonan euron arvosta projekteja, joiden toimitusten ajoitukseen liittyy jonkin verran epävarmuutta ja jotka tullaan tämän hetkisen arvion mukaan toimittamaan vuoden 2010 jälkeen. Näihin projekteihin sisältyy muun muassa sellutehdasprojekti Fibrialle, Brasiliaan.

 

Saadut tilaukset raportointisegmenteittäin

 

 

2009

2008

 

Milj. e

%:a saaduista

tilauksista

Milj. e

%:a saaduista

tilauksista

Kaivos- ja

maarakennusteknologia

 

1 660

 

38

 

2 709

 

42

Energia- ja

ympäristöteknologia

 

1 297

 

30

 

1 658

 

26

Paperi- ja kuituteknologia

1 384

31

2 021

31

Valmet Automotive

56

1

65

1

Segmenttien väliset saadut

tilaukset

 

-39

 

 

-69

 

Yhteensä

4 358

100

6 384

100

 

 

Saadut tilaukset markkina-alueittain

 

2009

2008

 

Milj. e

%:a saaduista

tilauksista

Milj. e

%:a saaduista

tilauksista

Eurooppa

1 580

36

2 375

38

Pohjois-Amerikka

796

18

1 070

17

Etelä- ja Väli-Amerikka

510

12

1 056

16

Aasia ja Tyynenmeren alue

1 220

28

1 476

23

Muu maailma

252

6

407

6

Yhteensä

4 358

100

6 384

100

 

Liikevaihto

Liikevaihtomme laski vuoden 2009 aikana vertailukaudesta 22 prosenttia ja oli 5 016 miljoonaa euroa (2008: 6 400 milj. e). Liikevaihto laski kaikissa raportointisegmenteissä; Kaivos- ja maarakennusteknologiassa 20 prosenttia, Energia- ja ympäristöteknologiassa 14 prosenttia ja Paperi- ja kuituteknologiassa 31 prosenttia. Palveluliiketoimintamme liikevaihto laski 12 prosenttia, ja sen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 41 prosenttia (2008: 37 %).

Liikevaihdolla mitattuna suurimmat maat olivat Yhdysvallat, Kiina ja Saksa, joiden yhteenlaskettu osuus kokonaisliikevaihdostamme oli noin 29 prosenttia.

 

 

Liikevaihto raportointisegmenteittäin

 

 

2009

2008

 

Milj. e

%:a

konsernin

liikevaihdosta

Milj. e

%:a konsernin

liikevaihdosta

Kaivos- ja

maarakennusteknologia

 

2 075

 

41

 

2 586

 

40

Energia- ja

ympäristöteknologia

 

1 523

 

30

 

1 775

 

27

Paperi- ja kuituteknologia

1 408

28

2 044

32

Valmet Automotive

56

1

65

1

Segmenttien välinen laskutus

-46

 

-70

 

Yhteensä

5 016

100

6 400

100

 

Liikevaihto markkina-alueittain

 

2009

2008

 

Milj. e

%:a

konsernin liikevaihdosta

Milj. e

%:a konsernin liikevaihdosta

Eurooppa

2 167

44

2 680

41

Pohjois-Amerikka

774

15

1 015

16

Etelä- ja Väli-Amerikka

609

12

770

12

Aasia ja Tyynenmeren alue

1 080

21

1 516

24

Muu maailma

386

8

419

7

Yhteensä

5 016

100

6 400

100

 

 

Taloudellinen tulos

Vuoden 2009 tuloksemme ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA) heikkeni vertailukaudesta ja oli 334,3 miljoonaa euroa eli 6,7 prosenttia liikevaihdosta (2008: 680,9 milj. e ja 10,6 %). Tuloksemme sisältää kapasiteetin sopeutustoimenpiteisiin liittyviä kertaluonteisia kustannuksia noin 75 miljoonaa euroa, joista noin 42 miljoonaa euroa kohdistuu Paperi- ja kuituteknologiaan, noin 22 miljoonaa euroa Kaivos- ja maarakennusteknologiaan ja noin 11 miljoonaa euroa Energia- ja ympäristöteknologiaan. EBITA ennen näitä kertaluonteisia kapasiteetin sopeuttamiskustannuksia oli 409,0 miljoonaa euroa eli 8,2 prosenttia liikevaihdosta. Muita tulokseemme sisältyviä merkittäviä kertaluonteisia eriä olivat noin 23 miljoonan euron myyntivoitto Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeiden myynnistä, 9 miljoonan euron kertaluonteinen kulu valuuttasuojausten purkamisesta liittyen kiinalaisen asiakkaamme Zhanjiang Chenmingin sellutehdasprojektin peruuntumiseen ja 4 miljoonan euron luottotappiovaraus liittyen kahden paperiteollisuusasiakkaamme konkurssimenettelyn käynnistymiseen.

Kaivos- ja maarakennusteknologian EBITA ennen kertaluonteisia kapasiteetin sopeuttamiskustannuksia oli 224,7 miljoonaa euroa vuonna 2009 eli 10,8 prosenttia liikevaihdosta, laskien 38 prosenttia vuodesta 2008. Kannattavuuden heikkenemiseen vaikuttivat lähinnä 20 prosenttia laskeneet toimitusvolyymit, tuotantoyksiköiden alhainen kapasiteetin käyttöaste ja kiristynyt hintakilpailu.

Energia- ja ympäristöteknologian EBITA ennen kertaluonteisia kapasiteetin sopeuttamiskustannuksia oli 147,5 miljoonaa euroa eli 9,7 prosenttia liikevaihdosta, mikä oli 26 prosenttia edellisvuotta heikompi. Kannattavuuden heikentyminen johtui laskeneista toimitusmääristä ja joidenkin tuotantoyksiköiden alhaisista kapasiteetin käyttöasteista sekä loppuvuotta kohden tiukentuneista hinnoitteluolosuhteista.

Paperi- ja kuituteknologian EBITA ennen kertaluonteisia kapasiteetin sopeuttamiskustannuksia oli 58,2 miljoonaa euroa eli 4,1 prosenttia liikevaihdosta, mikä oli 60 prosenttia edellisvuotta heikompi. Kannattavuuden heikentyminen johtui 31 prosenttia alhaisemmasta liikevaihdosta ja matalasta kapasiteetin käyttöasteesta.

Vuonna 2009 liikevoittomme oli 293,6 miljoonaa euroa eli 5,9 prosenttia liikevaihdosta (2008: 637,2 milj. e ja 10,0 %). Liikevoitto ennen kertaluonteisia kapasiteetin sopeuttamistoimiin liittyviä kustannuksia oli 368,3 miljoonaa euroa eli 7,3 prosenttia liikevaihdosta.

Nettorahoituskulumme vuonna 2009 olivat 72 miljoonaa euroa (2008: 89 milj. e). Vaikka kassatilanteemme oli vahva läpi koko vuoden, bruttovelkamme määrä oli vuotta 2008 korkeampi. Tämä kasvatti korkokulujamme ja ne olivat 75 miljoonaa euroa (2008: 71 milj. e).

Tuloksemme ennen veroja oli 222 miljoonaa euroa (548 milj. e), ja vuonna 2009 veroasteemme oli 32 prosenttia (2008: 29 %). Veroihin sisältyy 6 miljoonan euron verovaraus liittyen Brasilian toimintojemme verotukseen vuosilta 1995-96. Tämä nosti veroastettamme noin 3 prosenttiyksikköä.

Vuodelta 2009 osakkeenomistajille kuuluva tulos oli 150 miljoonaa euroa (389 milj. e) eli osakekohtaisesti 1,06 euroa (2,75 e/osake).

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli 10,0 prosenttia (23,2 %) ja oman pääoman tuotto (ROE) oli 9,8 prosenttia (26,0 %).

 

Kassavirta ja rahoitus

Vuonna 2009 liiketoiminnan rahavirta oli 770 miljoonaa euroa (2008: 137 milj. e).

Yksi päätavoitteistamme on ollut vapauttaa ainakin 500 miljoonaa euroa varoja nettokäyttöpääomasta vuosina 2009-2010. Työmme on tuottanut tulosta ja onnistuimme vapauttamaan nettokäyttöpääomaa 518 miljoonaa euroa jo vuoden 2009 aikana. Varastoista purkautui 530 miljoonaa euroa ja myyntisaatavista 272 miljoonaa euroa. Samaan aikaan ostovelkojen määrä pieneni 173 miljoonaa euroa ja saatujen ennakoiden määrä 160 miljoonaa euroa. Kaivos- ja maarakennusteknologian varastoista on vuoden alusta alkaen purkautunut yhteensä 360 miljoonaa euroa varastojen hallintaohjelman tuloksena.

Voimakkaan nettokäyttöpääoman vapauttamisen ja investointien matalan tason tuloksena vapaa kassavirta vuonna 2009 oli vahva, 717 miljoonaa euroa (2008: 29 milj. e).

Korolliset nettovelat pienenivät merkittävästi ja olivat vuoden lopussa 583 miljoonaa euroa (31.12.2008: 1 099 milj. e). Vähennys johtui lähinnä voimakkaasta nettokäyttöpääoman vapautumisesta.

Seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvän lyhytaikaisen velan määrä oli joulukuun lopussa 242 miljoonaa euroa. Siitä 17 miljoonaa euroa koostuu Suomen markkinoilla liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista, 173 miljoonaa euroa on pitkäaikaisten lainojen lyhennyseriä ja loput tytäryhtiöiden paikallista käyttöpääomarahoitusta, lähinnä Brasiliassa.

Hankimme uutta 4-5 vuoden kuluttua erääntyvää pitkäaikaista velkaa yhteensä 365 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen erä oli Euro Medium Term Note -lainaohjelman (EMTN) puitteissa toteutettu viisivuotinen 200 miljoonan euron rahoitusjärjestely. Uudet lainat on tarkoitettu ensisijaisesti nykyisten velkojemme jälleenrahoitukseen ja eräpäivärakenteen pidentämiseen. Tämän uuden pitkäaikaisen lainan määrä ylittää aiempien lainojemme lyhennykset vuoden 2011 puoliväliin saakka. Vuoden lopussa rahavaramme olivat yhteensä 976 miljoonaa euroa, josta 249 miljoonaa euroa on sijoitettu rahoitusinstrumentteihin, joiden maturiteetti sijoitushetkellä oli yli kolme kuukautta, ja loput 727 miljoonaa euroa esitetään rahoissa ja pankkisaamisissa. Syndikoitu 500 miljoonan euron valmiusluottositoumus on käytettävissä vuoden 2011 lopulle, eikä siitä ole tällä hetkellä nostettu lainaa. Metson likviditeettitilanne on hyvä.

Huhtikuussa, varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen maksoimme vuodelta 2008 osinkoja 99 miljoonaa euroa.

Nettovelkaantuneisuusasteemme parantui vuoden aikana vahvan liiketoiminnan kassavirran ja pienempien investointikustannusten myötä selvästi, ja oli joulukuun lopussa 32,5 prosenttia (75,7 %). Omavaraisuusasteemme oli vuoden lopussa 35,7 prosenttia (30,9 %). Osakevaihtona toteutettu Tamfelt-yrityshankinta vahvisti omavaraisuusastettamme noin 2 prosenttiyksikköä ja pienensi nettovelkaantuneisuusastettamme 3 prosenttiyksikköä.

Investoinnit

Vuoden 2009 bruttoinvestointimme ilman yrityshankintoja laskivat 54 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 117 miljoonaa euroa (2008: 255 milj. e). Ylläpitoinvestointien osuus oli 52 prosenttia eli 61 miljoonaa euroa. Pidimme uusien investointien päätöskriteerit tiukkoina ja siirsimme joitakin vuosina 2007-2008 hyväksyttyjä projekteja. Pidämme edelleen uusien investointien päätöskriteerit tiukkoina ja arvioimme vuoden 2010 investointien olevan suunnilleen vuoden 2009 investointien tasolla.

