Pörssitiedote heinäkuuta 29, 2010 11:00:00 CET

Metson osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2010

Metso Oyj:n pörssitiedote 29.7.2010 klo 12:00


Metson myönteinen kehitys jatkui


Keskeistä vuoden 2010 toisella neljänneksellä


  • Uusia tilauksia saatiin huhti-kesäkuussa 1 671 miljoonan euron arvosta, mikä oli 64 prosenttia enemmän kuin vertailukautena (Q2/2009: 1 020 milj. e).

  • Tilauskanta kasvoi 22 prosenttia joulukuun 2009 lopusta ja oli kesäkuun lopussa 4 176 miljoonaa euroa (31.12.2009: 3 415 milj. e).

  • Liikevaihto kasvoi 10 prosenttia vertailukaudesta ja oli 1 370 miljoonaa euroa (Q2/2009: 1 247 milj. e).

  • Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) oli 154,2 miljoonaa euroa eli 11,3 prosenttia liikevaihdosta (Q2/2009: 74,7 milj. e ja 6,0 %).

  • Liikevoitto (EBIT) oli 140,0 miljoonaa euroa eli 10,2 prosenttia liikevaihdosta (Q2/2009: 65,9 milj. e ja 5,3 %).

  • Parantaaksemme vertailukelpoisuutta ja antaaksemme paremman kuvan toiminnallisesta tuloksestamme, korvaamme EBITA:n kuluvan vuoden toisesta neljänneksestä eteenpäin tunnusluvulla EBITA ennen kertaluonteisia eriä. EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli huhti-kesäkuussa 125,0 miljoonaa euroa eli 9,1 prosenttia liikevaihdosta (Q2/2009: 84,9 milj. e ja 6,8 %).

  • EBITA ja EBIT sisältävät kokonaisuudessaan 29,2 miljoonaa euroa positiivisia kertaluonteisia eriä (Q2/2009: 10,2 milj. e negatiivisia kertaluonteisia eriä).

  • Osakekohtainen tulos oli 0,56 euroa (Q2/2009: 0,26 e).

  • Vapaa kassavirta oli 164 miljoonaa euroa (Q2/2009: 80 milj. e).

  • Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli 12,6 prosenttia (Q2/2009: 9,3 %).

"Kuten olemme aikaisemmin arvioineet, Metson myönteinen kehitys jatkui toisella neljänneksellä. Maailmantalouden yleinen myönteinen vire ja kysynnän elpyminen jatkuivat useimmissa asiakasteollisuuksissamme, erityisesti kehittyvillä markkinoilla", sanoo Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta.

"Olen iloinen siitä, että kaikki tunnuslukumme paranivat, ei ainoastaan verrattuna vuoden 2009 toiseen neljännekseen, vaan myös tämän vuoden ensimmäiseen neljännekseen. Tähän vaikutti kysynnän tasainen elpyminen, parantunut kilpailukykymme sekä jatkuvasti vahvistunut maailmanlaajuinen läsnäolomme. Olen erityisen tyytyväinen Paperi- ja kuituteknologiasegmenttimme merkittävästi parantuneeseen kannattavuuteen.

Arvioimme, että yleinen myönteinen tunnelma maailmanmarkkinoilla jatkuu huolimatta Euroopan rahoitusmarkkinoiden epävarmuudesta. Seuraamme tilannetta tiiviisti, emmekä ole vielä nähneet sen olennaisesti vaikuttavan maailmanlaajuiseen markkinaympäristöömme, mistä on todisteena toisen neljänneksen vahva tilausten saanti.

Perustuen myönteiseen kehitykseen, kuten kasvaneeseen tilauskantaamme ja odotukseemme, että maailmantalouden elpyminen jatkuu, olemme tarkistaneet liikevaihto-ohjeistustamme. Arvioimme vuoden 2010 liikevaihdon kasvavan noin 10 prosenttia viime vuoden 5 miljardin euron tasosta. Ohjeistuksemme kannattavuudesta pysyy ennallaan; arvioimme kannattavuutemme olevan tyydyttävää."


Metson avainluvut


Miljoonaa euroa Q2/10


Q2/09


Muutos

%
Q1-Q2/

10
Q1-Q2/

09
Muutos

%
2009


Liikevaihto 1 370 1 247 10 2 540 2 467 3 5 016
Palveluliiketoiminnan liikevaihto 612 535 14 1 123 1 054 7 2 102
% liikevaihdosta 45 43
45 43
42
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja

aineettomien hyödykkeiden poistoja

(EBITA) sekä kertaluonteisia eriä *)






125,0






84,9






47






212,6






176,7






20






399,0
% liikevaihdosta 9,1 6,8
8,4 7,2
8,0
EBITA 154,2 74,7 106 238,0 143,5 66 334,3
%:a liikevaihdosta 11,3 6,0
9,4 5,8
6,7
Liikevoitto 140,0 65,9 112 209,5 124,5 68 293,6
%:a liikevaihdosta 10,2 5,3
8,2 5,0
5,9
Tulos/osake, euroa 0,56 0,26 115 0,76 0,44 73 1,06
Saadut tilaukset 1 671 1 020 64 3 037 1 962 55 4 358
Tilauskanta kauden lopussa


4 176 3 512 19 3 415
Vapaa kassavirta 164 80 105 199 200 -1 717
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE),

ennen veroja vuodessa, %






12,6



9,3




10,0
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %


35,6 31,7
35,7
Nettovelkaantuneisuusaste

kauden lopussa, %






28,5



70,2




32,5


*) Metso korvaa taloudellisessa raportoinnissaan tunnusluvun tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) EBITA:lla ennen kertaluonteisia eriä vuoden 2010 toisesta neljänneksestä lähtien. Uudella tunnusluvulla pyrimme parantamaan vertailukelpoisuutta ja antamaan paremman kuvan toiminnallisesta tuloksestamme.


Metson määritelmän mukaan kertaluonteiset erät ovat tyypillisesti olennaisia liiketoimintaan liittyviä yksittäisiä eriä. Näitä voivat olla mm. liiketoiminnan varallisuuserien myyntiin liittyvät voitot ja tappiot, kertaluonteiset liiketoiminnan uudelleenjärjestelykulut ja muut Metson johdon kertaluonteisena pitämät olennaiset erät. Historialliset vertailutiedot löytyvät tämän osavuosikatsauksen taulukoista ja neljänneksittäiset vertailutiedot Q1/2009 alkaen ovat saatavilla osoitteessa www.metso.com/sijoittajat.


Metson vuoden 2010 toisen neljänneksen katsaus



Toimintaympäristömme ja tuotteidemme kysyntä huhti-kesäkuussa

Maailmantalouden myönteinen vire ja kysynnän elpyminen jatkuivat pääosassa asiakasteollisuuksiamme. Markkinoiden toipumista varjosti useiden Euroopan maiden budjettivajeiden synnyttämä levottomuus rahoitusmarkkinoilla. Tällä ei kuitenkaan ollut olennaista vaikutusta tuotteidemme ja palveluidemme kysyntään toisella neljänneksellä.

Kaivosyhtiöiden luottamus mineraalien kysynnän ja hintojen pitkäaikaiseen myönteiseen kehitykseen on vahvistunut markkinoiden talouskasvun jatkuessa. Tämän seurauksena kaivosyhtiöt ovat kasvattaneet selvästi kapasiteetin laajennussuunnitelmiaan ja kaivoslaitteiden uudet tilaukset ovat kääntyneet voimakkaaseen nousuun. Kasvaneiden mineraalien tuotantomäärien johdosta myös kaivoslaitteisiimme liittyvien palveluiden kysyntä vahvistui ja oli hyvää.

Maarakennusteollisuudessa murskeentuotantoon liittyvien laitteiden kysyntä on parantunut jonkin verran viime vuoden alhaisesta tasosta, mutta kysyntä jatkui heikkona Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Aasian ja Tyynenmeren alueilla ja Brasilian markkinoilla infrastruktuurin rakennushankkeet pitivät yllä hyvää kysyntää talouden kasvusta johtuen. Maarakennusteollisuuden palveluliiketoiminnan kysyntä jatkui tyydyttävänä.

Uusiutuvia polttoaineita käyttävien voimalaitosten kysyntä oli hyvää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Useat maat ovat asettaneet tavoitteita uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseksi, ja tämä tukee biomassan ja jätteen käyttöön pohjautuvien voimalaitosratkaisujemme kysyntää. Rahoitusmarkkinoiden levottomuus ensimmäisen vuosipuoliskon aikana on kuitenkin viivästyttänyt lopullisten tilauspäätösten tekemistä useissa uusissa projekteissa. Voimantuotantoon liittyvän palveluliiketoimintamme kysyntä oli tyydyttävää.

Automaatiotuotteidemme kysyntä jatkoi vahvistumistaan öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuuden lisätessä investointejaan energian hinnan ja kysynnän parantuessa. Myös sellu- ja paperiasiakasteollisuuden kysyntä prosessi- ja virtauksensäätöjärjestelmissä kehittyi myönteisesti vuoden toisella neljänneksellä. Automaatioratkaisujen palveluliiketoiminnan kysyntä vahvistui ja oli hyvää.

Metallinkierrätyslaitteiden kysyntä oli tyydyttävää maailman terästeollisuuden kasvattaessa tuotantomääriään. Kiinteän jätteen kierrätyslaitteiden kysyntä oli myös tyydyttävää. Kierrätyslaitteiden palveluliiketoiminnan kysyntä vahvistui asiakkaidemme laitosten ja laitteiden käyttöasteiden noustessa.

Uusien kuitu-, paperi- ja kartonkilinjojen sekä pehmopaperilinjojen ja näiden uudistusten kysyntätilanne oli kokonaisuudessaan tyydyttävä. Asiakkaidemme tuotantokapasiteetin käyttöasteiden nousu jatkui, mikä on vahvistanut selvästi palveluliiketoimintamme kysyntää.





Saadut tilaukset huhti-kesäkuussa

Saimme huhti-kesäkuussa uusia tilauksia 1 671 miljoonan euron arvosta, eli 64 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Kehittyvien maiden osuus saaduista tilauksistamme oli 60 prosenttia. Kaikkien raportointisegmenttiemme ja maantieteellisten alueiden saadut tilaukset kasvoivat heikosta vertailukaudesta.

Kaivos- ja maarakennusteknologian saadut tilaukset olivat huhti-kesäkuussa 604 miljoonaa euroa, mikä oli 52 prosenttia vertailukautta enemmän. Kaivosasiakkailta saatujen tilausten määrä kasvoi 69 prosenttia ja maarakennusasiakkaiden tilaukset kasvoivat 22 prosenttia. Palveluliiketoiminnan saamat tilaukset kasvoivat 17 prosenttia ja kasvu tuli lähinnä kaivosasiakkailta. Laitteet ja järjestelmät -liiketoiminnan merkittävimpiä tilauksia oli kaivoslaitteiston toimitus TISCOn rautamalmin käsittelylaitokselle Shanxin provinssiin, Kiinaan.

Energia- ja ympäristöteknologiassa saadut tilaukset kasvoivat 38 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 384 miljoonaa euroa. Voimantuotanto-liiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 23 prosenttia ja Automaatio-liiketoiminnan tilaukset kasvoivat kolmanneksen. Kierrätysliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat lähes 150 prosenttia poikkeuksellisen heikosta vertailukaudesta. Saimme useita automaatiotilauksia voimalaitosten, paperi- kartonki- ja pehmopaperilinjojen sekä öljy- ja kaasuprosessien hallintaan. Saimme myös useita suurehkoja murskaintilauksia metallinkierrätykseen. Voimantuotanto-liiketoiminnassa saimme joitakin suurehkoja palvelu- ja projektitilauksia.

Paperi- ja kuituteknologian saadut tilaukset kaksinkertaistuivat vertailukaudesta ja olivat huhti-kesäkuussa 682 miljoonaa euroa. Kasvu tuli erityisesti Kuidut-liiketoiminnasta, jolla oli poikkeuksellisen heikko vertailukausi, ja joka useiden pienempien tilausten lisäksi sai myös mittavan kuitulinjatilauksen Ilim Group -yhtiön uudelle sellutehtaalle Bratskiin, Venäjälle. Lisäksi muita merkittäviä tilauksia olivat kaksi pehmopaperin tuotantolinjaa Shanghai Orient Champion Paper Co., Ltd.:lle Shanghaihin ja hienopaperilinja APRIL Fine Paper (Guangdong) Co. Ltd:lle, molemmat Kiinaan.



Taloudellinen kehitys huhti-kesäkuussa

Huhti-kesäkuun liikevaihtomme oli 1 370 miljoonaa euroa, mikä oli 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (Q2/2009: 1 247 milj. e). Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 14 prosenttia vertailukaudesta, ja sen osuus liikevaihdosta oli 45 prosenttia (Q2/2009: 43 %).

Toisen neljänneksen tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja sekä kertaluonteisia eriä (EBITA ennen kertaluonteisia eriä) oli 125,0 miljoonaa euroa eli 9,1 prosenttia liikevaihdosta (Q2/2009: 84,9 milj. e ja 6,8 %). Kohentuneet kapasiteetin käyttöasteet paransivat bruttokateprosenttia. Toisaalta tulosta rasitti jonkin verran myynnin ja hallinnon yleiskustannusten kasvu. Tämä johtui vilkastuneesta kysynnästä ja panostuksestamme myynti-, markkinointi- sekä muihin resursseihin.

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) parani vertailukaudesta ja oli 154,2 miljoonaa euroa eli 11,3 prosenttia liikevaihdosta (Q2/2009: 74,7 milj. e ja 6,0 %).

Metson liikevoitto parani selvästi ja oli 140,0 miljoonaa euroa eli 10,2 prosenttia liikevaihdosta (Q2/2009: 65,9 milj. e ja 5,3 %). Huhti-kesäkuun EBITA ja EBIT sisältävät seuraavat kertaluonteiset erät, joilla oli yhteensä 29,2 miljoonan euron positiivinen vaikutus tulokseen:


Kertaluonteiset erät huhti-kesäkuussa


Q2/2010




Milj. e
Kaivos- ja

maarakennus-

teknologia
Energia- ja

ympäristö-

teknologia
Paper- ja

kuitu-

teknologia
Metso-

konserni
EBITA 97,2 27,7 34,4 154,2
Kapasiteetin sopeuttamiskustannukset - 1,6 1,6 3,2
Voitto Talvivaaran osakkeiden

myynnistä
-1,1 - - -1,1
Saatu sovintokorvaus

immateriaalioikeuksien käyttöön

liittyvissä oikeudenkäynneissä

Yhdysvalloissa ja Australiassa
-32,1 - - -32,1
Voitto liiketoiminnan myynnistä -2,5 - - -2,5
Varaus aikaisempien vuosien

ALV-hyvityksistä (ICMS)

Brasiliassa
3,3

3,3
EBITA ennen kertaluonteisia

eriä
64,8 29,3 36,0 125,0
% liikevaihdosta 12,0 8,8 7,3 9,1


Aineettomien hyödykkeiden poistot huhti-kesäkuussa olivat 14,2 miljoonaa euroa, josta 8,3 miljoonaa euroa liittyi yrityshankintojen yhteydessä tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.


Q2/2009




EUR million
Kaivos- ja

maarakennus-

teknologia
Energia- ja

ympäristö-

teknologia
Paperi- ja

kuitu-

teknologia
Metso-

konserni
EBITA 46,9 34,1 1,4 74,7
Kapasiteetin

sopeuttamiskustannukset
1,6 1,4 1,3 4,3
Voitto Talvivaaran osakkeiden

myynnistä
-6,2 - - -6,2
Valuuttasuojauksen purkaminen

peruuntuneesta

asiakastilauksesta johtuen
- - 9,0 9,0
Luottotappiovaraus liittyen

kahteen paperikone-

asiakkaaseemme
- - 3,1 3,1
EBITA ennen kertaluonteisia

eriä
42,3 35,5 14,8 84,9
% liikevaihdosta 8,0 9,9 4,1 6,8


Aineettomien hyödykkeiden poistot vertailukaudella olivat 8,8 miljoonaa euroa, josta 4,6 miljoonaa euroa liittyi yrityshankintojen yhteydessä tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.



Metson tammi-kesäkuun 2010 osavuosikatsaus


Saadut tilaukset ja tilauskanta

Saimme tammi-kesäkuussa uusia tilauksia 3 037 miljoonan euron arvosta eli 55 prosenttia vertailukautta enemmän. Ilman valuuttakurssimuutosten käännösvaikutusta kasvu olisi ollut 46 prosenttia. Kysynnän vahvistuminen on ollut voimakkainta Paperi- ja kuituteknologiasegmentissä, mutta myös muiden raportointisegmenttien uusien tilausten määrä kasvoi selvästi. Asiakkaiden parantuneet käyttöasteet näkyivät palveluliiketoiminnan tilausten 34 prosentin kasvuna vertailukaudesta.

Saatujen tilausten perusteella kolme suurinta maata olivat Kiina, Yhdysvallat sekä Brasilia. Kehittyvien maiden osuus saaduista tilauksistamme oli 52 prosenttia (Q1-Q2/2009: 49 %).

Tilauskantamme oli kesäkuun lopussa 4 176 miljoonaa euroa, mikä on 22 prosenttia vuoden 2009 lopun tilauskantaa suurempi (3 415 milj. e). Noin 2,4 miljardia euroa tilauskantaamme sisältyvistä toimituksista arvioidaan ajoittuvan vuodelle 2010 ja niistä noin 900 miljoonaa euroa on palveluliiketoiminnan tilauksia. Kesäkuun lopun tilauskantaan sisältyi noin 395 miljoonan euron arvosta projekteja (Q1/2010: 430 milj. e), joiden toimitusten ajoitukseen liittyy epävarmuutta ja jotka tullaan tämän hetkisen arvion mukaan toimittamaan vuoden 2010 jälkeen. Näihin projekteihin sisältyy sellutehdasprojekti Fibrialle, Brasiliaan.


Saadut tilaukset raportointisegmenteittäin



Q1-Q2/2010 Q1-Q2/2009

Milj. e %:a saaduista

tilauksista
Milj. e %:a saaduista

tilauksista
Kaivos- ja maarakennusteknologia


1 163



38



783



40
Energia- ja ympäristöteknologia 740 24 543 27
Paperi- ja kuituteknologia 1 143 37 614 31
Valmet Automotive 28 1 35 2
Segmenttien väliset saadut

tilaukset



-37




-13

Yhteensä 3 037 100 1 962 100



Saadut tilaukset markkina-alueittain


Q1-Q2/2010 Q1-Q2/2009

Milj. e %:a saaduista

tilauksista
Milj. e %:a saaduista

tilauksista
Eurooppa 1 163 38 746 39
Pohjois-Amerikka 436 14 320 16
Etelä- ja Väli-Amerikka 392 13 237 12
Aasia ja Tyynenmeren alue 901 30 535 27
Afrikka ja Lähi-Itä 145 5 124 6
Yhteensä 3 037 100 1 962 100


Liikevaihto

Liikevaihtomme kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla vertailukaudesta 3 prosenttia ja oli 2 540 miljoonaa euroa (Q1-Q2/2009: 2 467 milj. e). Ilman valuuttakurssimuutosten käännösvaikutusta liikevaihto olisi laskenut 3 prosenttia. Liikevaihdon kasvu tuli Paperi- ja kuituteknologiasta, jossa kasvu vertailukauteen oli 33 prosenttia. Kaivos- ja maarakennusteknologian liikevaihto oli vertailukauden tasolla ja Energia- ja ympäristöteknologian liikevaihto laski 12 prosenttia. Palveluliiketoimintamme liikevaihto kasvoi 7 prosenttia (ilman ostetun Kudokset-liiketoiminnan eli entisen Tamfeltin vaikutusta vertailukauden tasolla), ja sen osuus kokonaisliikevaihdosta kasvoi 45 prosenttiin (Q1-Q2/2009: 43 %).