Kiinassa, Shanghaissa, rakennamme Automaatio-liiketoimintalinjalle uusia tehdas- ja toimistotiloja. Intiassa rakennamme erityisesti kaivos- ja maarakennusteollisuutta palvelevaa Metso Park -teollisuuskeskusta Rajasthaniin. Jyväskylässä uudistimme paperiteknologiakeskuksen koekonetta. Kiinaan olemme perustamassa kolmatta massa- ja paperiteollisuuden huoltokeskusta Ziboon. Olemme pidentäneet Metso Park- ja Zibon huoltokeskusinvestointien toteutusaikatauluja maailmantalouden kasvun hidastuttua. Kaivos- ja maarakennusteknologiassa sekä Automaatio-liiketoimintalinjalla on käynnissä investoinnit globaaleihin toiminnanohjausjärjestelmiin.

 

Yritysostot ja -myynnit sekä yhteisyritykset

Marraskuussa ostimme yhdysvaltalaisen Pacific/Hoe Saw&Knife Companyn päällystys- ja kaavinteräliiketoiminnan, joka liitettiin Metson Paperi- ja kuituteknologiaan. Ostetun toiminnan liikevaihto on noin 5 miljoonaa dollaria vuodessa.

Lokakuussa ostimme tanskalaisen M&J Industries A/S:n, joka valmistaa liikuteltavia ja kiinteitä kiinteän jätteen murskauslaitoksia. Velaton kauppahinta oli noin 15 miljoonaa euroa. M&J Industries työllistää noin 100 henkilöä ja yhtiön vuosiliikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa.

Toukokuussa myimme massa- ja paperiteollisuuden ilmajärjestelmiä valmistavan Metso Paper Turku Works Oy:n Stairon Oy:lle. Ilmajärjestelmäteknologia ja siihen liittyvä liiketoiminta jäävät edelleen Metson omistukseen. Metso Paper Turku Works Oy työllisti 91 henkilöä.

Tammikuussa myimme Oulussa sijaitsevan Paperit-liiketoimintalinjaan kuuluneen komposiittivalmistusliiketoimintamme ja siihen liittyvän omaisuuden xperion Oy:lle. Myydyn liiketoiminnan vuosiliikevaihto on alle 5 miljoonaa euroa ja henkilömäärä 21.

MW Power Oy, Wärtsilän Biopower-liiketoiminnan ja Metson Heat & Power -liiketoiminnan yhdistämisestä syntynyt yhteisyritys aloitti toimintansa 1.1.2009. Omistamme yrityksestä 60 prosenttia ja se on kokonaan konsolidoitu 1.1.2009 alkaen Voimantuotanto-liiketoimintalinjaamme. Yhteisyritykseen siirtyi noin 116 miljoonan euron tilauskanta Wärtsilä Biopower Oy:stä. Yrityksen liikevaihto vuonna 2009 oli noin 100 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 100.

 

Tamfeltin hankinta

Marraskuussa solmimme yhdistymissopimuksen Tamfeltin kanssa, joka on yksi maailman johtavista teknisten tekstiilien toimittajista. Sopimuksen seurauksena teimme julkisen ostotarjouksen kaikista Tamfelt Oyj Abp:n osakkeista. Yritysosto vahvisti palveluliiketoimintaamme erityisesti massa- ja paperiteollisuudessa. Yhdistyminen luo Tamfeltin tuotteille uusia kasvumahdollisuuksia etenkin Euroopan ulkopuolella, missä Metsolla on laaja asennettu konekanta ja myynti- ja palveluverkosto.

Ostotarjous toteutettiin marras-joulukuussa 2009 osakevaihtona, jossa Metso tarjosi jokaista kymmentä Tamfeltin osaketta vastaan kolme uutta Metson osaketta. Osakevaihtotarjous saatiin päätökseen 23.12.2009 ja tarjousaikana hyväksyttiin 95,2 prosenttia vastaava osuus Tamfeltin osakkeista ja äänimäärästä. Metso omisti jo ennen vaihtotarjousta 2,8 prosenttia Tamfeltin osakkeista, arvoltaan 4 miljoonaa euroa. Loput 2 prosenttia Tamfeltin osakkeista tullaan lunastamaan käteisellä Suomen osakeyhtiölaissa säädetyllä tavalla kevään 2010 aikana. Osakevaihtotarjoukseen liittyvässä osakeannissa merkittiin yhteensä 8 593 642 uutta Metson osaketta ja ne merkittiin kaupparekisteriin 28.12.2009. Osakeannin arvo oli 206 miljoonaa euroa, joka vastaa 23,98 euroa osakkeelta, ja se kirjattiin sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.

Tamfelt-yrityshankinnan arvo oli 215 miljoonaa euroa, ja hankinnassa siirtyneiden nettovelkojen ollessa 17 miljoonaa euroa, velaton hankintameno oli 232 miljoonaa euroa. Hankintameno ylitti Tamfeltin nettovarallisuuden 117 miljoonalla eurolla, josta hankituille asiakaskunnalle, tilauskannalle ja teknologialle kohdistettiin 53 miljoonaa euroa sekä hankituille rakennuksille 10 miljoonaa euroa. Näistä allokoinneista kirjattiin 16 miljoonaa euroa laskennallista verovelkaa. Liikearvoa kaupasta syntyi 70 miljoonaa euroa. Aineettomia hyödykkeitä ja rakennuksia poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana. Poistot ovat vuonna 2010 noin 15 miljoonaa euroa, vuosina 2011 ja 2012 noin 7 miljoonaa euroa ja sen jälkeen noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Tamfeltin tase ja henkilöstö on yhdistetty Metson lukuihin 31.12.2009 ja Tamfelt on 1.1.2010 alkaen toiminnallisesti ja hallinnollisesti osa Metson Paperi- ja kuituteknologia-segmenttiä.

 

Tutkimus ja tuotekehitys

T&K-toimintamme keskittyy moniin kestävän kehityksen kannalta tärkeisiin alueisiin kuten energia- ja raaka-ainetehokkuuteen, kierrätettävien raaka-aineiden hyödyntämiseen, prosessinohjaustekniikkaan sekä entistä enemmän uusiin palveluliiketoiminnan ratkaisuihin, jotka osaltaan tukevat kestävää kehitystä. Maailmantalouden taantuman seurauksena olemme keskittyneet T&K-toiminnassamme niihin projekteihin, joiden katsomme olevan tärkeimpiä tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat 115 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia konsernin liikevaihdosta vuonna 2009 (2008: 134 milj. e ja 2,1 %). Lisäksi teollisoikeuksista aiheutuneet kulut vuonna 2009 olivat 15 miljoonaa euroa (14 milj. e). Vuonna 2009 tuotekehityksen parissa työskenteli 763 henkilöä (905 henkilöä). Tuotekehitysresurssimme toimivat noin 40:ssä keskenään verkottuneessa yksikössä Euroopassa, Pohjois-Amerikassa Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Metson henkilöstö teki vuoden aikana noin 620 keksintöilmoitusta (900), jotka johtivat yli 200 kantapatenttihakemukseen (230). Vuoden lopussa patenttisuojan piirissä oli noin 3 000 Metson keksintöä (3 000).

Vuonna 2009 Metso toi markkinoille noin 80 tuoteuutuutta, joista yksi esimerkki oli automaatioratkaisujamme täydentävä DNAmachineAssessor. Se auttaa ennakoimaan laitteiden ylläpitotarpeita ja ehkäisemään häiriöitä tuotannossa. Kehitimme myös uusia prosessien optimointia nostavia murskaus- ja seulontaratkaisuja, jotka parantavat laitteiden käyttöastetta ja ympäristötehokkuutta. Vahvistimme palveluitamme massa- ja paperiteollisuudelle tuomalla markkinoille useita tuotantolinjojen energiankulutusta vähentäviä ja prosessien tehokkuutta parantavia ratkaisuja ja palveluja.

 

Ympäristö ja ympäristöteknologia

Metson oman tuotannon ympäristövaikutukset ovat pienet ja liittyvät lähinnä raaka-aineiden kulutukseen, energiankäyttöön, päästöihin ilmaan, vedenkulutukseen sekä jätteisiin. Kehitämme omaa ympäristöjohtamistamme ja tuotantolaitostemme ekotehokkuutta sekä ympäristötehokkuuteen tähtäävää yhteistyötä alihankkijoiden ja koko toimitusketjun kanssa.

Vuonna 2009 asetimme omalle tuotantotoiminnallemme globaalit energiansäästö- ja hiilidioksidipäästötavoitteet vähentääksemme energiankulutustamme ja päästöjämme 15 prosenttia vuoteen 2015 ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä EU:n tavoitteiden mukaisesti.

Useat Metson teknologiaratkaisut on kehitetty läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Metson ratkaisut liittyvät muun muassa uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen asiakkaidemme tuotantoprosesseissa, jätehuoltoon, kierrätykseen, raaka-aineiden ja veden tehokkaaseen hyödyntämiseen, pölyn, melun, hiilidioksidi- sekä hiukkaspäästöjen vähentämiseen ja prosessien optimointiin. Noin 60 prosenttia Metson liikevaihdosta voidaan luokitella OECD:n määritelmän mukaan ympäristöliiketoiminnaksi.

Aloitimme vuoden aikana useita yhteistyökehityshankkeita kumppaniemme, kuten UPM:n, Fortumin ja VTT:n (Valtion Tutkimuskeskus) kanssa. Nämä hankkeet liittyvät tutkimukseen mm. bioöljyn valmistamiseksi biomassasta ja bioöljyn käytöstä vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille sekä happipolttoteknologian kehittämiseen. Tämä uusi teknologia mahdollistaa hiilidioksidin talteenoton sähkön ja lämmön tuotannossa.

Tarjoamme myös tuotteisiin liittyvää koulutusta, kunnossapitoa ja huoltoa. Näin Metso huolehtii tuotantoprosessien koko elinkaaresta ja edesauttaa ratkaisujen oikeaa ja ympäristön kannalta kestävää käyttöä.

 

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Toimintaamme vaikuttavat erilaiset strategiset, rahoitus-, toiminnalliset sekä vahinkoriskit. Pyrimme hallitsemaan ja rajaamaan riskien mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin toteutuvat, niillä saattaa olla merkittävä haitallinen vaikutus Metson liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja tulokseen tai osakkeiden ja muiden arvopapereiden arvoon.

Riskien arvioinneissa otamme huomioon riskien todennäköisyyden ja arvioidun vaikutuksen liikevaihtoon ja tulokseen. Metson johto arvioi yhtiön riskien olevan nykyisellään hallittavalla tasolla suhteutettuna konsernin toiminnan laajuuteen sekä käytännön mahdollisuuksiin riskien hallitsemiseksi.

Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden ja maailmantalouden kasvun hidastumisen seurauksena liiketoimintaympäristömme oli vaativa vuonna 2009 ja erityisesti suhdannevaihteluihin ja rahoitukseen liittyvien riskien hallinta korostui. Arvioimme, että liiketoimintaympäristö on edelleen vaativa, vaikka rahoitusmarkkinat ovat vakiintuneet ja on merkkejä asteittaisesta maailmantalouden ja kysynnän elpymisestä.

Tilauskannassamme oleviin projekteihin liittyvät epävarmuudet ovat vähentyneet, mutta arvioimme, että noin 14 prosenttiin tilauskantamme arvosta vuoden 2009 lopussa liittyy tilausten toimitusten ajoitukseen liittyvää epävarmuutta. Sovellamme pitkäaikaisiin toimitussopimuksiin osatuloutusmenetelmää, eli tuloutamme pitkäaikaisia toimitussopimuksia projektien edistymisen mukaan. Tyypillisesti asiakasennakon määrä on 10-30 prosenttia projektin arvosta, ja lisäksi asiakas maksaa suorituksia projektin etenemisen mukaan, mikä pienentää selvästi projekteihin liittyvää riskiä ja rahoitustarvettamme. Arvioimme jatkuvasti asiakkaidemme luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua velvoitteistaan. Jos asiakkaallamme on maksuvaikeuksia, neuvottelemme kunkin projektin osalta toteutusaikataulujen ja maksuehtojen mahdollisista muutoksista tai muista tarvittavista toimenpiteistä. Emme pääsääntöisesti rahoita asiakasprojekteja.

Olemme sopeuttaneet kapasiteettiamme ja kustannusrakennettamme nykyistä kysyntää vastaavaksi, jotta yhtiö säilyy kilpailukykyisenä. Maailmantalouden kasvun hidastuminen on johtanut kovempaan hintakilpailuun, mitä pystymme osin kompensoimaan matalammilla hankintahinnoilla. Kilpailijakentässämme ei ole tapahtunut vuoden aikana merkittäviä muutoksia, mutta niitä saattaa kuitenkin olla odotettavissa konkurssien, yrityskauppojen ja uusien toimijoiden myötä.

Nettokäyttöpääoma ja investoinnit vaikuttavat oleellisesti rahoituksen riittävyyteen. Olemme menestyksekkäästi vapauttaneet varoja nettokäyttöpääomasta vuoden aikana. Vaikka olemme kehittäneet nettokäyttöpääoman hallintaan liittyviä käytäntöjä, on silti mahdollista, että se alkaa kasvaa jälleen talouskasvun alkaessa. Meillä ei ole meneillään suuria investointihankkeita, ja arvioimme, että meillä on hyvät mahdollisuudet pitää tulevien vuosien investointitasot maltillisina.

Toimintamme jatkuvuuden turvaaminen edellyttää, että rahoitusta on saatavissa riittävästi kaikissa olosuhteissa. Rahoituskriisi, joka edelleen vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin, voi vaikeuttaa velkarahoituksen saatavuutta ja/tai nostaa sen hintaa. Arvioimme rahoitusvarojemme, jotka olivat 31.12.2009 yhteensä 976 miljoonaa euroa, sekä nostettavisssa olevien luottositoumustemme olevan riittävät yhtiön välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi. Nostettavissa olevat luottositoumukset olivat vuoden lopussa 500 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten velkojemme keskimääräinen takaisinmaksuaika on 3,4 vuotta ja enemmän kuin puolet pitkäaikaisista lainoistamme erääntyy vuoden 2011 jälkeen. Lainoissa ei ole luottoluokitukseen perustuvia ennenaikaisen takaisinmaksun käynnistäviä sopimusvakuuksia. Joihinkin lainasopimuksiin sisältyy pääomarakenteeseen liittyviä ehtoja. Tällä hetkellä täytämme täysin rahoitussopimuksiimme liittyvät sopimusvakuus- ja muut ehdot ja arvioimme liikkumavaramme näihin liittyen riittäväksi.

Raaka-aineiden ja komponenttien hintamuutokset voivat vaikuttaa kannattavuuteemme. Laskusuhdanteen vallitessa välittömien hankintakustannusten nousuriski tyypillisesti pienenee. Toisaalta osa asiakkaistamme on raaka-aineiden tuottajia, joiden toiminta- ja investointiedellytyksiä laskevat raaka-ainehinnat voivat heikentää.

Taseessamme oli vuoden 2009 lopussa 863 miljoonaa euroa liikearvoa, joka liittyy viimeisten 10 vuoden aikana tehtyihin yritysostoihin. Toimintaympäristössämme tapahtuneiden merkittävien muutosten jälkeen olemme tehneet vuoden 2008 syyskuusta lähtien arvonalennustestauksen vuosineljänneksittäin, emmekä ole havainneet tarvetta arvonalennuksiin. Neljänneksittäin tehtäviin arvonalennustestauksiin sovelletaan samoja periaatteita kuin vuotuisiin testauksiin, ja diskonttokorkoja on muutettu tarpeen mukaan. Arvonalennustestauksen periaatteet on esitetty vuosikertomuksessamme.

Taseemme liikearvosta noin 350 miljoonaa euroa liittyy vuonna 2001 tapahtuneeseen Svedalan ostoon ja siten Kaivos- ja maarakennusteknologiasegmenttiin sekä Kierrätys-liiketoimintalinjaan. Liikearvosta 260 miljoonaa euroa liittyy vuoden 2006 lopussa Aker Kvaerneriltä ostettuihin Pulping ja Power -liiketoimintoihin, joka kohdennettiin Voimantuotanto- ja Kuidut -liiketoimintalinjoihin. Liikearvosta 50 miljoonaa euroa liittyy vuonna 2000 ostettuun Beloitin paperikonehuoltotoimintaan, joka kohdennettiin Paperi- ja kuituteknologiasegmenttiin. Liikearvosta 70 miljoonaa euroa liittyy vuoden 2009 lopussa ostettuun Tamfeltin teollisten tekstiilien liiketoimintaan. Loput liikearvosta liittyy useaan pienempään yritysostoon. Liikevaihtoon ja kannattavuuteen suhteutettuna liikearvon osuus on korkein Voimantuotanto-liiketoiminnassamme, jonka näkymät ovat hyvät uusiutuviin energialähteisiin perustuvan voimantuotannon suotuisista kasvunäkymistä johtuen. Tamfelt-liiketoimintaan liittyvä liikearvo on suhteellisen korkea osakevaihtotarjouksen tekemisen, marraskuussa 2009, ja tarjouksen toteutumisen, joulukuun lopun 2009, välisenä aikana tapahtuneen Metson osakkeen kurssinousun seurauksena.

Rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat valuuttakurssiriskit. Valuuttakurssien vaihtelut voivat vaikuttaa liiketoimintaamme, vaikka toimintamme maantieteellinen laajuus vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Talouden yleinen epävarmuus on omiaan lisäämään kurssivaihtelua. Suojaamme sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositiot. Lisäksi Metson yksiköt voivat suojata ennakoituja valuuttamääräisiä kassavirtojaan ottamalla huomioon näiden merkittävyyden, kilpailutilanteen ja muut sopeutumismahdollisuudet.

 

Asiakirjojen luovutusvaatimus Yhdysvaltojen oikeusministeriöltä

Metso Minerals Industries, Inc., yhdysvaltalainen tytäryhtiömme, sai marraskuussa 2006 Yhdysvaltojen oikeusministeriön (Department of Justice) Antitrust-divisioonalta asiakirjojen luovutusvaatimuksen, jossa Metso Minerals Industries, Inc:ia pyydetään toimittamaan viranomaisille tiettyjä asiakirjoja. Asiakirjojen luovutusvaatimus liittyy viranomaisten tutkimukseen mahdollisista kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomuksista kivenmurskaus- ja seulontalaitteita valmistavan teollisuuden piirissä. Toimimme täydessä yhteistyössä Yhdysvaltain oikeusministeriön kanssa. Metso kirjasi selvityksestä noin 1,5 miljoonaa euroa kuluja vuonna 2009. Tutkimukseen liittyen ei ole kirjattu erillistä varausta tilinpäätökseen 31.12.2009.

 

Kapasiteetin sopeuttaminen kysyntätilanteeseen

Aloitimme kapasiteetin ja kustannusrakenteemme sopeuttamisen alhaisempaan kysyntään jo vuoden 2008 alkupuolella ja jatkoimme toimenpiteitä vuoden 2009 aikana. Tavoitteenamme on ollut turvata liiketoimintamme kilpailukyky, joustavuus ja kannattavuus. Tämä on tarkoittanut ulkopuolisen työvoiman käytön vähentämistä, pysyviä henkilöstövähennyksiä, väliaikaisia lomautuksia ja lyhennetyn työajan käyttöä, pienempien toimipisteidemme sulkemista ja tiukkaa kustannuskuria läpi koko organisaation.

Arvioimme alunperin, että jos liikevaihtomme laskisi 20-30 prosenttia vuoden 2008 tasosta tämän laskusuhdanteen aikana ja tähtäisimme tyydyttävään kannattavuuteen, meidän pitäisi vähentää kapasiteettikustannuksiamme (kaikki kiinteäluonteiset rakenteeseemme liittyvät kustannukset mukaan lukien kaikki henkilöstökustannukset) noin 500-600 miljoonalla eurolla vuodessa. Koska todellinen liikevaihtomme lasku on ollut noin 20 prosenttia, emmekä usko sen laskevan edelleen, kapasiteettikustannusten vähennystarve on pienentynyt 400-450 miljoonaan euroon. Arvioimme, että vuoden 2009 loppuun mennessä aloitetuilla toimenpiteillä katamme lähes kokonaan 400-450 miljoonan euron sopeuttamistarpeen, ja että yli puolet säästövaikutuksista toteutui jo vuoden 2009 loppuun mennessä. Yli puolet säästöistä saavutetaan henkilöstövähennyksin ja loput muilla toimenpiteillä. Henkilöstövähennyksin saavutetut kustannussäästöt ovat luonteeltaan pysyvämpiä, kun taas muiden kustannusten odotetaan pääosin palautuvan vähitellen samalle tasolle markkina-aktiviteetin piristyessä.

Kesäkuun 2008 lopusta vuoden 2009 loppuun mennessä olemme vähentäneet vakituisen henkilöstömme määrää 3 848:lla. Lisäksi on tehty jo päätöksiä tai neuvotteluja on meneillään edelleen vähentää henkilöstömme määrää 760 henkilöllä vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. Kaikkiaan arvioimme henkilöstömäärämme pienenevän noin 4 600 henkilöllä vuoden 2008 kesäkuusta vuoden 2010 puoliväliin mennessä. Vähennyksestä noin 3 000 tapahtuu Suomessa ja Ruotsissa.

Näihin irtisanomisiin ja yksiköiden sulkemisiin liittyen kirjasimme vuoden 2009 aikana noin 75 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset.

Vuonna 2009 kiinteät myynnin ja hallinnon yleiskustannukset laskivat 140 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2008. Hankinnan ja valmistuksen yleiskustannuksiin liittyvät henkilöstökulut laskivat noin 100 miljoonalla eurolla. Lisäksi olemme saavuttaneet säästöjä muissa kiinteissä valmistuksen ja hankinnan kustannuksissa.

Kaivos- ja maarakennusteknologian henkilöstömäärä laski yli 15 prosenttia, eniten Suomessa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa. Energia- ja ympäristöteknologian henkilöstömäärä laski Suomessa ja Yhdysvalloissa. Paperi- ja kuituteknologian henkilöstömäärä laski erityisesti Suomessa ja Ruotsissa.

Oheisessa taulukossa on eritelty kapasiteetin sopeuttamistoimenpiteisiin liittyvät henkilöstövähennykset.

 

 

Kaivos- ja

maarakennus

-teknologia

Energia- ja

ympäristö-

teknologia

Paperi- ja

kuitutek-

nologia

Metso

Henkilöstö 30.6.2008

10 503

6 311

10 089

28 069

Yritysostot, heinäkuu 2008 - joulukuu 2009

590

223

2 421

3 234

Yritysmyynnit, heinäkuu 2008 - joulukuu 2009

-

-

-289

-289

Vertailukelpoinen henkilöstömäärä

11 093

6 534

12 221

31 014

Henkilöstömäärä 31.12.2009

9 541

6 060

10 459

27 166

Todellinen vähennys , heinäkuu 2008 - joulukuu 2009

1 552

474

1 762

3 848

Arvioidut vähennykset päätetyistä ja käynnissä olevista hankkeista

 

200

 

170

 

390

 

760

Päätetyt henkilöstövähennykset yhteensä

1 752

644

2 152

4 608

Lomautukset henkilötyövuosina

 

 

 

600

 

Henkilöstö

Palveluksessamme oli vuoden lopussa 27 166 henkilöä, mikä oli 2 156 henkilöä vähemmän kuin vuoden 2008 lopussa (31.12.2008: 29 322 henkilöä). Henkilöstömäärä väheni kaikissa raportointisegmenteissä ja erityisesti Suomessa ja Ruotsissa kapasiteetin  sopeuttamistoimenpiteiden seurauksena. Vuoden aikana tehdyt yritysostot toivat noin 1 600 uutta työntekijää Metsoon. Kun huomioidaan yritysostojen vaikutus, henkilöstömäärä laski noin 3 750 henkilöllä. Kehittyvillä markkinoilla työskentelevän henkilöstömme osuus pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 31 prosenttia. Tammi-joulukuussa palveluksessamme oli keskimäärin 27 813 henkilöä.

Kaivos- ja maarakennusteknologia työllisti 35 prosenttia, Energia- ja ympäristöteknologia 22 prosenttia ja Paperi- ja kuituteknologia 39 prosenttia sekä Valmet Automotive, palvelukeskukset ja konsernihallinto 4 prosenttia henkilöstöstämme. Eniten metsolaisia työskenteli Suomessa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Kiinassa ja Brasiliassa. Näissä maissa oli 69 prosenttia koko Metso-konsernin henkilöstöstä.

Vaativasta toimintaympäristöstä huolimatta jatkoimme globaalien henkilöstöjohtamiskäytäntöjemme ja niitä tukevien prosessien, järjestelmien ja organisaation uudistamista. Veimme läpi keskeiset koulutusohjelmamme ja jatkoimme työturvallisuuden kehittämistä.