Liikevaihdolla mitattuna suurimmat maat olivat Kiina, Yhdysvallat ja Brasilia, joiden yhteenlaskettu osuus kokonaisliikevaihdostamme oli noin 34 prosenttia. Kehittyvien maiden osuus liikevaihdostamme oli 48 prosenttia (Q1-Q2/2009: 42 %).


Liikevaihto raportointisegmenteittäin



Q1-Q2/2010 Q1-Q2/2009




Milj. e
%:a konsernin

liikevaihdosta



Milj. e
%:a konsernin

liikevaihdosta
Kaivos- ja

maarakennusteknologia



1 013



40



1 059



43
Energia- ja ympäristöteknologia 666 26 754 30
Paperi- ja kuituteknologia 858 33 646 26
Valmet Automotive 28 1 35 1
Segmenttien välinen laskutus -25
-27
Yhteensä 2 540 100 2 467 100


Liikevaihto markkina-alueittain


Q1-Q2/2010 Q1-Q2/2009




Milj. e
%:a konsernin

liikevaihdosta



Milj. e
%:a konsernin

liikevaihdosta
Eurooppa 953 37 1 064 43
Pohjois-Amerikka 432 17 404 16
Etelä- ja Väli-Amerikka 333 13 315 13
Aasia ja Tyynenmeren alue 681 27 481 20
Afrikka ja Lähi-Itä 141 6 203 8
Yhteensä 2 540 100 2 467 100



Taloudellinen tulos


Tammi-kesäkuun EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 212,6 miljoonaa euroa eli 8,4 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q2/2009: 176,7 milj. e ja 7,2 %). Kohentuneet kapasiteetin käyttöasteet paransivat bruttokateprosenttia. Toisaalta tulosta rasitti jonkin verran myynnin ja hallinnon yleiskustannusten kasvu. Tämä johtui vilkastuneesta kysynnästä ja panostuksestamme myynti-, markkinointi- sekä muihin resursseihin.

Ensimmäisen vuosipuoliskon EBITA parani selvästi vertailukaudesta ja oli 238,0 miljoonaa euroa eli 9,4 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q2/2009: 143,5 milj. e ja 5,8 %).

Tammi-kesäkuun liikevoittomme oli 209,5 miljoonaa euroa eli 8,2 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q2/2009: 124,5 milj. e ja 5,0 %).

Tammi-kesäkuun EBITA ja EBIT sisältävät 25,4 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä, joilla oli positiivinen tulosvaikutus. Kertaluonteiset erät on eritelty seuraavassa taulukossa.


Kertaluonteiset erät


Q1-Q2/2010




Milj. e
Kaivos- ja

maarakennus-

teknologia
Energia- ja

ympäristö-

teknologia
Paperi- ja

kuitu-

teknologia
Metso-

konserni
EBITA 136,7 56,1 52,9 238,0
Kapasiteetin sopeuttamiskustannukset - 5.0 2.9 7.9
Voitto Talvivaaran osakkeiden

myynnistä
-1,1 - - -1,1
Saatu sovintokorvaus

immateriaalioikeuksien käyttöön

liittyvissä oikeudenkäynneissä

Yhdysvalloissa ja Australiassa
-32,1 - - -32,1
Voitto liiketoiminnan myynnistä -2,5 - - -2,5
Varaus aikaisempien vuosien

ALV-hyvityksistä (ICMS)

Brasiliassa
3,3 - - 3,3



Luottotappiovaraus liittyen

kahteen paperikone-

asiakkaaseemme
- - -0,9 -0,9
EBITA ennen kertaluonteisia

eriä
104,3 61,1 54,9 212,6
% liikevaihdosta 10,3 9,2 6,4 8,4


Aineettomien hyödykkeiden poistot katsauskaudella olivat 28,5 miljoonaa euroa, josta 16,6 miljoonaa euroa liittyi yrityshankintojen yhteydessä tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.



Q1-Q2/2009




Milj. e
Kaivos- ja

maarakennus-

teknologia
Energia- ja

ympäristö-

teknologia
Paperi- ja

kuitu-

teknologia
Metso-

konserni
EBITA 102,5 66,4 -12,6 143,5
Kapasiteetin

sopeuttamiskustannukset
5,4 2,8 18,1 26,3
Voitto Talvivaaran osakkeiden

myynnistä
-6,2 - - -6,2
Valuuttasuojauksen purkaminen

peruuntuneesta

asiakastilauksesta johtuen
- - 9,0 9,0
Luottotappiovaraus liittyen

kahteen paperikone-

asiakkaaseemme
- - 4,1 4,1
EBITA ennen kertaluonteisia

eriä
101,7 69,2 18,6 176,7
% liikevaihdosta 9,6 9,2 2,9 7,2


Aineettomien hyödykkeiden poistot vertailukaudella olivat 19,0 miljoonaa euroa, josta 9,3 miljoonaa euroa liittyi yrityshankintojen yhteydessä tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.



2009




Milj. e
Kaivos- ja

maarakennus-

teknologia
Energia- ja

ympäristö-

teknologia
Paperi- ja

kuitu-

teknologia
Metso-

konserni
EBITA 202,8 136,3 16,5 334,3
Kapasiteetin

sopeuttamiskustannukset
21,9 11,1 41,7 74,7
Voitto Talvivaaran

osakkeiden myynnistä
-23,1 - - -23,1
Valuuttasuojauksen purkaminen

peruuntuneesta

asiakastilauksesta johtuen
- - 9,0 9,0
Luottotappiovaraus liittyen

kahteen paperikone-

asiakkaaseemme
- - 4,1 4,1
EBITA ennen kertaluonteisia

eriä
201,6 147,4 71,3 399,0
% liikevaihdosta 9,7 9,7 5,1 8,0


Aineettomien hyödykkeiden poistot vuonna 2009 olivat 40,7 miljoonaa euroa, josta 18,5 miljoonaa euroa liittyi yrityshankintojen yhteydessä tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.


Konsernihallinnon liikevoittoon sisältyy ensimmäisellä vuosipuoliskolla 12 miljoonan euron kurssivoitto raportointisegmenttien tekemistä valuuttasuojauksista konsernirahoituksen kanssa (Q1-Q2/2009: kurssivoitto 2 milj. e). Vastaava kurssitappio sisältyy raportointisegmenttien liiketulokseen.

Nettorahoituskulumme olivat tammi-kesäkuussa 45 miljoonaa euroa (Q1-Q2/2009: 36 milj. e). Korkokulut olivat 35 miljoonaa euroa (Q1-Q2/2009: 36 milj. e). Nettorahoituskulut sisältävät 12 miljoonan euron valuuttakurssitappion liittyen edellä mainittuun Konsernihallinnon kurssivoittoon.

Tuloksemme ennen veroja oli 165 miljoonaa euroa (89 milj. e), ja vuoden 2010 veroasteen arvioimme olevan 30 prosenttia (2009: 32 %).

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos vuoden ensimmäiseltä puoliskolta oli 114 miljoonaa euroa (Q1-Q2/2009: 63 milj. e) eli osakekohtaisesti 0,76 euroa (0,44 e/osake).

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli tammi-kesäkuussa 12,6 prosenttia (9,3 %) ja oman pääoman tuotto (ROE) oli 13,6 prosenttia (8,7 %).



Kassavirta ja rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta oli tammi-kesäkuussa 230 miljoonaa euroa (Q1-Q2/2009: 228 milj. e).

Nettokäyttöpääoma laski tammi-kesäkuussa 7 miljoonalla eurolla.

Vuoden ensimmäisen puoliskon vapaa kassavirta oli 199 miljoonaa euroa (Q1-Q2/2009: 200 milj. e).

Korolliset nettovelkamme olivat kesäkuun lopussa 538 miljoonaa euroa (31.12.2009: 583 milj. e).

Kesäkuun lopussa rahavaramme olivat yhteensä 906 miljoonaa euroa, josta 338 miljoonaa euroa on sijoitettu rahoitusinstrumentteihin, joiden alkuperäinen maturiteetti oli yli kolme kuukautta. Loput 568 miljoonaa euroa on kirjattu rahoihin ja pankkisaamisiin. Syndikoitu 500 miljoonan euron valmiusluottositoumus on käytettävissä vuoden 2011 lopulle, eikä siitä ole tällä hetkellä nostettu lainaa. Metson likviditeettitilanne on hyvä.

Nettovelkaantuneisuusasteemme oli kesäkuun lopussa 28,5 prosenttia (70,2 %) ja omavaraisuusasteemme oli 35,6 prosenttia (31,7 %). Huhtikuussa, varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen, maksoimme vuodelta 2009 osinkoja 105 miljoonaa euroa.



Investoinnit ja T&K

Tammi-kesäkuun bruttoinvestointimme ilman yritysostoja olivat 58 miljoonaa euroa (Q1-Q2/2009: 55 milj. e). Ylläpitoinvestointien osuus oli 60 prosenttia eli 35 miljoonaa euroa. Arvioimme vuoden 2010 investointien olevan jonkin verran vuoden 2009 investointeja suuremmat (2009: 117 milj. e).

Metson tähän mennessä suurimman yksittäisen investoinnin Intiassa, Metso Parkin, ensimmäinen vaihe valmistui maaliskuussa. Investoinnin toinen vaihe on aloitettu. Kiinassa, Shanghaissa, avattiin toukokuussa automaatioratkaisuihin erikoistunut teknologiakeskus. Yorkissa, Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa, otettiin toukokuussa käyttöön uudet toimitilat Kaivos- ja maarakennusteknologian tarpeisiin.

Kesäkuussa aloitettiin vaativien erikoisventtiilien uuden tehtaan rakennustyöt Vantaalla. Metson teollisuusventtiileiden Suomen tuotanto sekä noin 800 automaation ja voimantuotannon henkilöä Helsingin alueelta siirtyy uuteen tehtaaseen ja sen yhteyteen saneerattavaan toimistorakennukseen vuoden 2011 alussa. Investoinnin kulut kirjataan käyttöleasing-sopimuksena. Araucariassa, Paranan osavaltiossa, Brasiliassa aloitettiin uuden sellu- ja voimantuotantoteollisuutta palvelevan toimitilan rakennustyöt. Tilojen arvioidaan valmistuvan vuoden 2011 lopussa. Sinne muuttaa noin 180 kuitu- ja voimantuotantoyksiköiden työntekijää, jotka työskentelevät nykyisin vuokratiloissa Curitibassa, noin 10 kilometrin päässä uusista tiloista.

Alkuvuonna saimme Jyväskylässä päätökseen Paperiteknologiakeskuksen koekoneen uudistuksen. Kiinaan olemme perustamassa kolmatta massa- ja paperiteollisuuden huoltokeskusta Ziboon. Kaivos- ja maarakennusteknologiassa sekä Automaatio-liiketoiminnassa on käynnissä investoinnit globaaleihin toiminnanohjausjärjestelmiin.

Metson tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat tammi-kesäkuussa 52 miljoonaa euroa eli 2,0 prosenttia konsernin liikevaihdosta (Q1-Q2/2009: 61 milj. e ja 2,5 %).



Yritysostot ja -myynnit sekä yhteisyritykset

Huhtikuussa ostimme Viconsyksen vianilmaisu- ja katkokamerajärjestelmä -liiketoiminnan. Ostettu liiketoiminta ja noin 30 henkilöä liitettiin Metson Energia- ja ympäristöteknologiasegmenttiin.

Huhtikuussa myimme Flexowell-kuljetinhihnatoimintamme Saksassa ContiTech Transportbandsysteme GmbH:lle. Flexowell kuului Metson Kaivos- ja maarakennusteknologiasegmenttiin.

Marraskuussa 2009 solmimme yhdistymissopimuksen Tamfeltin kanssa, joka on yksi maailman johtavista teknisten tekstiilien toimittajista. Ostotarjous toteutettiin marras-joulukuussa 2009 ja saatiin päätökseen 23.12.2009. Tarjouksen ulkopuolelle jääneistä 2 prosentista Tamfeltin osakkeita tehtiin osakeyhtiölain mukainen lunastustarjous ja toukokuussa saimme omistusoikeuden kaikkiin Tamfeltin osakkeisiin. Lunastushinnaksi muodostui välimiestuomiossa 7,17 euroa osakkeelta. Metso maksaa lunastushinnan (noin 4,3 milj. e) ja sille kertyneen koron lunastusmenettelyssä mukana oleville Tamfeltin vähemmistöosakkeenomistajille kuukauden kuluessa siitä, kun tuomio on saanut lainvoiman.

Hankinta-ajankohdasta lähtien Tamfelt on ollut toiminnallisesti ja hallinnollisesti osa Paperi- ja kuituteknologia -segmenttiämme, ja siitä muodostettiin segmentin Kudokset-liiketoimintalinja.



Henkilöstö

Palveluksessamme oli kesäkuun lopussa 27 665 henkilöä, mikä oli 499 henkilöä enemmän kuin vuoden 2009 lopussa (31.12.2009: 27 166 henkilöä), ja 1 490 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten, huomioiden ostettujen ja myytyjen liiketoimintojen henkilöstövaikutukset. Kun vähennetään kesäkuun lopussa olleiden 650 kausityöntekijän vaikutus, niin vertailukelpoinen henkilömäärän lasku vuoden alusta oli 151 henkilöä. Henkilöstömäärä väheni jonkin verran Kaivos- ja maarakennusteknologiassa ja pysyi vuoden 2009 lopun tasolla Energia- ja ympäristöteknologiassa ja Paperi- ja kuituteknologiassa. Tammi-kesäkuussa palveluksessamme oli keskimäärin 27 260 henkilöä.


Henkilöstö alueittain


30.6.

2010
%:a

konsernin

henkilöstöstä
30.6.

2009
%:a

konsernin

henkilöstöstä
Muutos

%
31.12

2009
Suomi 9 286 34 8 813 32 5 8 746
Muut Pohjoismaat 2 857 10 3 073 11 -7 2 995
Muu Eurooppa 3 424 12 3 588 13 -5 3 678
Pohjois-Amerikka 3 393 12 3 606 13 -6 3 428
Etelä- ja Väli-Amerikka 2 890 11 2 743 10 5 2 618
Aasia ja Tyynenmeren alue 4 444 16 4 332 16 3 4 316
Afrikka ja Lähi-Itä 1 371 5 1 453 5 -6 1 385
Yhteensä 27 665 100 27 608 100 0 27 166




RAPORTOINTISEGMENTIT



Kaivos- ja maarakennusteknologia


Miljoonaa euroa Q2/10 Q2/09 Muutos

%
Q1-Q2/

10
Q1-Q2/

09
Muutos

%
2009


Liikevaihto 541 531 2 1 013 1 059 -4 2 075
Palveluliiketoiminnan liikevaihto 293 263 11 535 518 3 1 017
%:a liikevaihdosta 54 50
53 49
49
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja

aineettomien hyödykkeiden poistoja

(EBITA) sekä kertaluonteisia eriä






64,8






42,3






53






104,3






101,7






3






201,6
%:a liikevaihdosta 12,0 8,0
10,3 9,6
9,7
EBITA 97,2 46,9 107 136,7 102,5 33 202,8
%:a liikevaihdosta 18,0 8,8
13,5 9,7
9,8
Liikevoitto 95,7 46,0 108 133,8 100,9 33 198,8
%:a liikevaihdosta 17,7 8,7
13,2 9,5
9,6
Saadut tilaukset 604 398 52 1 163 783 49 1 660
Tilauskanta kauden lopussa


1 310 1 196 10 1 041
Henkilöstö kauden lopussa


9 787 10 344 -5 9 541


Kaivos- ja maarakennusteknologian liikevaihto laski 4 prosenttia viime vuoden tammi-kesäkuusta ja oli 1 013 miljoonaa euroa. Kaivosliiketoiminnan liikevaihto oli vertailukauden tasolla ja maarakennusliiketoiminnan laski noin 10 prosenttia. Palveluliiketoiminnan liikevaihto nousi hieman vertailukaudesta, ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 53 prosenttia (Q1-Q2/2009: 49 %).

Kaivos- ja maarakennusteknologian tammi-kesäkuun EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 104,3 miljoonaa euroa (kertaluonteiset erät eritelty 'Taloudellinen tulos' -osiossa) eli 10,3 prosenttia tammi-kesäkuun liikevaihdosta (Q1-Q2/2009: 101,7 milj. e ja 9,6 %).

EBITA oli 136,7 miljoonaa euroa eli 13,5 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q2/2009: 102,5 milj. e ja 9,7 %).

EBITA sisältää kertaluonteisia eriä, jotka paransivat tulosta nettomääräisesti yhteensä 32,4 miljoonalla eurolla, kun taas vertailukaudella kertaluonteiset erät paransivat tulosta 0,8 miljoonaa euroa. Toisella neljänneksellä suurimmat kertaluonteiset tuotot liittyivät immateriaalioikeuksien käyttöä koskeviin oikeudenkäynteihin Yhdysvalloissa ja Australiassa, joista saimme sovintokorvauksina yhteensä 32,1 miljoonaa euroa. Liikevoitto säilyi lähes vertailukauden tasolla sekä Palvelut- että Laitteet- ja järjestelmät -liiketoiminnoissa.

Kaivos- ja maarakennusteknologian saadut tilaukset olivat tammi-kesäkuussa 1 163 miljoonaa euroa, mikä oli 49 prosenttia vertailukautta enemmän. Kaivosasiakkailta saadut tilaukset kasvoivat yli 60 prosenttia vertailukaudesta ja maarakennusasiakkailta saadut tilaukset kasvoivat noin 27 prosenttia. Saadut tilaukset kasvoivat kaikilla maantieteellisillä alueilla lukuun ottamatta Länsi-Eurooppaa, jossa saadut tilaukset laskivat hieman. Kehittyviltä markkinoilta saatujen tilausten suhteellinen osuus oli 59 prosenttia (Q1-Q2/2009: 49 %). Tammi-kesäkuun suurimpia tilauksia olivat jauhatuslaitteisto Kinross Gold -kultakaivokselle Brasiliaan ja Newcrestin kultakaivokselle Australiaan sekä kaivoslaitteet Tiscolle Kiinaan.

Tilauskanta vahvistui vuoden 2009 lopusta 26 prosenttia ja oli kesäkuun lopussa 1 310 miljoonaa euroa (31.12.2009: 1 041 milj. e). Tilauskannassa olleet epävarmuudet pienenivät vuoden ensimmäisen puoliskon aikana noin 70 miljoonalla eurolla asiakkaiden käynnistettyä aiemmin keskeyttämiään projekteja. Kesäkuun lopussa tilauskannassa oli noin 75 miljoonan euron arvosta kaivoslaitetilauksia, joihin liittyi lähinnä toimitusaikaa koskevaa epävarmuutta.


Energia- ja ympäristöteknologia


Miljoonaa euroa Q2/10 Q2/09 Muutos

%
Q1-Q2/

10
Q1-Q2/

09
Muutos

%
2009


Liikevaihto 334 357 -6 666 754 -12 1 523
Palveluliiketoiminnan liikevaihto 133 130 2 243 262 -7 516
%:a liikevaihdosta 41 37
38 35
35
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja

aineettomien hyödykkeiden poistoja

(EBITA) sekä kertaluonteisia eriä






29,3






35,5






-17






61,1






69,2






-12






147,4
%:a liikevaihdosta 8,8 9,9
9,2 9,2
9,7
EBITA 27,7 34,1 -19 56,1 66,4 -16 136,3
%:a liikevaihdosta 8,3 9,6
8,4 8,8
8,9
Liikevoitto 22,7 29,7 -24 46,2 57,4 -20 118,1
%:a liikevaihdosta 6,8 8,3
6,9 7,6
7,8
Saadut tilaukset 384 278 38 740 543 36 1 297
Tilauskanta kauden lopussa


1 159 1 035 12 1 032
Henkilöstö kauden lopussa


6 114 6 349 -4 6 060


Energia- ja ympäristöteknologian liikevaihto laski 12 prosenttia vertailukaudesta ja oli 666 miljoonaa euroa. Voimantuotantoliiketoiminnan liikevaihto laski alle 10 prosenttia, mutta sekä Automaatio- että Kierrätysliiketoiminnan liikevaihto laski yli 10 prosenttia. Palveluliiketoiminnan liikevaihto pieneni 7 prosenttia vertailukaudesta, ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 38 prosenttia (Q1-Q2/2009: 35 %). Palveluliiketoiminnan lasku johtui lähinnä vahvasta Voimantuotantoliiketoiminnan vertailukaudesta, jolloin toimitettiin joitakin suurehkoja kunnostusprojekteja.