Vuonna 2009 päätimme uusista koko konsernin kattavista työturvallisuustavoitteista. Asetimme yhteiseksi työturvallisuustavoitteeksi jokaiselle Metson yksikölle alle 10 sairauspoissaoloihin johtanutta onnettomuutta miljoonaa työtuntia kohden vuoteen 2012 mennessä.

Metsossa palkan määräytymisen perusteina ovat paikalliset ja yksilölliset sopimukset, tehtävässä suoriutuminen sekä tehtävien vaativuus. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät. Vuonna 2009 palkkoja maksettiin yhteensä 991 miljoonaa euroa (2008: 1 066 milj. e).

 

 

Henkilöstö alueittain

 

31.12.09

%:a

konsernin

henkilöstöstä

31.12.08

%:a

konsernin

henkilöstöstä

Muutos

%

Suomi

8 746

32

9 252

32

-5

Muut Pohjoismaat

2 995

11

3 332

11

-10

Muu Eurooppa

3 678

13

3 842

13

-4

Pohjois-Amerikka

3 428

13

3 964

14

-14

Etelä- ja Väli-Amerikka

2 618

10

2 991

10

-12

Aasia ja Tyynenmeren alue

4 316

16

4 469

15

-3

Muu maailma

1 385

5

1 472

5

-6

Yhteensä

27 166

100

29 322

100

-7

 

 

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistämme

Olemme laatineet erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä suomalaisten listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukaisesti, ja se kattaa myös muita keskeisiä hallinnoinnin osa-alueita. Selvitys sisältyy vuosikertomukseemme, mutta julkaistaan erillään hallituksen toimintakertomuksesta. Se on saatavissa myös verkkosivustoltamme osoitteesta www.metso.com/sijoittajat.

 

Muutoksia ylimmässä johdossamme

Perttu Louhiluoto nimitettiin heinäkuussa Kaivos- ja maarakennusteknologian EMEA-markkina-alueesta vastaavaksi johtajaksi ja uuden tehtävänsä myötä hän jäi pois Metson johtoryhmästä ja Metson ylimmän johdon foorumista (Metso Executive Forum, MEF).

Heinäkuussa konsernin henkilöstöjohtaja, Merja Kamppari nimitettiin jäseneksi MEF:iin. Kierrätys-liiketoimintamme aiempi johtaja Heinz Gerdes jäi eläkkeelle vuoden 2009 lopussa ja jäi samalla pois MEF:istä.

Metson Paperi- ja kuituteknologian Etelä-Amerikan aluejohtaja Celso Tacla nimitettiin MEF:in uudeksi jäseneksi 22.1.2010 alkaen.

 

Taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka

Vuotuisen strategiakierroksemme yhteydessä elokuussa arvioimme pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteemme ja ne pidettiin ennallaan. Lisätietoja taloudellisista tavoitteista verkkosivustoltamme: www.metso.com/sijoittajat

 

Varsinaisen yhtiökokouksemme päätökset

Varsinainen yhtiökokouksemme vahvisti 31.3.2009 vuoden 2008 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotukset, jotka koskivat hallituksen valtuuttamista päättämään omien osakkeiden hankkimisesta, osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta.

Yhtiökokous päätti maksaa osinkoa 31.12.2008 päättyneeltä tilikaudelta 0,70 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 15.4.2009. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään harkintansa mukaan enintään 0,68 euroa/osake lisäosingon maksamisesta vuoden loppuun mennessä yhtiön markkinanäkymien ja taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa. Heinäkuussa 2009 hallitus päätti olla jakamatta lisäosinkoa. Metson taloudellinen tulos ja taloudellinen asema olivat tuolloin vakaat ja kehittyneet Metson johdon odotuksien mukaisesti, mutta markkinanäkymät vuodelle 2010 jatkuvat epävarmoina.

Yhtiökokous valitsi hallituksemme puheenjohtajaksi Jukka Viinasen ja varapuheenjohtajaksi Jaakko Rauramon. Uudeksi hallituksemme jäseneksi valittiin Pia Rudengren. Hallituksemme jäseninä jatkoivat Maija-Liisa Friman, Christer Gardell, Arto Honkaniemi ja Yrjö Neuvo. Hallituksemme pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Kavetvuo oli ilmoittanut, ettei ole käytettävissä uutta hallitusta valittaessa. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 92 000 euroa, varapuheenjohtajalle 56 000 euroa ja jäsenille 45 000 euroa vuodessa, minkä lisäksi heille maksetaan 600 euron palkkio niistä kokouksista, joihin he osallistuvat mukaan lukien valiokuntien kokoukset.

Tilintarkastajanamme jatkoi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti.

Yhtiökokous päätti asettaa yhtiökokouksen nimitysvaliokunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

 

Metson hallituksen valiokunnat ja henkilöstön edustus

Hallituksemme valitsi järjestäytymiskokouksessaan 31.3.2009 keskuudestaan tarkastus- sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntien jäsenet. Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat Maija-Liisa Friman (pj.), Arto Honkaniemi ja Pia Rudengren. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntaan kuuluvat Jukka Viinanen (pj.), Christer Gardell, Yrjö Neuvo ja Jaakko Rauramo.

Suomen yksiköidemme henkilöstöryhmät ovat valinneet Jukka Leppäsen henkilöstön edustajaksi. Hän osallistuu hallituksemme kokouksiin kutsuttuna asiantuntijana, ja hänen toimikautensa on sama kuin hallituksen jäsenten toimikausi.

 

Osakkeet ja osakepääoma

Osakepääomamme oli vuoden 2009 lopussa 240 982 843,80 euroa ja osakkeiden lukumäärä 150 348 256 kappaletta. Osakemäärään sisältyy 409 617 emoyhtiön hallussa olevaa omaa osaketta, mikä vastaa 0,27 prosenttia Metson osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden 2009 aikana ilman omia osakkeita oli 141 477 476.

Joulukuussa 2009 kaupparekisteriin rekisteröitiin 8 593 642 uutta Metson osaketta. Uudet osakkeet liittyivät Metson Tamfelt Oyj Abp:sta tekemän osakevaihtotarjouksen toteuttamiseen. Uudet osakkeet tuottavat oikeuden osinkoon ja muuhun varojenjakoon sekä muut osakkeenomistajan oikeudet Metsossa rekisteröintipäivästä lukien.

Joulukuussa 2009 purettiin Metson osakepalkkiojärjestelmää hallinnoimaan perustettu MEO1V Incentive Ky, ja sen omistuksessa olleet 48 776 Metson omaa osaketta siirrettiin Metso Oyj:n omistukseen.

Helmikuussa 2009 toteutimme 300 000 oman osakkeen takaisinoston liittyen lokakuussa 2008 päätettyyn osakepohjaiseen johdon kannustinjärjestelmäämme (Metso Share Ownership Plan 2009-2011). Osakkeiden keskimääräinen ostohinta oli 8,28 euroa ja kokonaisarvo 2 483 495,48 euroa.

Osakekantamme markkina-arvo 31.12.2009 oli 3 693 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Metson hallituksen jäsenet ja heidän lähipiirinsä omistivat 31.12.2009 yhteensä 15 600 osaketta, joka on 0,01 prosenttia yhtiön osakepääomasta ja äänivallasta. Metson johtoryhmä ja heidän lähipiirinsä omistivat joulukuun lopussa yhteensä 75 251 Metso Oyj:n osaketta, eli 0,05 prosenttia osakepääomasta ja äänivallasta. Yhteensä hallituksen ja johtoryhmän omistusten osuus oli 0,06 prosenttia osakepääomasta ja äänivallasta. Ajantasainen tieto Metson ilmoitusvelvollisista sisäpiiriläisistä omistuksineen on nähtävissä verkkosivustoltamme: www.metso.com/sijoittajat.

Metson tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä voimassaolevia sopimuksia.

 

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Metson osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ovat osa konsernin ja liiketoimintojen johdon palkitsemis- ja sitouttamisohjelmaa. Lisätietoja saa verkkosivustoltamme: www.metso.com/sijoittajat.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2006-2008

Osakepohjaiset palkkiot perustuen vuoden 2008 kannustinjärjestelmään maksettiin maaliskuussa 2009 hallituksen määrittämien ansaintakriteerien perusteella. Palkkioina jaettiin 34 265 osaketta, mikä vastasi noin 0,02 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Johtoryhmän jäsenten osuus oli 6 996 osaketta eli 25 prosenttia enimmäismäärästä.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2009-2011

Lokakuussa 2008 hallitus päätti osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2009-2011. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso ja siihen osallistuminen vaati ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Mahdollinen palkkio edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Ohjelman piiriin kuuluu noin 89 henkilöä. Järjestelmästä maksettavat palkkiot voivat vastata enintään 373 175 Metson osaketta ja palkkiona käytetään osakemarkkinoilta hankittavia osakkeita. Kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta. Johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla yhteensä korkeintaan 77 400 osaketta vuosien 2009-2011 järjestelmästä.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2010-2012

Lokakuussa 2009 hallitus päätti uudesta, vastaavasta johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2010-2012. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, ja siihen osallistuminen vaati henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Mahdollinen palkkio edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Järjestelmän piiriin kuuluu noin 92 Metson avainhenkilöä. Järjestelmästä maksettavat palkkiot voivat vastata enintään noin 343 000 Metson osaketta ja palkkiona käytetään osakemarkkinoilta hankittavia osakkeita. Kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta. Johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla korkeintaan 77 400 osaketta vuosien 2010-2012 järjestelmästä.

 

RAPORTOINTISEGMENTIT

 

Kaivos- ja maarakennusteknologia

 

 

Miljoonaa euroa

Q4

/09

Q4

/08

Muutos

%

2009

2008

Muutos

%

Liikevaihto

524

717

-27

2 075

2 586

-20

Palveluliiketoiminnan liikevaihto

228

296

-23

967

1 078

-10

   %:a liikevaihdosta

44

42

 

47

42

 

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja

aineettoman käyttöomaisuuden

poistoja (EBITA)

 

 

45,6

 

 

91,9

 

 

-50

 

 

202,8

 

 

361,2

 

 

-44

   %:a liikevaihdosta

8,7

12,8

 

9,8

14,0

 

Liikevoitto

44,2

91,3

-52

198,8

358,4

-45

   %:a liikevaihdosta

8,4

12,7

 

9,6

13,9

 

Saadut tilaukset

457

339

35

1 660

2 709

-39

Tilauskanta kauden lopussa

 

 

 

1 041

1 492

-30

Henkilöstö kauden lopussa

 

 

 

9 541

11 259

-15

 

 

Kaivos- ja maarakennusteknologian liikevaihto laski 20 prosenttia vertailukaudesta ja oli 2 075 miljoonaa euroa. Kaivosala-liiketoimintalinjan liikevaihto laski noin 12 prosenttia ja Maarakennus-liiketoimintalinjan noin 31 prosenttia. Palveluliiketoiminnan liikevaihto laski 10 prosenttia vertailukaudesta ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 47 prosenttia (2008: 42 %).

Kaivos- ja maarakennusteknologian vuoden 2009 liikevoitto oli 198,8 miljoonaa euroa eli 9,6 prosenttia liikevaihdosta (358,4 milj. e ja 13,9 %). Liikevoittoa rasittivat noin 22 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset liittyen useissa yksiköissä tehtyihin kapasiteetin sopeuttamistoimenpiteisiin. Liikevoittoon sisältyy noin 23 miljoonan euron myyntivoitto Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeiden myynnistä. Kaivosala-liiketoimintalinjan kannattavuus heikkeni, mutta säilyi hyvänä. Maarakennus-liiketoimintalinjan kannattavuus puolestaan heikkeni selvästi vertailukaudesta laskeneiden toimitusmäärien, tehtaiden heikon käyttöasteen sekä kapasiteetin sopeuttamistoimista aiheutuneiden kertakustannusten seurauksena. Loppuvuotta kohden kannattavuutta heikensi myös kiristynyt hintakilpailu sekä varastossa olevien koneiden ja osien myyntiin liittynyt kampanjahinnoittelu.