Energia- ja ympäristöteknologian EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 61,1 miljoonaa euroa eli 9,2 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q2/2009: 69,2 milj. e ja 9,2 %). Tammi-kesäkuun EBITA sisältää kertaluonteisia kuluja (kertaluonteiset erät eritelty 'Taloudellinen tulos' -osiossa) 5,0 miljoonaa euroa (Q1-Q2/2009: kertaluonteiset kulut 2,8 milj. e). Kertaluonteiset erät liittyvät lähinnä kapasiteetin sopeuttamiskustannuksiin Kierrätys- ja Automaatioliiketoiminnoissa.

EBITA oli 56,1 miljoonaa euroa eli 8,4 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q2/2009: 66,4 milj. e ja 8,8 %). Voimantuotantoliiketoiminnan EBITA parani selvästi vertailukaudesta hyvin onnistuneesta projektien toteutuksesta johtuen ja heikkeni Automaatio- ja Kierrätys-liiketoiminnoissa lähinnä merkittävästi pienemmistä toimitusmääristä johtuen.

Saadut tilaukset kasvoivat 36 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 740 miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat kaikissa segmentin liiketoiminnoissa. Kierrätys-liiketoiminnassa kysyntä vahvistui selvästi ja saadut tilaukset kaksinkertaistuivat poikkeuksellisen heikosta vertailukaudesta. Voimantuotanto-liiketoiminnassa saadut tilaukset kasvoivat 34 prosenttia ja Automaatio-liiketoiminnassa 23 prosenttia. Segmentin saamiin tilauksiin kuuluivat biomassakattilalaitokset RWE npower renewables -yhtiölle Iso-Britanniaan sekä 4Ham Cogen S.A.:lle Belgiaan. Lisäksi saimme useita automaatiotilauksia voimalaitosten, paperi-, kartonki- ja pehmopaperilinjojen sekä öljy- ja kaasuprosessien hallintaan. Kierrätysliiketoiminnassa saimme useita tilauksia suurehkoista metallinkierrätysmurskaimista.

Kesäkuun lopun tilauskanta, 1 159 miljoonaa euroa, oli 12 prosenttia suurempi kuin vuoden 2009 lopussa. Noin 80 miljoonaan euroon tilauskannassa olevista projekteista sisältyy toimituksen ajoitukseen liittyvää epävarmuutta. Epävarmuus liittyy pääosin voimakattila- ja automaatiojärjestelmätoimituksiin Fibrian sellutehdasprojektiin Brasiliassa.


Paperi- ja kuituteknologia


Miljoonaa euroa Q2/

10
Q2/

09
Muutos

%
Q1-Q2/

10
Q1-Q2/

09
Muutos

%
2009


Liikevaihto 494 359 38 858 646 33 1 408
Palveluliiketoiminnan liikevaihto 186 143 30 345 275 25 569
%:a liikevaihdosta 38 40
40 43
41
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja

aineettomien hyödykkeiden poistoja

(EBITA) sekä kertaluonteisia eriä






36,0






14,8






143






54,9






18,6






195






71,3
%:a liikevaihdosta 7,3 4,1
6,4 2,9
5,1
EBITA 34,4 1,4 n/a 52,9 -12,6 n/a 16,5
%:a liikevaihdosta 7,0 0,4
6,2 -2,0
1,2
Liikevoitto 27,0 -1,6 n/a 38,3 -19,8 n/a 0,8
%:a liikevaihdosta 5,5 -0,4
4,5 -3,1
0,1
Saadut tilaukset 682 335 104 1 143 614 86 1 384
Tilauskanta kauden lopussa


1 759 1 304 35 1 380
Henkilöstö kauden lopussa


10 526 9 858 7 10 459



Paperi- ja kuituteknologian tammi-kesäkuun liikevaihto kasvoi 33 prosenttia ja oli 858 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu tuli melko tasaisesti kaikilta segmentin liiketoiminnoilta. Liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu ilman Kudokset-liiketoiminnan vaikutusta oli 22 prosenttia.

Palveluliiketoiminnan liikevaihto nousi 25 prosenttia ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 40 prosenttia (Q1-Q2/2009: 43 %). Kasvu tuli hankitusta Kudokset-liiketoiminnasta, muun palveluliiketoiminnan liikevaihto oli vertailukauden tasolla.

Paperi- ja kuituteknologian EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 54,9 miljoonaa euroa eli 6,4 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q2/2009: 18,6 milj. e ja 2,9 %). Tammi-kesäkuun EBITA sisälsi kertaluonteisia eriä (kertaluonteiset erät eritelty 'Taloudellinen tulos' -osiossa), jotka heikensivät EBITA:a 2,0 miljoonalla eurolla (Q1-Q2/2009: kertaluonteisten erien vaikutus oli 31,2 milj. e negatiivinen). Kannattavuuden selvä paraneminen johtui sekä vahvasta toimitusmäärien kasvusta sekä keventyneestä kustannusrakenteesta. Parantunut kannattavuus näkyi erityisesti Paperit- ja Kuidut-liiketoiminnoissa.

EBITA oli 52,9 miljoonaa euroa eli 6,2 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q2/2009: 12,6 milj. e tappiollinen).

Paperi- ja kartonkiasiakkailta tammi-kesäkuussa saadut tilaukset kasvoivat 21 prosenttia ja massateollisuuden tilaukset 257 prosenttia vertailukaudesta. Pehmopaperiasiakkaiden tilaukset kaksinkertaistuivat. Kokonaisuudessaan Paperi- ja kuituteknologian saatujen tilausten arvo nousi 86 prosenttia ja oli 1 143 miljoonaa euroa. Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 57 prosenttia (ilman Kudokset-liiketoimintaa kasvu oli 27 prosenttia). Tammi-kesäkuussa saamiimme tilauksiin sisältyi kartonginvalmistusteknologiaa ja laitteistoja Cheng Loong Corporation -yhtiölle Taiwaniin, Saica Containerboardille Isoon-Britanniaan sekä Zhejiang Ji'An -yhtiölle Kiinaan ja hienopaperilinja APRIL Fine Paper (Guangdong) Co., Ltd:lle Kiinaan sekä sellulaitteistotilaus Ilim Group -yhtiön uudelle sellutehtaalle Bratskiin, Venäjälle.

Kesäkuun lopun tilauskanta oli 1 759 miljoonaa euroa, josta noin 240 miljoonaa euroa liittyy brasilialaiselle Fibrialle toimitettavaan sellutehdasprojektiin, jonka toimitusaikataulu on avoin.



Valmet Automotive



Valmet Automotiven liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 28 miljoonaa euroa (Q1-Q2/2009: 35 milj. e). Liiketappio oli 8,5 miljoonaa euroa (Q1-Q2/2009: tappio 2,9 milj. e). Vuoden ensimmäisen neljänneksen alhaisista tuotantomääristä johtuneen raskaan tappion jälkeen Valmet Automotive teki vain hieman tappiollisen tuloksen toisella neljänneksellä. Kannattavuuden odotetaan paranevan vuoden kahden viimeisen neljänneksen aikana toimitusmäärien noustessa nykyisiin sopimuksiin perustuen. Kesäkuun lopussa Valmet Automotiven henkilöstömäärä oli 723 (31.12.2009: 679 henkilöä).

Valmet Automotive valmistaa THINK City -sähköautoja norjalaiselle THINK Global AS:lle ja sähkökäyttöisiä golfautoja tanskalaiselle Garia A/S:lle. Lisäksi Valmet Automotivella on Porsche AG:n kanssa valmistussopimus, jonka odotetaan jatkuvan vuoteen 2012 saakka.

Valmet Automotivella on lisäksi sopimus yhdysvaltalaisen Fisker Automotive Inc.:n kanssa verkosta ladattavan Fisker Karma -hybridiauton valmistuksesta ja suunnittelusta. Ensimmäiset Fisker Karma-autot on tarkoitus toimittaa vuoden loppuun mennessä. Vuosituotannoksi on täydellä kapasiteetilla suunniteltu 15 000 autoa.



Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Metso osti Wyesco of Louisiana L.L.C:n huoltoliiketoiminnan Yhdysvalloissa

Metso osti heinäkuussa Wyesco of Louisiana L.L.C:n huoltoliiketoiminnan Yhdysvaltojen Louisianan osavaltiossa. Hankittu liiketoiminta, joka työllistää 30 henkilöä, liitettiin Metson Paperi- ja kuituteknologiasegmenttiin 19.7.2010 alkaen. Kauppa täydentää Metson Pohjois-Amerikan selluteollisuudelle tarjoamia huoltopalveluita, teknologiaa ja tuotevalikoimaa ja liittyy Metson strategiaan kasvattaa palveluliiketoimintaansa.

Metson Yhdysvaltojen oikeusministeriöltä 2006 saamaan asiakirjojen luovutusvaatimukseen liittyvät tutkimukset on lopetettu

Yhdysvaltojen oikeusministeriön (Department of Justice) Antitrust-divisioona ilmoitti 2.7. Metsolle lopettaneensa kivenmurskaus- ja seulontalaitteita valmistavan teollisuuden tutkimuksensa. Metso Minerals Industries, Inc., joka on osa Metson Kaivos- ja maarakennusteknologiaa, sai Yhdysvaltojen Antitrust-divisioonalta asiakirjavaatimuksen vuoden 2006 lopulla. Asiakirjojen luovutusvaatimus liittyi tutkimukseen mahdollisista kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomuksista kivenmurskaus- ja seulontalaitteita valmistavan teollisuuden parissa. Toimimme tutkimuksen aikana täydessä yhteistyössä Yhdysvaltojen oikeusministeriön kanssa. Jatkotoimenpiteitä ei ole aloitettu mitään osapuolta vastaan.