Saatujen tilausten arvo laski 39 prosenttia vertailukaudesta ja oli vuoden lopussa 1 660 miljoonaa euroa (2008: 2 709 milj. e). Uusien tilausten määrä laski molemmilla liiketoimintalinjoilla ja kaikilla maantieteellisillä alueilla. Kehittyviltä markkinoilta saatujen tilausten suhteellinen osuus pysyi vuoden 2008 tasolla ja oli 51 prosenttia (2008: 50 %). Aiemmin saatuja tilauksia peruuntui vuoden aikana noin 112 miljoonan euron arvosta. Vuoden suurimpia tilauksia oli hienomurskaus- ja seulontajärjestelmän tilaus Norsk Steinilta Norjasta. Solmimme myös monivuotisen palvelusopimuksen AngloGold Ashantin kanssa Ghanassa sijaitsevan Iduapriem-kaivoksen kaivoslaitteiden huollosta ja ylläpidosta sekä teknisestä tuesta ja henkilökunnan kouluttamisesta.

Tilauskanta laski vuoden 2008 lopusta 30 prosenttia ja oli joulukuun lopussa 1 041 miljoonaa euroa (31.12.2008: 1 492 milj. e). Huomioitaessa peruuntuneiden tilausten vaikutus, tilauskanta oli 23 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Noin 150 miljoonaan euroon tilauskannassa olevista kaivoslaitetilauksista sisältyy toimitusaikaan liittyvää epävarmuutta.

 

 

 

Energia- ja ympäristöteknologia

 

Miljoonaa euroa

Q4/

09

Q4/

08

Muutos

%

2009

2008

Muutos

%

Liikevaihto

419

503

-17

1 523

1 775

-14

Palveluliiketoiminnan liikevaihto

137

151

-9

516

548

-6

   %:a liikevaihdosta

33

30

 

35

32

 

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja

aineettoman käyttöomaisuuden

poistoja (EBITA)

 

 

32,8

 

 

60,5

 

 

-46

 

 

136,3

 

 

198,3

 

 

-31

   %:a liikevaihdosta

7,8

12,0

 

8,9

11,2

 

Liikevoitto

27,8

56,0

-50

118,1

176,0

-33

   %:a liikevaihdosta

6,6

11,1

 

7,8

9,9

 

Saadut tilaukset

504

341

48

1 297

1 658

-22

Tilauskanta kauden lopussa

 

 

 

1 032

1 204

-14

Henkilöstö kauden lopussa

 

 

 

6 060

6 357

-5

 

 

Energia- ja ympäristöteknologian liikevaihto laski 14 prosenttia vertailukaudesta ja oli    1 523 miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku oli voimakkainta Kierrätys-liiketoimintalinjalla, 34 prosenttia. Voimantuotanto-liiketoimintalinjan liikevaihto laski 6 prosenttia ja Automaatio-liiketoimintalinjan liikevaihto 14 prosenttia. Palveluliiketoiminnan liikevaihto supistui 6 prosenttia vertailukaudesta ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 35 prosenttia (2008: 32 %).

Energia- ja ympäristöteknologian tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA) heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 136,3 miljoonaa euroa eli 8,9 prosenttia liikevaihdosta (2008: 198,3 milj. e ja 11,2 %). EBITA:an sisältyy noin 11 miljoonaa euroa kertaluonteisia kustannuksia kapasiteetin sopeutustoimenpiteistä ja EBITA ennen näitä oli 9,7 prosenttia liikevaihdosta.

EBITA-% parani hieman edellisvuodesta Voimantuotanto-liiketoimintalinjalla ja heikkeni hieman, mutta pysyi edelleen hyvällä tasolla Automaatio-liiketoimintalinjalla. Kierrätys-liiketoimintalinjan kannattavuus laski heikolle tasolle johtuen matalista toimitusmääristä, kireästä hintakilpailusta ja alhaisesta kapasiteetin käyttöasteesta.

Saadut tilaukset laskivat 22 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 1 297 miljoonaa euroa. Saadut tilaukset pysyivät Voimantuotanto-liiketoimintalinjalla vertailuvuoden tasolla ja laskivat Automaatio-liiketoimintalinjalla noin neljänneksellä vertailukaudesta. Kierrätys-liiketoimintalinjalla tilaukset jäivät selvästi edellisvuotta alhaisemmalle tasolle. Segmentin aiemmin saamia tilauksia peruuntui 96 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen peruuntunut tilaus oli Zhanjiang Chenmingin soodakattilatilaus, jonka arvo oli noin 60 miljoonaa euroa. Loput peruutuksista liittyivät Kierrätys-liiketoimintalinjaan. Suurimmat uudet tilaukset saatiin voimantuotantoteollisuudelta, mm. voimakattila Industrias Celulosa Aragonesan (SAICA) uuteen kierrätyspolttoainetta hyödyntävään voimalaitokseen Espanjaan, voimakattila ja automaatiojärjestelmä PGE Zespól Elektrowni Dolna Odra S.A.:n lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokselle Puolaan sekä biomassakattilalaitos ja automaatiojärjestelmä Nacogdochesin voimalaitokseen Yhdysvaltoihin ja jätekaasutuslaitos Lahti Energia Oy:lle. Lisäksi saimme laajan automaatiojärjestelmätilauksen Shangong Huatai Paperin uudelle paperintuotantolinjalle Kiinaan.

Vuoden lopun tilauskanta, 1 032 miljoonaa euroa, oli 14 prosenttia pienempi (6 prosenttia pienempi, kun huomioidaan peruuntuneiden tilausten vaikutus) kuin vuoden 2008 lopussa. Noin 100 miljoonaan euroon tilauskannassa olevista projekteista sisältyy toimituksen ajoitukseen liittyvää epävarmuutta. Tällaisiin epävarmoihin tilauksiin kuuluu mm. voimakattila- ja automaatiotoimitukset sellutehdasprojektiin Fibrialle Brasiliaan.

 

 

Paperi- ja kuituteknologia

 

Miljoonaa euroa

Q4/

09

Q4/

08

Muutos

%

2009

2008

Muutos

%

Liikevaihto

406

627

-35

1 408

2 044

-31

Palveluliiketoiminnan liikevaihto

159

204

-22

569

718

-21

   %:a liikevaihdosta

39

33

 

41

35

 

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja

aineettoman käyttöomaisuuden

poistoja (EBITA)

 

 

-3,3

 

 

51,2

 

 

n/a

 

 

16,5

 

 

146,1

 

 

-89

   %:a liikevaihdosta

-0,8

8,2

 

1,2

7,1

 

Liikevoitto

-7,0

46,9

n/a

0,8

130,1

-99

   %:a liikevaihdosta

-1,7

7,5

 

0,1

6,4

 

Saadut tilaukset

401

207

94

1 384

2 021

-32

Tilauskanta kauden lopussa

 

 

 

1 380

1 434

-4

Henkilöstö kauden lopussa

 

 

 

10 459

10 544

-1

 

Paperi- ja kuituteknologian vuoden 2009 liikevaihto laski 31 prosenttia ja oli 1 408 miljoonaa euroa. Markkinoiden yleisen hiljenemisen sekä asiakasteollisuuksien alhaisten käyttöasteiden seurauksena palveluliiketoiminnan liikevaihto laski vuoden aikana 21 prosenttia. Sen osuus liikevaihdosta oli kuitenkin 41 prosenttia lähinnä vähäisestä laitemyynnistä johtuen (2008: 35 %).

Paperi- ja kuituteknologian tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettoman käyttöomaisuuden poistoja (EBITA) oli 16,5 miljoonaa euroa ja 1,2 prosenttia liikevaihdosta (2008: 146,1 milj. e ja 7,1 %). Tulokseen sisältyy noin 42 miljoonaa euroa kapasiteetin sopeutustoimenpiteistä johtuvia kertaluonteisia kustannuksia. EBITA ilman edellä mainittuja kertaluonteisia kapasiteetin sopeutustoimenpiteistä aiheutuneita kuluja oli 58,2 miljoonaa euroa eli 4,1 prosenttia liikevaihdosta. Muita tulokseen vaikuttaneita kertaluonteisia kuluja olivat 9 miljoonan euron valuuttasuojausjärjestelyjen purkamiskulu liittyen peruuntuneeseen Zhanjiang Chenmingin sellutehdasprojektiin ja noin 4 miljoonan euron luottotappiovaraus liittyen kahden yhdysvaltalaisen asiakkaamme konkurssimenettelyihin. Paperit-liiketoimintalinjan EBITA ennen kapasiteetin sopeutuskustannuksia säilyi tyydyttävänä, kun taas Kuidut-liiketoimintalinjan EBITA ennen kapasiteetin sopeutuskustannuksia oli tappiollinen johtuen lähinnä voimakkaasti laskeneista volyymeista. Segmentin kannattavuutta heikensi myös tuotanto- ja suunnitteluyksiköidemme vajaakäyttö.

Paperi- ja kartonkiteollisuuden sekä pehmopaperiteollisuuden uusien linjojen ja koneiden kysyntä säilyi tyydyttävänä. Massateollisuuden koneiden ja laitteiden kysyntä sen sijaan oli heikkoa, vaikka paranikin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kokonaisuudessaan Paperi- ja kuituteknologian saatujen tilausten arvo laski 32 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna ja oli 1 384 miljoonaa euroa. Suurimpiin saatuihin tilauksiin lukeutuvat hienopaperilinja Zhanjiang Chenmingille sekä päällystettyä hienopaperia valmistavat linjat Shandong Huatai Paper -yhtiölle ja Shouguang MeiLun Paper Co. Ltd.:n tehtaalle - kaikki Kiinaan. Joulukuun lopun tilauskanta oli 1 380 miljoonaa euroa, josta noin 240 miljoonaa euroa liittyy Brasilialaiselle Fibrialle toimitettavaan selluprojektiin, jonka toimitusaikataulu on avoin. Kun otetaan huomioon aikaisemmin saatujen tilausten peruuntumiset, tilauskanta oli 5 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin.

 

Valmet Automotive

Valmet Automotiven liikevaihto vuonna 2009 oli 56 miljoonaa euroa (2008: 65 milj. e). Liiketappio oli 8,2 miljoonaa euroa (2008: tappio 3,5 milj. e). Vuoden aikana Valmet Automotiven tuotantomäärät laskivat rajusti ja keskimääräinen tuotantomäärä oli 63 autoa päivässä (2008: 87 autoa). Joulukuun lopussa Valmet Automotiven henkilöstömäärä oli 679 (31.12.2008: 783 henkilöä).

Elokuussa Valmet Automotive allekirjoitti sopimuksen norjalaisen THINK Global AS:n kanssa THINK City -sähköauton valmistuksesta ja suunnittelusta. Suunniteltu tuotantomäärä on useita tuhansia autoja vuodessa ja sarjatuotanto alkoi vuoden 2009 lopussa.

Tammikuussa Valmet Automotive sopi sähkökäyttöisen golfauto Garian suunnittelusta ja valmistuksesta tanskalaiselle Garia A/S:lle. Sopimus on monivuotinen, ja se sisältää muutamien tuhansien Garia-golfautojen valmistuksen vuosittain. Sarjatuotanto alkoi vuoden 2009 lopussa.

Vuoden 2008 lopussa Valmet Automotive ja yhdysvaltalainen Fisker Automotive Inc. allekirjoittivat monivuotisen yhteistyösopimuksen verkosta ladattavan Fisker Karma         -hybridiauton valmistuksesta ja suunnittelusta Suomessa. Ensimmäiset Fisker Karma    -hybridiautot toimitetaan vuoden 2010 aikana. Vuosituotannoksi on täydellä kapasiteetilla suunniteltu 15 000 autoa.

Valmet Automotiven valmistussopimus Porsche AG:n kanssa jatkuu vuoteen 2012.

 

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Nimitysvaliokunta ehdottaa seitsemää jäsentä Metson hallitukseen

Metson yhtiökokouksen asettama nimitysvaliokunta ehdottaa seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka on suunniteltu pidettäväksi 30.3.2010, että hallituksen jäsenten lukumäärä on seitsemän.

Nimitysvaliokunta ehdottaa, että hallituksen nykyisistä jäsenistä Maija-Liisa Friman, Christer Gardell, Yrjö Neuvo, Pia Rudengren ja Jukka Viinanen valitaan uudelleen. Hallituksen puheenjohtajaksi ehdotetaan valittavaksi Jukka Viinanen ja varapuheenjohtajaksi Maija-Liisa Friman. Nimitysvaliokunta ehdottaa myös, että hallitukseen valitaan uusiksi jäseniksi diplomi-insinööri Erkki Pehu-Lehtonen sekä valtiotieteen maisteri, kauppaneuvos Mikael von Frenckell.

Nimitysvaliokunta ehdottaa, että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvälle toimikaudelle vuosipalkkiota, joka on samansuuruinen kuin vuoden 2010 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvällä toimikaudella maksettu palkkio: hallituksen puheenjohtajalle 92 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 56 000 euroa ja kullekin hallituksen jäsenelle 45 000 euroa. Lisäksi nimitysvaliokunta ehdottaa, että kaikille hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 600 euroa kokoukselta, mukaan lukien hallituksen valiokuntien kokoukset. Nimitysvaliokunta ehdottaa, että vuosipalkkiosta 40 prosenttia maksetaan markkinoilta hankittavina Metso Oyj:n osakkeina. Osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1- 31.3.2010 on julkistettu.

Nimitysvaliokunta toteaa, että myös tulevana hallituskautena Metson henkilöstön edustaja osallistuu asiantuntijana Metso Oyj:n hallituksen kokouksiin yritysten hallinnosta annetun lain mukaisin rajoituksin. Uusi hallitus kutsuu henkilöstön edustajan asiantuntijajäsenekseen järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen.

Metson nimitysvaliokunnan puheenjohtajana toimi Kari Järvinen ja jäseninä Lars Förberg, Matti Vuoria ja Harri Sailas. Jukka Viinanen ja Jaakko Rauramo toimivat nimitysvaliokunnan asiantuntijajäseninä.

 

Lähiajan näkymät

Ensimmäiset merkit maailmantalouden asteittaisesta elpymisestä olivat nähtävissä osassa asiakasteollisuuksiamme vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Tästä huolimatta arvioimme, että liiketoimintaympäristömme tulee jatkumaan vaativana ainakin vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla.

Asiakkaamme ovat edelleen varovaisia investointipäätöksissään, mikä vaikuttaa erityisesti laitekauppaamme sekä projektiliiketoimintaamme. Arvioimme, että asiakkaidemme kapasiteetin käyttöasteet ovat hitaasti paranemassa, olettaen, että maailmantalouden yleinen myönteinen kehitys jatkuu. Arvioimme tällä olevan asteittain myönteinen vaikutus palveluliiketoimintaamme.

Kaivosyhtiöiden laite- ja projektikyselyiden määrässä on ollut nähtävissä piristymistä, ja arvioimme tämän vaikuttavan vähitellen myönteisesti alkaneen vuoden tilauksiin. Vahvan tuote- ja palvelutarjontamme sekä laajan toimitetun laitekantamme johdosta arvioimme kaivoslaitteidemme ja niihin liittyvien palveluiden kysynnän paranevan asteittain nykyiseltä tasolta.

Maarakennusteollisuudessa murskeentuotantoon liittyvien laitteiden kysynnän arvioimme jatkuvan heikkona lukuun ottamatta Aasian ja Brasilian markkinoita, joissa infrastruktuurin rakennushankkeet pitävät kysyntää yllä. Arvioimme, että useiden maiden esittämillä, infrastruktuurin kehittämiseen liittyvillä talouden tukitoimilla on pidemmällä aikavälillä myönteinen vaikutus maarakennusteollisuuden tuotteiden kysyntään, mutta toistaiseksi vaikutukset ovat olleet rajallisia. Arvioimme maarakennusteollisuuden palveluliiketoiminnan kysynnän olevan tyydyttävää.

Arvioimme uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysynnän vahvistuvan rahoituksen saatavuuden parantuessa ja olevan hyvällä tasolla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Useiden maiden asettamien uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämistavoitteiden arvioidaan tukevan biomassan ja jätteen käyttöön pohjautuvien voimalaitosten kysyntää. Palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme olevan tyydyttävää.

Arvioimme automaatiotuotteidemme kysynnän vahvistuvan vähitellen vuoden 2010 aikana öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuuden lisätessä investointejaan energian hinnan ja kysynnän parantuessa. Automaatioratkaisujen palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme olevan tyydyttävää.

Metallinkierrätyslaitteiden kysynnän arvioimme jatkuvan teräksen alhaisten tuotantomäärien johdosta heikkona ja kiinteän jätteen kierrätyslaitteiden kysynnän arvioimme olevan tyydyttävää. Metallinkierrätyksen palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme pysyvän heikkona vuonna 2010.

Arvioimme, että uusien kuitulinjojen kysyntä jatkuu heikkona, mutta uudistusten ja palveluliiketoiminnan kysyntä vahvistuu vuoden aikana. Paperi- ja kartonkilinjojen sekä pehmopaperilinjojen kysynnän arvioimme olevan tyydyttävää. Arvioimme paperi- ja kartonkiteollisuuden kapasiteetin käyttöasteiden parantuvan vuoden aikana, minkä pitäisi lisätä asteittain palveluliiketoimintamme kysyntää.

Arvioimme vuoden 2010 liikevaihdon olevan noin samalla 5 miljardin euron tasolla kuin vuonna 2009 ja kannattavuuden säilyvän tyydyttävänä. Arviomme perustuu tilauskantaamme, jossa meillä on noin 2,7 miljardin tilaukset vuodelle 2010 sekä oletukseemme, että maailmantalouden kasvun asteittainen vahvistuminen jatkuu.

Liikevaihtoa ja kannattavuutta koskevat arviot perustuvat Metson tämänhetkisiin markkinanäkymiin ja nykyisen laajuiseen liiketoimintaan.

 

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2009 oli 1 373 256 006,77 euroa, josta vuoden 2009 nettotulos on 252 714 943,24 euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2009 päättyneeltä vuodelta jaetaan osinkoa 0,70 euroa osakkeelta ja että jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Ehdotettu osingonmaksun täsmäytyspäivä on 6.4.2010 ja osinko maksetaan 13.4.2010.

Emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita lukuun ottamatta kaikki täsmäytyspäivän osakkeet oikeuttavat osinkoon.

 

Varsinainen yhtiökokous 2010

Metso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 30.3.2010 klo 15.00 Helsingin Messukeskuksessa (os. Messuaukio 1, 00520 Helsinki).

Helsingissä helmikuun 8. päivänä 2010

Metso Oyj:n hallitus

 

Tähän tiedotteeseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot ovat tulevaisuutta koskevia arvioita. Tällaisia arvioita ovat esimerkiksi yleisestä talouskehityksestä ja markkinatilanteesta sekä asiakkaiden liiketoiminnan kannattavuudesta ja investointihalukkuudesta esitetyt näkemykset. Myös yhtiön kasvua, kehitystä, kannattavuutta sekä synergiaetujen ja kustannussäästöjen toteutumista koskevat odotukset ja lausumat sisältävät tulevaisuuteen liittyviä arvioita. Tässä yhteydessä käytetään esimerkiksi sanoja odottaa, arvioida ja ennakoida. Esitetyt arviot ja lausumat perustuvat tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin sekä tällä hetkellä tiedossa oleviin seikkoihin. Ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden toteutuessa yhtiön tulokset voivat poiketa huomattavasti odotuksista.

Epävarmuustekijöitä ovat muun muassa:

(1) yleinen taloudellinen tilanne mukaan lukien valuuttakurssien ja korkotason vaihtelut, jotka vaikuttavat asiakkaiden toimintaedellytyksiin sekä yhtiön saamiin tilauksiin ja niiden kannattavuuteen

(2) kilpailutilanne, erityisesti kilpailijoiden kehittämät merkittävät teknologiset ratkaisut

(3) yhtiön oman toiminnan, kuten tuotannon, tuotekehityksen ja projektinjohdon, onnistuminen ja jatkuva tehostaminen

(4) vireillä olevien ja tulevien yritysostojen ja -järjestelyjen onnistuminen.

 

Tilinpäätöstiedote on tilintarkastamaton

KONSERNIN TULOSLASKELMA

 

Milj. e

10-12/

2009

10-12/

2008

1-12/

2009

1-12/

2008

Liikevaihto

1 353

1 839

5 016

6 400

Hankinnan ja valmistuksen kulut

-1 056

-1 371

-3 808

-4 733

Bruttokate

 297

 468

1 208

1 667

Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset

-250

-282

-938

-1 043

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto

 9

 3

 24

 11

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista

-1

 1

 0

 2

Liikevoitto

 55

 190

 294

 637

%:a liikevaihdosta

4,1 %

10,3 %

5,9 %

10,0 %

Rahoitustuotot ja -kulut, netto

-13

-35

-72

-89

Tulos ennen veroja

 42

 155

 222

 548

Tuloverot 

-17

-43

-71

-158

Tilikauden tulos

 25

 112

 151

 390

Jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille

 25

 112

 150

 389

Vähemmistölle

 0

 0

 1

 1

Tilikauden tulos

 25

 112

 151

 390

Tulos/osake, euroa

0,18

0,79

1,06

2,75

Laimennettu tulos/osake, euroa

0,18

0,79

1,06

2,75

LAAJA TULOSLASKELMA

 

Milj. e

10-12/

2009

10-12/

2008

1-12/

2009

1-12/

2008

Tilikauden tulos

25

112

151

390

Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna

-3

-24

14

-33

Myytävissä olevat osakesijoitukset

verovaikutus huomioituna

-6

-9

-1

-19

Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot

13

-37

74

-49

Tytäryhtiöiden oman pääoman suojaus verovaikutus huomioituna

0

-8

0

-11

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot) verovaikutus huomioituna

-2

-22

-2

-22

Laajan tuloksen erät

2

-100

85

-134

 

 

 

 

 

Tilikauden laaja tulos

27

12

236

256

Jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille

27

12

235

255

Vähemmistölle

0

0

1

1

Tilikauden laaja tulos

27

12

236

256

 

 

 

KONSERNIN TASE

VARAT

 

Milj. e

31.12.2009

31.12.2008

Pitkäaikaiset varat

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

 863

 778

Muut aineettomat oikeudet

 312

 254

1 175

1 032

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet

 62

 58

Rakennukset

 261

 239

Koneet ja kalusto

 449

 366

Keskeneräinen käyttöomaisuus

 47

 63

 819

 726

Muut pitkäaikaiset varat

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin

 13

 14

Myytävissä olevat osakesijoitukset

 15

 18

Laina- ja muut korolliset saamiset

 9

 8

Myytävissä olevat sijoitukset

 130

 5

Kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit

 40

 0

Johdannaiset

 0

 0

Laskennallinen verosaatava

 171

 174

Muut pitkäaikaiset varat

 44

 26

 422

 245

 

 

Pitkäaikaiset varat yhteensä

2 416

2 003

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus

1 172

1 606

Saamiset

Myynti- ja muut saamiset

 938

1 146

Projektit, joiden valmistusasteen mukainen

arvo ylittää asiakkailta laskutetut ennakot

 312

 362

Korolliset saamiset

 8

 9

Myytävissä olevat sijoitukset

 79

 -

Johdannaiset

 21

 48

Verosaamiset

 42

 23

1 400

1 588

Rahat ja pankkisaamiset

 727

 314

 

 

 

Lyhytaikaiset varat yhteensä

3 299

3 508

 

VARAT YHTEENSÄ

5 715

5 511

 

 

OMA PÄÄOMA JA VELAT

 

Milj. e

31.12.2009

31.12.2008

Oma pääoma

Osakepääoma

 241

 241

Ylikurssirahasto

 -

 -

Muuntoerot

-62

-136

Arvonmuutos- ja muut rahastot

 710

 490

Kertyneet voittovarat

 894

 849

Osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä

1 783

1 444

 

 

Vähemmistön osuus

 9

 9

 

 

 

Oma pääoma yhteensä

1 792

1 453

Velat

Pitkäaikaiset velat

Pitkäaikaiset lainat

1 334

1 089

Eläkevelvoitteet

 190

 191

Varaukset

 52

 36

Johdannaiset

 5

 8

Laskennallinen verovelka

 56

 45

Muut pitkäaikaiset velvoitteet

 4

 4

1 641

1 373

Lyhytaikaiset velat

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset

 173

 101

Lyhytaikaiset lainat

 69

 245

Osto- ja muut velat

1 065

1 189

Varaukset

 235

 218

Saadut ennakot

 363

 479

Projektit, joissa asiakkailta laskutetut ennakot ylittävät

valmistusasteen mukaisen arvon

 330

 323

Johdannaiset

 21

 82

Verovelat

 26

 48

 