Liiketoiminnan lähiajan riskit

Arvioimme liiketoimintaympäristömme kehityksen jatkuvan suotuisana vuoden 2010 aikana. Useiden Euroopan maiden kasvaneilla budjettivajeilla saattaa kuitenkin olla erityisesti rahoitusmarkkinoiden epävarmuutta kasvattava vaikutus, mikä voi hidastaa markkinoiden toipumista. Arvioimme, että palveluliiketoiminnasta kehittyviltä markkinoilta tulevan liikevaihtomme suhteellisen suuret osuudet pienentävät mahdollisten markkinaepävarmuuksien kielteisiä vaikutuksia.

Jos maailmantalouden elpyminen häiriintyy, sillä saattaa olla haitallisia vaikutuksia neuvotteluvaiheessa oleviin uusiin projekteihin tai tilauskannassamme jo oleviin projekteihin. Joidenkin projektien toteutusta saatetaan pitkittää tai ne voivat keskeytyä tai peruuntua. Alle 10 prosentissa tilauskannassamme tällä hetkellä olevista projekteista on toimituksen ajoitukseen liittyvää epävarmuutta. Pitkäaikaisissa toimitussopimuksissa asiakasennakon määrä on yleensä 10-30 prosenttia projektin arvosta, ja lisäksi asiakas maksaa suorituksia projektin etenemisen mukaan, mikä pienentää selvästi projekteihin liittyvää riskiämme ja näihin projekteihin liittyvää rahoitustarvetta. Arvioimme jatkuvasti asiakkaidemme luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua velvoitteistaan. Emme pääsääntöisesti rahoita asiakasprojekteja.

Olemme sopeuttaneet kapasiteettiamme ja kustannusrakennettamme säilyttääksemme kilpailukykymme. Myös toimittajamme ovat sopeuttaneet viimeisten kahden vuoden aikana voimakkaasti kapasiteettiaan ja on mahdollista, että kysynnän käynnistyessä toimittajien kyky vastata raaka-aineiden, komponenttien ja alihankintapalvelujen kasvavaan kysyntään on heikentynyt, mikä voi johtaa toimitusvaikeuksiin. Jos maailmantalouden elpyminen mahdollisesti häiriintyy, tuotteidemme markkinat voivat supistua, mikä voi johtaa hintakilpailun kiristymiseen.

Toimintamme jatkuvuuden turvaaminen edellyttää, että rahoitusta on saatavissa riittävästi kaikissa olosuhteissa. Arvioimme rahoitusvarojemme, 906 miljoonaa euroa, ja nostettavissa olevien luottositoumustemme olevan riittävällä tasolla yhtiön välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi. Nostamattomat luottositoumukset olivat 500 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten velkojemme keskimääräinen takaisinmaksuaika on 3,2 vuotta. Yli puolet pitkäaikaisista lainoistamme erääntyy vuoden 2011 jälkeen. Lainoissa ei ole luottoluokitukseen perustuvia ennenaikaisen takaisinmaksun käynnistäviä sopimusvakuuksia. Joihinkin lainasopimuksiin sisältyy pääomarakenteeseen perustuvia sopimusvakuuksia. Täytämme täysin rahoitussopimuksiimme liittyvät sopimusvakuus- ja muut ehdot.

Rahoituksen riittävyyteen vaikuttaa olennaisesti nettokäyttöpääomaan ja investointeihin sitoutuva pääoma. Olemme kehittäneet nettokäyttöpääoman johtamiseen liittyviä käytäntöjämme ja sitä tukevia tietojärjestelmiämme, minkä arvioimme parantavan kykyämme hallita nettokäyttöpääoman muutosta toimitusvolyymien kääntyessä kasvuun. Arvioimme, että meillä on hyvät mahdollisuudet pitää tulevien vuosien investointitasot maltillisina.

Taseessamme on 881 miljoonaa euroa liikearvoa, joka liittyy pääosin viimeisten 10 vuoden aikana tehtyihin yritysostoihin. Olemme tehneet vuoden 2008 syyskuusta lähtien arvonalentumistestauksen vuosineljänneksittäin, emmekä ole havainneet tarvetta arvonalennuksiin. Neljänneksittäin tehtäviin arvonalentumistestauksiin sovelletaan samoja periaatteita kuin vuotuisiin testauksiin, ja diskonttokorkoja on muutettu tarpeen mukaan. Arvonalentumistestauksen periaatteet on esitetty vuosikertomuksessamme.

Raaka-aineiden ja komponenttien hintamuutokset voivat vaikuttaa kannattavuuteemme. Toisaalta osa asiakkaistamme on raaka-aineiden tuottajia, joiden toiminta- ja investointiedellytyksiä vahvistuvat raaka-ainehinnat voivat parantaa ja laskevat heikentää.

Tulokseemme vaikuttavista rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat valuuttakurssiriskit. Valuuttakurssien vaihtelut voivat vaikuttaa liiketoimintaamme, vaikka toimintamme maantieteellinen laajuus vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Yleisesti ottaen talouden epävarmuus on omiaan lisäämään kurssivaihtelua. Suojaamme sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositiot.



Lähiajan näkymät

Oletamme maailmantalouden elpymisen jatkuvan useimmissa asiakasteollisuuksissamme. Useiden Euroopan maiden kasvaneiden budjettialijäämien aiheuttama rahoitusmarkkinoiden epävarmuus saattaa kuitenkin hidastaa markkinoiden elpymistä. Kohentuvilla kapasiteetin käyttöasteilla on myönteinen vaikutus palveluliiketoimintaamme, ja useimmat asiakkaamme ovat asteittain saamassa takaisin luottamustaan investoida uuteen sekä olemassa olevaan laitekantaan.

Kaivosyhtiöiden laite- ja projektikyselyiden määrä on kasvanut vuoden alusta voimakkaasti. Tämä on jo lisännyt selvästi uusien tilausten saantia ja arvioimme tämän myönteisen kehityksen jatkuvan myös loppuvuoden 2010 ajan edistäen markkinaympäristön muuttumista hyväksi. Vahvistuvan mineraalien kysynnän ja hintatason sekä laajan asennetun laitekantamme johdosta arvioimme kaivoslaitteisiimme liittyvien palveluiden kysynnän paranevan edelleen.

Maarakennusteollisuudessa murskeentuotantoon liittyvien laitteiden kysynnän arvioimme jatkuvan tänä vuonna heikkona Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Aasian ja Tyynenmeren alueilla ja Brasilian markkinoilla infrastruktuurin rakennushankkeet pitävät hyvää kysyntää yllä talouden kasvusta johtuen. Arvioimme maarakennusteollisuuden palveluliiketoiminnan kysynnän jatkuvan tyydyttävänä.

Arvioimme uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysynnän olevan loppuvuonna hyvää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Useat Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat asettaneet tavoitteita uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseksi ja odotamme tämän tukevan biomassan ja jätteen käyttöön pohjautuvien voimalaitosratkaisujen kysyntää. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus voi kuitenkin viivästyttää lopullisten tilauspäätöksien tekemistä joissakin projekteissa. Palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme olevan tyydyttävää.

Arvioimme automaatiotuotteidemme kysynnän jatkavan vahvistumistaan kuluvan vuoden aikana öljy-, kaasu- ja petrokemianteollisuuden lisätessä investointejaan energian hinnan ja kysynnän parantuessa. Myös sellu- ja paperiteollisuudessa näkymien uusien tilausten osalta odotetaan kehittyvän suotuisasti. Automaatioratkaisujen palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme olevan tyydyttävää.

Metallinkierrätyslaitteiden kysynnän arvioimme paranevan terästeollisuuden kasvattaessa tuotantomääriään. Kiinteän jätteen kierrätyslaitteiden kysynnän arvioimme olevan tyydyttävää. Kierrätyslaitteiden palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme vahvistuvan vuonna 2010 asiakkaidemme laitosten ja laitteiden käyttöasteiden noustessa.

Uusien kuitulinjojen, laiteuudistusten sekä sellutehdaspalveluiden kysyntä on selvästi piristynyt vuosien 2008 ja 2009 alhaisista kysyntämääristä. Arvioimme kuitulinjamarkkinan jatkuvan vilkkaana loppuvuonna. Paperi- ja kartonkilinjojen sekä pehmopaperilinjojen kysynnän arvioimme olevan tyydyttävää. Arvioimme paperi- ja kartonkiteollisuuden parantuneiden kapasiteetin käyttöasteiden lisäävän palveluliiketoimintamme kysyntää.

Arvioimme vuoden 2010 liikevaihdon kasvavan noin 10 prosenttia viime vuoden 5 miljardin euron tasosta ja kannattavuuden olevan tyydyttävää. Arviomme perustuu kesäkuun lopun tilauskantaamme, jossa meillä on noin 2,4 miljardin tilaukset vuodelle 2010 sekä odotukseemme, että maailmantalouden kasvun vahvistuminen jatkuu.

Liikevaihtoa ja kannattavuutta koskevat arviot perustuvat Metson tämän hetkisiin markkinanäkymiin ja nykyisen laajuiseen liiketoimintaan sekä ensimmäisen vuosipuoliskon mukaisiin valuuttakurssitasoihin.

Aikaisempi ohjeistus (tammi-maaliskuun 2010 osavuosikatsauksesta, julkaistu 29.4.2010):

"Arvioimme vuoden 2010 liikevaihdon nousevan viime vuoden noin 5 miljardin euron liikevaihtoa korkeammaksi ja kannattavuuden olevan tyydyttävää. Arviomme perustuu tilauskantaamme, jossa meillä on noin 2,6 miljardin tilaukset vuodelle 2010 sekä odotukseemme, että maailmantalouden kasvun asteittainen vahvistuminen jatkuu."

Helsingissä heinäkuun 29. päivänä 2010

Metso Oyj:n hallitus


Tähän tiedotteeseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot ovat tulevaisuutta koskevia arvioita. Tällaisia arvioita ovat esimerkiksi yleisestä talouskehityksestä ja markkinatilanteesta sekä asiakkaiden liiketoiminnan kannattavuudesta ja investointihalukkuudesta esitetyt näkemykset. Myös yhtiön kasvua, kehitystä, kannattavuutta sekä synergiaetujen ja kustannussäästöjen toteutumista koskevat odotukset ja lausumat sisältävät tulevaisuuteen liittyviä arvioita. Tässä yhteydessä käytetään esimerkiksi sanoja odottaa, arvioida ja ennakoida. Esitetyt arviot ja lausumat perustuvat tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin sekä tällä hetkellä tiedossa oleviin seikkoihin. Ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden toteutuessa yhtiön tulokset voivat poiketa huomattavasti odotuksista.

Epävarmuustekijöitä ovat muun muassa:

(1) yleinen taloudellinen tilanne mukaan lukien valuuttakurssien ja korkotason vaihtelut, jotka vaikuttavat asiakkaiden toimintaedellytyksiin sekä yhtiön saamiin tilauksiin ja niiden kannattavuuteen

(2) kilpailutilanne, erityisesti kilpailijoiden kehittämät merkittävät teknologiset ratkaisut

(3) yhtiön oman toiminnan, kuten tuotannon, tuotekehityksen ja projektinjohdon, onnistuminen ja jatkuva tehostaminen

(4) vireillä olevien ja tulevien yrityskauppojen ja -järjestelyjen onnistuminen.





Osavuosikatsaus on

tilintarkastamaton


KONSERNIN TULOSLASKELMA










Milj. e 4-6/

2010
4-6/

2009
1-6/

2010
1-6/

2009
1-12/

2009
Liikevaihto 1 370 1 247 2 540 2 467 5 016
Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 009 - 942 -1 888 -1 867 -3 808
Bruttokate 361 305 652 600 1 208
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset -260 -239 -493 -478 -938
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto 39 -1 51 2 24
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0 1 0 1 0
Liikevoitto 140 66 210 125 294
%:a liikevaihdosta 10,2 % 5,3 % 8,2 % 5,0 % 5,9 %
Rahoitustuotot ja -kulut, netto -18 -14 -45 -36 -72
Tulos ennen veroja 122 52 165 89 222
Tuloverot -37 -15 -50 -26 -71
Tilikauden tulos 85 37 115 63 151






Jakautuminen:




Emoyhtiön omistajille 84 37 114 63 150
Vähemmistölle 1 0 1 0 1
Tilikauden tulos 85 37 115 63 151


















Tulos/osake, euroa 0,56 0,26 0,76 0,44 1,06
Laimennettu tulos/osake, euroa 0,56 0,26 0,76 0,44 1,06














LAAJA TULOSLASKELMA










Milj. e 4-6/

2010
4-6/

2009
1-6/

2010
1-6/

2009
1-12/

2009
Tilikauden tulos 85 37 115 63 151






Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna -14 15 -20 10 14
Myytävissä olevat osakesijoitukset verovaikutus huomioituna -1 4 0 10 -1
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot 77 10 139 48 74
Tytäryhtiöiden oman pääoman suojaus verovaikutus huomioituna -16 11 -27 2 0
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot) verovaikutus huomioituna 0 - 0 - -2
Laajan tuloksen erät 46 40 92 70 85
           
Tilikauden laaja tulos 131 77 207 133 236






Jakautuminen:




Emoyhtiön omistajille 130 77 206 133 235
Vähemmistölle 1 0 1 0 1
Tilikauden laaja tulos 131 77 207 133 236













KONSERNIN TASE








VARAT










Milj. e 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Pitkäaikaiset varat


Aineettomat hyödykkeet


Liikearvo 881 787 863
Muut aineettomat oikeudet 299 250 312

1 180 1 037 1 175
Aineelliset hyödykkeet


Maa- ja vesialueet 64 59 62
Rakennukset 281 239 261
Koneet ja kalusto 474 370 449
Keskeneräinen käyttöomaisuus 37 55 47

856 723 819
Muut pitkäaikaiset varat


Sijoitukset osakkuusyhtiöihin 13 14 13
Myytävissä olevat osakesijoitukset 15 31 15
Laina- ja muut korolliset saamiset 6 9 9
Myytävissä olevat sijoitukset 228 5 130
Kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit 45 0 40
Johdannaiset 0 0 0
Laskennallinen verosaatava 195 178 171
Muut pitkäaikaiset varat 29 29 44

531 266 422



 
Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 567 2 026 2 416




Lyhytaikaiset varat


Vaihto-omaisuus 1 310 1 466 1 172




Saamiset


Myynti- ja muut saamiset 1 164 1 088 938
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo

ylittää asiakkailta laskutetut ennakot
315 246 312
Korolliset saamiset 7 8 8
Myytävissä olevat sijoitukset 65 10 79
Johdannaiset 24 30 21
Verosaamiset 39 29 42

1 614 1 411 1 400




Rahat ja pankkisaamiset 568 605 727
 

 
Lyhytaikaiset varat yhteensä 3 492 3 482 3 299
 


VARAT YHTEENSÄ 6 059 5 508 5 715




OMA PÄÄOMA JA VELAT






Milj. e 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Oma pääoma


Osakepääoma 241 241 241
Muuntoerot 50 -86 -62
Arvonmuutos- ja muut rahastot 684 508 710
Kertyneet voittovarat 902 811 894
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

yhteensä
1 877 1 474 1 783

     
Vähemmistön osuus 11 9 9
       
Oma pääoma yhteensä 1 888 1 483 1 792




Velat


Pitkäaikaiset velat


Pitkäaikaiset lainat 1 266 1 322 1 334
Eläkevelvoitteet 198 191 190
Varaukset 57 43 52
Johdannaiset 5 8 5
Laskennallinen verovelka 52 47 56
Muut pitkäaikaiset velvoitteet 8 3 4

1 586 1 614 1 641




Lyhytaikaiset velat


Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 144 156 173
Lyhytaikaiset lainat 47 201 69
Osto- ja muut velat 1 286 952 1 065
Varaukset 217 233 235
Saadut ennakot 456 489 363
Projektit, joissa asiakkailta laskutetut ennakot

ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon
300 339 330
Johdannaiset 101 35 21
Verovelat 34 6 26
  2 585 2 411 2 282

     
Velat yhteensä 4 171 4 025 3 923

     
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 6 059 5 508 5 715








KOROLLINEN NETTOVELKA


Milj. e 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Pitkäaikaiset korolliset velat 1 266 1 322 1 334
Lyhytaikaiset korolliset velat 191 357 242
Rahat ja pankkisaamiset -568 -605 -727
Muut korolliset varat -351 -32 -266
Yhteensä 538 1 042 583




LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA










Milj. e 4-6/

2010
4-6/

2009
1-6/

2010
1-6/

2009
1-12/

2009
Liiketoiminta:          
Tilikauden tulos 85 37 115 63 151
Tilikauden tuloksen ja liiketoiminnan rahavirran

oikaisuerät





Poistot 44 34 87 70 143
Korot ja osinkotuotot 14 14 27 30 58
Tuloverot 37 15 50 26 71
Muut 17 1 27 10 18
Käyttöpääoman muutos 44 41 7 135 518
Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat 241 142 313 334 959
Maksetut korot ja saadut osingot -29 -14 -35 -25 -51
Maksetut tuloverot -33 -36 -48 -81 -138
Liiketoiminnan rahavirta 179 92 230 228 770
Investointitoiminta:



 
Käyttöomaisuusinvestoinnit -30 -25 -58 -55 -116
Käyttöomaisuuden myynnit 3 1 4 3 8
Yritysostot, hankitut rahavarat vähennettynä -2 - -5 -3 -1
Liiketoimintojen myynnit, myydyt rahavarat

vähennettynä
10 0 10 2 2
Rahoitusvarojen ostot (-) ja myynnit (+), netto 19 -3 -90 -3 -221
Muut 1 1 4 1 1
Investointitoiminnan rahavirta 1 -26 -135 -55 -327
Rahoitustoiminta:




Omien osakkeiden osto - - -7 -2 -2
Maksetut osingot -105 -99 -105 -99 -99
Lainojen nostot (+) ja lyhennykset (-), netto -62 201 -177 214 59
Muut -1 -6 -1 -6 -6
Rahoitustoiminnan rahavirta -168 96 -290 107 -48
Rahojen ja pankkisaamisten nettomuutos 12 162 -195 280 395
Valuuttakurssimuutosten vaikutus 21 7 36 11 18
Rahat ja pankkisaamiset kauden alussa 535 436 727 314 314
Rahat ja pankkisaamiset kauden lopussa 568 605 568 605 727




















VAPAA KASSAVIRTA










Milj. e 4-6/

2010
4-6/

2009
1-6/

2010
1-6/

2009
1-12/

2009
Liiketoiminnan rahavirta 179 92 230 228 770
Käyttöomaisuuden ylläpitoinvestoinnit -18 -13 -35 -31 -61
Käyttöomaisuuden myynnit 3 1 4 3 8
Vapaa kassavirta 164 80 199 200 717




KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN ERITTELY






















Milj. e O-

sa-

ke-

pää-

oma
Muun-

to-
e-

rot
Ar-

von-

muu-

tos-

ja muut
ra-

has-

tot
Ker-

ty-

neet

voit-

to-

va-

rat
Emo-

yh-

tiön

o-

mis-

ta-

jil-

le

kuu-

luva

oma
pää-

oma
yh-

teen-

Vä-

hem-

mis-

tön

o-

suus
Oma

pää-

oma

yh-

teen-

1.1.2009 241 -136 490 849 1 444 9 1 453








Tilikauden tulos - - - 63 63 - 63








Muut laajan tuloksen erät






Rahavirran suojaus verovaikutus

huomioituna
- - 10 - 10 - 10
Myytävissä olevat sijoitukset

verovaikutus huomioituna
- - 10 - 10 - 10
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten

muuntoerot
- 48 - - 48 - 48
Tytäryhtiöiden oman pääoman suojaus

verovaikutus huomioituna
- 2 - - 2 - 2
Tilikauden laaja tulos - 50 20 63 133 - 133








Osingot - - - -99 -99 - -99
Omien osakkeiden osto - - -3 - -3 - -3
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna - - 1 - 1 - 1
Muut - - - -2 -2 - -2
30.6.2009 241 -86 508 811 1 474 9 1 483








1.1.2010 241 -62 710 894 1 783 9 1 792








Tilikauden tulos - - - 114 114 1 115








Muut laajan tuloksen erät






Rahavirran suojaus verovaikutus

huomioituna
- - -20 - -20 - -20
Myytävissä olevat sijoitukset

verovaikutus huomioituna
- - 0 - 0 - 0
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten

muuntoerot
- 139 - - 139 - 139
Tytäryhtiöiden oman pääoman suojaus

verovaikutus huomioituna
- -27 - - -27 - -27
Tilikauden laaja tulos - 112 -20 114 206 1 207








Osingot - - - -105 -105 - -105
Omien osakkeiden osto - - -7 - -7 - -7
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna - - 1 - 1 - 1
Muut - - - -1 -1 1 0
30.6.2010 241 50 684 902 1 877 11 1 888




YRITYSOSTOT














Yritysostot 2010






Huhtikuussa Metso hankki suomalaisen Viconsysin konenäköjärjestelmäliiketoiminnan vajaan 2 miljoonan euron hankintahinnalla. Liiketoiminta liitettiin Metson Energia- ja ympäristöteknologiasegmenttiin 15.4.2010 alkaen.