2 282

2 685

 

 

Velat yhteensä

3 923

4 058

 

 

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

5 715

5 511

KOROLLINEN NETTOVELKA

Milj. e

31.12.2009

31.12.2008

Pitkäaikaiset korolliset velat

1 334

1 089

Lyhytaikaiset korolliset velat

 242

 346

Rahat ja pankkisaamiset

-727

-314

Muut korolliset varat

-266

-22

Yhteensä

 583

1 099

 

 

LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

 

Milj. e

10-12/

2009

10-12/

2008

1-12/

2009

1-12/

2008

Liiketoiminta:

 

 

 

 

Tilikauden tulos

25

112

151

390

Tilikauden tuloksen ja liiketoiminnan rahavirran oikaisuerät

Poistot

38

36

143

138

Korot ja osinkotuotot

12

15

58

57

Tuloverot

17

43

71

158

Muut

14

16

18

34

Käyttöpääoman muutos

224

-140

518

-437

Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat

330

82

959

340

Maksetut korot ja saadut osingot

-16

-25

-51

-49

Maksetut tuloverot

-31

-49

-138

-154

Liiketoiminnan rahavirta

283

8

770

137

Investointitoiminta:

 

 

Käyttöomaisuusinvestoinnit

-38

-55

-116

-255

Käyttöomaisuuden myynnit

5

2

8

10

Yritysostot, hankitut rahavarat vähennettynä

2

-13

-1

-44

Liiketoimintojen myynnit, myydyt rahavarat

 vähennettynä

 -

 -

2

12

Rahoitusvarojen ostot (-) ja myynnit (+), netto

-78

1

-221

7

Muut

 -

 -

1

-7

Investointitoiminnan rahavirta

-109

-65

-327

-277

Rahoitustoiminta:

Omien osakkeiden osto

 -

 -

-2

 -

Maksetut osingot

 -

 -

-99

-425

Lainojen nostot (+) ja lyhennykset (-), netto

-61

132

59

621

Muut

-2

 -

-6

15

Rahoitustoiminnan rahavirta

-63

132

-48

211

Rahojen ja pankkisaamisten nettomuutos

111

75

395

71

Valuuttakurssimuutosten vaikutus

4

-17

18

-24

Rahat ja pankkisaamiset kauden alussa

612

256

314

267

Rahat ja pankkisaamiset kauden lopussa

727

314

727

314

VAPAA KASSAVIRTA

Milj. e

10-12/

2009

10-12/

2008

1-12/

2009

1-12/

2008

Liiketoiminnan rahavirta

283

8

770

137

Käyttöomaisuuden ylläpitoinvestoinnit

-20

-32

-61

-118

Käyttöomaisuuden myynnit

5

2

8

10

Vapaa kassavirta

268

-22

717

29

 

 

KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN ERITTELY

 

Milj. e

O-

sa-

ke-

pää-

oma

Yli-

Kurs-

si-

ra-

has-

to

Muun-

to

e-

rot

Ar-

von-

muu-

tos

ja muut
ra-

has-

tot

Ker-

ty-

neet

voit-

to-

va-

rat

O-

sak-

keen-

omis-

ta-

jil-

le

kuu-

luva

oma

pää-

oma

yh-

teen-

Vä-

hem-

mis-

tön

o-

suus

Oma
pää-

oma

yh-

teen-

1.1.2008

241

77

-76

456

910

1 608

7

1 615

Laajan tuloksen erät

 -

 -

-60

-52

-22

-134

 -

-134

Tilikauden  tulos

 -

 -

 -

 -

389

389

1

390

Tilikauden laaja tulos yhteensä

 -

 -

-60

-52

367

255

1

256

Osingot

 -

 -

 -

 -

-425

-425

 -2

-427

Osakeanti

 -

 -

 -

 -

 -

 -

 -

 -

Omien osakkeiden osto

 -

 -

 -

 -

 -

 -

 -

 -

Osakeperusteiset maksut verovaikutus

huomioituna

 -

 -

 -

4

 -

4

 -

4

Ylikurssi- ja

vararahaston

alentaminen ja siirto

 -

-77

 -

 77

 -

 -

 -

 -

Muut

 -

 -

 -

5

-3

2

3

5

31.12.2008

241

 -

-136

490

849

1 444

9

1 453

1.1.2009

241

 -

-136

490

849

1 444

9

1 453

Laajan tuloksen erät

 -

 -

74

13

-2

85

 -

85

Tilikauden  tulos

 -

 -

 -

 -

150

150

1

151

Tilikauden laaja tulos yhteensä

 -

 -

74

13

148

235

1

236

Osingot

 -

 -

 -

 -

-99

-99

-1

-100

Osakeanti

 -

 -

 -

206

-2

204

 -

204

Omien osakkeiden osto

 -

 -

 -

-2

 -

-2

 -

-2

Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna

 -

 -

 -

1

 -

1

 -

1

Muut

 -

 -

 -

2

-2

 0

 -

 0

31.12.2009

241

 -

-62

710

894

1 783

9

1 792

 

YRITYSOSTOT

 

Tamfeltin hankinta 2009

 

Metso hankki NASDAQ OMX Helsingin pörssissä kaupankäynnin kohteena olevan Tamfelt Oyj Abp:n julkisella osakevaihtotarjouksella joulukuun lopussa 2009. Kaupan arvo oli 215 miljoonaa euroa, josta 206 miljoonaa euroa maksettiin laskemalla liikkeelle 8 593 642 uutta Metson osaketta, joita vastaan vaihdettiin 95,2 prosenttia vastaava osuus Tamfeltin osakkeista ja äänimäärästä. Jäljelle jäänyt 2,0 prosentin osuus Tamfeltin osakkeista ja äänistä tullaan lunastamaan käteisellä vuonna 2010 Suomen Osakeyhtiölain mukaisesti. Tämän osuuden arvioitu arvo on noin 4 miljoonaa euroa. Ennen osakevaihtoa Metso omisti Tamfeltin osakkeita 4 miljoonan euron arvosta eli 2,8 prosenttia Tamfeltin osakkeista ja äänistä. Kaupan arvoon sisältyy 5 miljoonaa euroa kaupasta johtuvia kuluja ja varainsiirtoveroa.

                                   

Kaupan arvo, aiemmin omistetut osakkeet mukaanlukien, ylitti Tamfeltin nettovarallisuuden 117 miljoonalla eurolla, josta 53 miljoonaa euroa kohdistettiin aineettomille hyödykkeille laskemalla hankituille asiakaskunnalle, tilauskannalle ja teknologialle käyvät arvot. Lisäksi 10 miljoonaa euroa kohdistettiin aineellisille hyödykkeille vastaamaan niiden käypää arvoa. Näihin kohdistuksiin liittyvää laskennallista verovelkaa kirjattiin 16 miljoonaa euroa. Jäljelle jäävä liikearvo 70 miljoonaa euroa perustuu henkilöstöön, merkittäviin synergiahyötyihin sekä kasvaneeseen liiketoimintaportfolioon, joka tarjoaa Metsolle mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa uusille markkinoille ja asiakassegmenteille.

 

Mikäli Tamfelt olisi hankittu vuoden 2009 alussa, sen vaikutus Metson liikevaihtoon olisi ollut 130 miljoonaa euroa. Tilikauden pro forma -tulosta ei ole käytännössä mahdollista laskea yritysoston hankintamenon vaikutukset huomioiden.

                                   

Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo alustavin arvoin:

                                   

 

Milj. e

Tasearvo

Käypään

arvoon

 arvostaminen

 Käypä

arvo

Aineettomat hyödykkeet

4

53

57

Aineelliset hyödykkeet

87

10

97

Vaihto-omaisuus

30

 -

30

Myynti- ja muut saamiset

30

 -

30

Laskennallinen verovelka

-9

-16

-25

Muut velat

-22

 -

-22

Hankittu koroton nettovarallisuus

120

47

167

Hankitut rahavarat

19

Hankitut velat

-36

Kauppahinta

-215

Osakeomistus ennen hankintaa

-4

Hankinnan kulut

-1

Liikearvo

 

 

70

Maksettu rahavastike

-4

Hankinnan kulut

-1

Hankitut rahavarat

19

Yrityshankinnan nettorahavirta

 

 

14

Muut yritysostot 2009

Marraskuussa Metso hankki kiinalaisen kromipinnoitusalalla toimivan Kromatek (Shanghai) Co. Ltd.:n. Hankintahinta oli alle miljoona euroa ja yritys liitettiin Metson Paperi- ja kuituteknologiasegmenttiin.

Marraskuussa Metso osti myös yhdysvaltalaisen Pacific Internationalin päällystys- ja kaavinteräliiketoiminnan. Liiketoiminta kuului Portlandissa, Oregonissa toimivaan Pacific/Hoe Saw&Knife Companyyn. Hankintahinta oli miljoona euroa ja liiketoiminta yhdistettiin Paperi- ja kuituteknologiasegmenttiin.

Lokakuussa Metso hankki tanskalaisen kiinteän jätteen murskaukseen tarkoitettuja liikuteltavia ja kiinteitä laitteita valmistavan M&J Industries A/S:n. Yhtiö liitettiin Kierrätys-liiketoimintalinjaan Metson Energia- ja ympäristöteknologiasegmenttiin. Velaton kauppahinta oli 15 miljoonaa euroa, josta 6 miljoonaa euroa kohdistettiin aineettomille hyödykkeille laskemalla hankituille asiakaskunnalle, teknologialle ja tilauskannalle käyvät arvot. 3 miljoonaa euroa kohdistettiin aineellisten hyödykkeiden käyville arvoille. Jäljelle jäävä liikearvo, 4 miljoonaa euroa, perustuu Metson parantuneeseen markkina-asemaan uusilla ja nopeasti kasvavilla teollisuudenaloilla.

Tammikuussa Metso ja Wärtsilä saattoivat päätökseen järjestelyt, joilla yhdistettiin Metson Heat & Power -liiketoiminta ja Wärtsilän Biopower-liiketoiminta yhteisyritykseen MW Power Oy. Metso omistaa yhtiöstä 60 % ja Wärtsilä 40 %, sijoitettuaan yhtiöön apporttina Biopower-liiketoimintansa. Metso konsolidoi yhtiön kokonaan Energia- ja ympäristöteknologiasegmenttinsä Voimantuotanto-liiketoimintalinjaan. Hankinnasta syntyi 7 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu Metson kasvaneeseen mahdollisuuteen tarjota uusiutuvia energialähteitä käyttäville markkinoille kilpailukykyisiä ratkaisuja kahden, toisiaan täydentävän liiketoimintansa avulla.

Tammikuussa Metso hankki myös suomalaisen suunnittelutoimisto Oktokon Oy:n Voimantuotanto-liiketoimintalinjaansa. 

Hankitut liiketoiminnat kasvattivat Metson tammi-joulukuun 2009 liikevaihtoa hankintahetkestään lukien 115 miljoonalla eurolla ja tilikauden tulosta 6 miljoonalla eurolla. Mikäli nämä yritysostot olisivat tapahtuneet vuoden 2009 alussa, Metson liikevaihto olisi kasvanut 20 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos pienentynyt miljoona euroa.

Erittely yritysostoista tammi-joulukuussa 2009:

 

Milj. e

Tasearvo

Käypään

arvoon

arvostaminen

Käypä

arvo

Aineettomat hyödykkeet

1

8

9

Aineelliset hyödykkeet

5

3

8

Vaihto-omaisuus

28

 -

28

Myynti- ja muut saamiset

21

 -

21

Laskennallinen verovelka

-1

-3

-4

Muut velat

-44

 -

-44

Hankittu koroton nettovarallisuus

10

8

18

Hankitut rahavarat

9

Hankitut velat

-20

Kauppahinta

-19

Liikearvo

 

 

12

Maksettu rahavastike

-19

Aiempien yrityshankintojen kauppahintavelat

-5

Hankitut rahavarat

9

Yrityshankintojen nettorahavirta

 

 

-15

 

 

VASTUUSITOUMUKSET

 

Milj. e

 

31.12.2009

31.12.2008

Kiinnitykset omien velkojen vakuudeksi

20

4

Muut pantit ja sitoumukset

 

Annetut kiinnitykset

1

1

Pantatut varat

-

 -

Takaukset osakkuusyhtiöiden puolesta

-

 -

Takaukset muiden sitoumusten vakuudeksi

7

9

 

Takaisinosto- ja muut sitoumukset

6

6

Leasing- ja vuokrasitoumukset

 

226

152

JOHDANNAISSOPIMUSTEN NIMELLISARVOT

 

Milj. e

 

31.12.2009

31.12.2008

Valuuttatermiinisopimukset

 

1 390

1 460

Koronvaihtosopimukset

 

 128

 168

Optiosopimukset

 

 

 

Ostetut

 

 13

 12

Myydyt

 

 6

 12

Sähkötermiinisopimusten nimellismäärä oli 640 GWh 31.12.2009 ja 635 GWh 31.12.2008.

Ruostumattoman teräksen hintojen vaihtelulta suojautumiseen käytettävien nikkelitermiinisopimusten nimellismäärä oli 252 tonnia 31.12.2009 ja 258 tonnia 31.12.2008.

Nimellisarvot kuvaavat johdannaisten käyttöä, ne eivät mittaa ao. riskien suuruutta.

 

TUNNUSLUVUT

 

Milj. e

 

1-12/2009

1-12/2008

Tulos/osake, euroa

1,06

2,75

Laimennettu tulos/osake, euroa

1,06

2,75

Oma pääoma/osake kauden lopussa, euroa

11,89

10,19

Oman pääoman tuotto (ROE), %

9,8

26,0

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %

10,0

23,2

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, %

7,7

17,3

Omavaraisuusaste kauden lopussa, %

35,7

30,9

Nettovelkaantuneisuusaste kauden lopussa, %

32,5

75,7

Vapaa kassavirta

717

29

Vapaa kassavirta/osake, euroa

5,07

0,20

Kassavirtasuhde, %

475

7

Bruttoinvestoinnit (ilman yrityshankintoja)

117

255

Yrityshankinnat, hankitut rahavarat vähennettynä

1

44

Poistot

143

138

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (1 000 kpl)

149 939

141 624

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä (1 000 kpl)

141 477

141 595

Laimennettujen osakkeiden keskimääräinen lukumäärä (1 000 kpl)

 

141 526

141 595

 

 

Tunnuslukujen laskentakaavat

 

 

Tulos/osake:

Tilikauden tulos

 

 

Osakkeiden lukumäärä keskimäärin vuoden aikana

 

Oma pääoma/osake:

Osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä

 

Oman pääoman tuotto (ROE), %:

Tilikauden tulos

 

 x 100

Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)

 

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %:

Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut

 

 

 

 x 100

Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, %:

Tilikauden tulos + korko- ja muut rahoituskulut

 

 

 

 

 x 100

Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)

 

Nettovelkaantuneisuusaste, %:

Korollinen nettovelka

 

 x 100

Oma pääoma

 

Omavaraisuusaste, %:

Oma pääoma

 

 

 x 100

Taseen loppusumma - saadut ennakot

Vapaa kassavirta:

Liiketoiminnan rahavirta

- käyttöomaisuuden ylläpitoinvestoinnit

+ käyttöomaisuuden myynnit

 

= Vapaa kassavirta

Kassavirtasuhde, %:

Vapaa kassavirta

 x 100

Tilikauden tulos

 

KÄYTETYT VALUUTTAKURSSIT

 

 

 

1-12/

2009

1-12/

2008

31.12.

2009

31.12.

2008

USD

(Yhdysvaltain dollari)

1,3960

1,4726

1,4406

1,3917

SEK

(Ruotsin kruunu)

10,6092

9,6833

10,2520

10,8700

GBP

(Englannin punta)

0,8948

0,8026

0,8881

0,9525

CAD

(Kanadan dollari)

1,5910

1,5656

1,5128

1,6998

BRL

(Brasilian real)

2,7994

2,6711

2,5113

3,2441

 

 

SEGMENTTITIEDOT

 

LIIKEVAIHTO

Milj. e

10-12/

2009

10-12/

2008

1-12/

2009

1-12/

2008

Muutos,

%

Kaivos- ja maarakennusteknologia

 524

 717

2 075

2 586

-20

Energia- ja ympäristöteknologia

 419

 503

1 523

1 775

-14

Paperi- ja kuituteknologia

 406

 627

1 408

2 044

-31

Valmet Automotive

 14

 13

 56

 65

-14

Konsernihallinto ja muut

 -

 -

 -

 -

 -

Konsernihallinto ja muut yhteensä

 14

 13

 56

 65

-14

Raportointisegmenttien välinen laskutus

-10

-21

-46

-70

Metso yhteensä

1 353

1 839

5 016

6 400

-22

MUUT LIIKETOIMINNAN TUOTOT (+) JA KULUT (-), NETTO

 

Milj. e

10-12/

2009

10-12/

2008

1-12/

2009

1-12/

2008

Kaivos- ja maarakennusteknologia

9,3

-0,6

17,8

3,9

Energia- ja ympäristöteknologia

-0,8

-0,6

0,5

-1,2

Paperi- ja kuituteknologia

-3,4

-0,6

-9,6

2,7

Valmet Automotive

2,8

0,0

2,8

0,0

Konsernihallinto ja muut

1,0

4,8

11,9

5,2

Konsernihallinto ja muut yhteensä

3,8

4,8

14,7

5,2

Metso yhteensä

8,9

3,0

23,4

10,6

OSUUS OSAKKUUSYHTIÖIDEN TULOKSISTA

 

Milj. e

10-12/

2009

10-12/

2008

1-12/

2009

1-12/

2008

Kaivos- ja maarakennusteknologia

0,3

0,0

0,3

0,1

Energia- ja ympäristöteknologia

0,4

0,3

1,4

1,2

Paperi- ja kuituteknologia

-1,8

0,5

-1,2

1,2

Valmet Automotive

 -

 -

 -

 -

Konsernihallinto ja muut

 -

 -

 -

 -

Konsernihallinto ja muut yhteensä

 -

 -

 -

 -

Metso yhteensä

-1,1

0,8

0,5

2,5

LIIKEVOITTO (-TAPPIO)

 

Milj. e

10-12/

2009

10-12/

2008

1-12/

2009

1-12/

2008

Muutos,

%

Kaivos- ja maarakennusteknologia

44,2

91,3

198,8

358,4

-45

Energia- ja ympäristöteknologia

27,8

56,0

118,1

176,0

-33

Paperi- ja kuituteknologia

-7,0

46,9

0,8

130,1

-99

Valmet Automotive

0,2

-2,5

-8,2

-3,5

-134

Konsernihallinto ja muut

-10,2

-1,6

-15,9

-23,8

33

Konsernihallinto ja muut yhteensä

-10,0

-4,1

-24,1

-27,3

12

Metso yhteensä

55,0

190,1

293,6

637,2

-54

LIIKEVOITTO (-TAPPIO), PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA

 

%

10-12/

2009

10-12/

2008

1-12/

2009

1-12/

2008

Kaivos- ja maarakennusteknologia

8,4

12,7

9,6

13,9

Energia- ja ympäristöteknologia

6,6

11,1

7,8

9,9

Paperi- ja kuituteknologia

-1,7

7,5

0,1

6,4

Valmet Automotive

1,4

-19,2

-14,6

-5,4

Konsernihallinto ja muut

n/a

n/a

n/a

n/a

Konsernihallinto ja muut yhteensä

n/a

n/a

n/a

n/a

Metso yhteensä

4,1

10,3

5,9

10,0

EBITA

 

Milj. e

10-12/

2009

10-12/

2008

1-12/

2009

1-12/

2008

Muutos,

%

Kaivos- ja maarakennusteknologia

45,6

91,9

202,8

361,2

-44

Energia- ja ympäristöteknologia

32,8

60,5

136,3

198,3

-31

Paperi- ja kuituteknologia

-3,3

51,2

16,5

146,1

-89

Valmet Automotive

0,3

-2,6

-8,1

-3,5

-131

Konsernihallinto ja muut

-9,2

-1,0

-13,2

-21,2

38

Konsernihallinto ja muut yhteensä

-8,9

-3,6

-21,3

-24,7

14

Metso yhteensä

66,2

200,0

334,3

680,9

-51

EBITA, PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA

 

%

10-12/

2009

10-12/

2008

1-12/

2009

1-12/

2008

Kaivos- ja maarakennusteknologia

8,7

12,8

9,8

14,0

Energia- ja ympäristöteknologia

7,8

12,0

8,9

11,2

Paperi- ja kuituteknologia

-0,8

8,2

1,2

7,1

Valmet Automotive

2,1

-20,0

-14,5

-5,4

Konsernihallinto ja muut

n/a

n/a

n/a

n/a

Konsernihallinto ja muut yhteensä

n/a

n/a

n/a

n/a

Metso yhteensä

4,9

10,9

6,7

10,6

SAADUT TILAUKSET

 

Milj. e

10-12/

2009

10-12/

2008

1-12/

2009

1-12/

2008

Muutos,

%

Kaivos- ja maarakennusteknologia

 457

 339

1 660

2 709

-39

Energia- ja ympäristöteknologia

 504

 341

1 297

1 658

-22

Paperi- ja kuituteknologia

 401

 207

1 384

2 021

-32

Valmet Automotive

 14

 13

 56

 65

-14

Konsernihallinto ja muut

 -

 -

 -

 -

 -

Konsernihallinto ja muut yhteensä

 14

 13

 56

 65

-14

Raportointisegmenttien väliset saadut tilaukset

-11

-11

-39

-69

Metso yhteensä

1 365

 889

4 358

6 384

-32

 

 

 

VUOSINELJÄNNESTIEDOT

 

LIIKEVAIHTO

Milj. e

10-12/

2008

1-3/

2009

4-6/

2009

7-9/

2009

10-12/

2009

Kaivos- ja maarakennusteknologia

 717

 528

 531

 492

 524

Energia- ja ympäristöteknologia

 503

 397

 357

 350

 419

Paperi- ja kuituteknologia

 627

 287

 359

 356

 406

  Valmet Automotive

 13

 21

 14

 7

 14

  Konsernihallinto ja muut

 -

 -

 -

 -

 -

Konsernihallinto ja muut yhteensä

 13

 21

 14

 7

 14

Raportointisegmenttien välinen laskutus

-21

-13

-14

-9

-10

Metso yhteensä

1 839

1 220

1 247

1 196

1 353

 

MUUT LIIKETOIMINNAN TUOTOT (+) JA KULUT (-), NETTO

Milj. e

10-12/

2008

1-3/

2009

4-6/

2009

7-9/

2009

10-12/

2009

Kaivos- ja maarakennusteknologia

-0,6

2,1

1,1

5,3

9,3

Energia- ja ympäristöteknologia

-0,6

-0,4

1,6

0,1

-0,8

Paperi- ja kuituteknologia

-0,6

0,9

-6,2

-0,9

-3,4

  Valmet Automotive

0,0

0,0

0,1

-0,1

2,8

  Konsernihallinto ja muut

4,8

0,1

2,4

8,4

1,0

Konsernihallinto ja muut yhteensä

4,8

0,1

2,5

8,3

3,8

Metso yhteensä

3,0

2,7

-1,0

12,8

8,9

OSUUS OSAKKUUSYHTIÖIDEN TULOKSISTA

 

Milj. e

10-12/

2008

1-3/

2009

4-6/

2009

7-9/

2009

10-12/

2009

Kaivos- ja maarakennusteknologia

0,0

0,0

0,0

0,0

0,3

Energia- ja ympäristöteknologia

0,3

0,3

0,3

0,4

0,4

Paperi- ja kuituteknologia

0,5

0,0

0,5

0,1

-1,8

  Valmet Automotive

 -

 -

 -

 -

 -

  Konsernihallinto ja muut

 -

 -

 -

 -

 -

Konsernihallinto ja muut yhteensä

 -

 -

 -

 -

 -

Metso yhteensä

0,8

0,3

0,8

0,5

-1,1

LIIKEVOITTO (-TAPPIO)

 

Milj. e

10-12/

2008

1-3/

2009

4-6/

2009

7-9/

2009

10-12/

2009

Kaivos- ja m