Tamfeltin hankinta 2009






Metso hankki NASDAQ OMX Helsingin pörssissä kaupankäynnin kohteena olevan Tamfelt Oyj Abp:n julkisella osakevaihtotarjouksella joulukuun lopussa 2009. Kaupan arvo oli 215 miljoonaa euroa, josta 206 miljoonaa euroa maksettiin laskemalla liikkeelle 8 593 642 uutta Metson osaketta, joita vastaan vaihdettiin 95,2 prosenttia vastaava osuus Tamfeltin osakkeista ja äänimäärästä. Ennen osakevaihtoa Metso omisti Tamfeltin osakkeita 4 miljoonan euron arvosta eli 2,8 prosenttia Tamfeltin osakkeista ja äänistä. Jäljelle jäänyt 2,0 prosentin osuus Tamfeltin osakkeista ja äänistä lunastettiin Suomen Osakeyhtiölain mukaisesti ja Metso arvioi maksavansa 4 miljoonan euron lunastushinnan kertyneine korkoineen vuoden 2010 kolmannen neljänneksen aikana. Kaupan arvoon sisältyy 5 miljoonaa euroa kaupasta johtuvia kuluja ja varainsiirtoveroa.




Kaupan arvo, aiemmin omistetut osakkeet mukaan lukien, ylitti Tamfeltin nettovarallisuuden 117 miljoonalla eurolla, josta 50 miljoonaa euroa kohdistettiin aineettomille hyödykkeille laskemalla hankituille asiakaskunnalle, tilauskannalle ja teknologialle käyvät arvot. Lisäksi 10 miljoonaa euroa kohdistettiin aineellisille hyödykkeille vastaamaan niiden käypää arvoa. Näihin kohdistuksiin liittyvää laskennallista verovelkaa kirjattiin 16 miljoonaa euroa. Jäljelle jäävä liikearvo 73 miljoonaa euroa perustuu henkilöstöön, merkittäviin synergiahyötyihin sekä kasvaneeseen liiketoimintaportfolioon, joka tarjoaa Metsolle mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa uusille markkinoille ja asiakassegmenteille.




Mikäli Tamfelt olisi hankittu vuoden 2009 alussa, sen vaikutus Metson liikevaihtoon olisi ollut 130 miljoonaa euroa. Tilikauden pro forma -tulosta ei ole käytännössä mahdollista laskea yritysoston hankintamenon vaikutukset huomioiden.




Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo alustavin arvoin:




Milj. e Tasearvo Käypään

arvoon

arvostaminen
Käypä

arvo
Aineettomat hyödykkeet 4 50 54
Aineelliset hyödykkeet 87 10 97
Vaihto-omaisuus 30 - 30
Myynti- ja muut saamiset 30 - 30
Laskennallinen verovelka -9 -16 -25
Muut velat -23 - -23
Hankittu koroton nettovarallisuus 119 44 163




Hankitut rahavarat

19
Hankitut velat

-36
Kauppahinta

-215
Osakeomistus ennen hankintaa

-4
Liikearvo     73




Maksettu rahavastike

-5
Hankitut rahavarat

19
Yrityshankinnan nettorahavirta 2009     14




Maksettu vuonna 2010

-3
Tamfelt-yrityshankinnan nettorahavirta yhteensä     11




VASTUUSITOUMUKSET













Milj. e 30.6.

2010
30.6.

2009
31.12.

2009

Kiinnitykset omien velkojen vakuudeksi 3 3 20
Muut pantit ja sitoumukset      
Annetut kiinnitykset 1 1 1
Pantatut varat - 0 -
Takaukset osakkuusyhtiöiden puolesta - - -
Takaukset muiden sitoumusten vakuudeksi 4 6 7

     
Takaisinosto- ja muut sitoumukset 6 6 6
Leasing- ja vuokrasitoumukset 238 151 226













JOHDANNAISSOPIMUSTEN NIMELLISARVOT


















Milj. e 30.6.

2010
30.6.

2009
31.12.

2009

Valuuttatermiinisopimukset 1 949 1 334 1 390
Koronvaihtosopimukset 178 123 128
Optiosopimukset      
Ostetut 2 - 13
Myydyt 10 - 6





Sähkötermiinisopimusten nimellismäärä oli 662 GWh 30.6.2010 ja 569 GWh 30.6.2009.

Ruostumattoman teräksen hintojen vaihtelulta suojautumiseen käytettävien nikkelitermiinisopimusten nimellismäärä oli 360 tonnia 30.6.2010 ja 246 tonnia 30.6.2009.
Nimellisarvot kuvaavat johdannaisten käyttöä, ne eivät mittaa ao. riskien suuruutta.





TUNNUSLUVUT






  1-6/

2010
1-6/

2009
1-12/

2009
Tulos/osake, euroa 0,76 0,44 1,06
Laimennettu tulos/osake, euroa 0,76 0,44 1,06




Oma pääoma/osake kauden lopussa, euroa 12,54 10,43 11,89
Oman pääoman tuotto (ROE), % (vuositasolla) 13,6 8,7 9,8
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, % (vuositasolla) 12,6 9,3 10,0
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, % (vuositasolla) 9,6 7,4 7,7
Omavaraisuusaste kauden lopussa, % 35,6 31,7 35,7
Nettovelkaantuneisuusaste kauden lopussa, % 28,5 70,2 32,5




Vapaa kassavirta, milj. e 199 200 717
Vapaa kassavirta/osake, euroa 1,33 1,41 5,07
Kassavirtasuhde, % 173 317 475




Bruttoinvestoinnit (ilman yrityshankintoja), milj. e 58 55 117
Yrityshankinnat, hankitut rahavarat vähennettynä, milj. e 5 3 1
Poistot, milj. e 87 70 143




Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (1 000 kpl) 149 631 141 349 149 939
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä (1 000 kpl) 149 735 141 420 141 477
Laimennettujen osakkeiden keskimääräinen lukumäärä (1 000 kpl) 149 838 141 420 141 526




KÄYTETYT VALUUTTAKURSSIT












    1-6/

2010
1-6/

2009
1-12/

2009
30.6.

2010
30.6.

2009
31.12.

2009
USD (Yhdysvaltain dollari) 1,3331 1,3579 1,3960 1,2271 1,4134 1,4406
SEK (Ruotsin kruunu) 9,8144 10,8806 10,6092 9,5259 10,8125 10,2520
GBP (Englannin punta) 0,8677 0,8931 0,8948 0,8175 0,8521 0,8881
CAD (Kanadan dollari) 1,3894 1,6231 1,5910 1,2890 1,6275 1,5128
BRL (Brasilian real) 2,3895 2,9426 2,7994 2,2082 2,7469 2,5113
CNY (Kiinan juan renminbi) 9,0922 9,2767 9,5338 8,3215 9,6545 9,8350
AUD (Australian dollari) 1,4986 1,8841 1,7858 1,4403 1,7359 1,6008




TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
























EBITA ennen kertaluonteisia eriä:















Liikevoitto + aineettomien hyödykkeiden poistot + liikearvon arvonalentuminen + kertaluonteiset erät



















Tulos/osake:
















Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos  





Osakkeiden lukumäärä keskimäärin vuoden aikana
























Oma pääoma/osake:
















Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma






Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
























Oman pääoman tuotto (ROE), %:















Tilikauden tulos   x 100





Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana)























Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %:














Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut         x 100

Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)





















Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, %:













Tilikauden tulos + korko- ja muut rahoituskulut         x 100

Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)





















Nettovelkaantuneisuusaste, %:
















Korollinen nettovelka   x 100





Oma pääoma yhteensä
























Omavaraisuusaste, %:
















Oma pääoma yhteensä     x 100




Taseen loppusumma - saadut ennakot























Vapaa kassavirta:
















Liiketoiminnan rahavirta







- käyttöomaisuuden ylläpitoinvestoinnit






+ käyttöomaisuuden myynnit  






= Vapaa kassavirta
















Kassavirtasuhde, %:
















Vapaa kassavirta x 100






Tilikauden tulos








SEGMENTTITIEDOT


























LIIKEVAIHTO





Milj. e 4-6/

2010
4-6/

2009
1-6/

2010
1-6/

2009
7/2009-

6/2010
1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 541 531 1 013 1 059 2 029 2 075
Energia- ja ympäristöteknologia 334 357 666 754 1 435 1 523
Paperi- ja kuituteknologia 494 359 858 646 1 620 1 408
Valmet Automotive 17 14 28 35 49 56
Konsernihallinto ja muut - - - - - -
Konsernihallinto ja muut yhteensä 17 14 28 35 49 56
Raportointisegmenttien välinen laskutus -16 -14 -25 -27 -44 -46
Metso yhteensä 1 370 1 247 2 540 2 467 5 089 5 016







KERTALUONTEISET ERÄT





Milj. e 4-6/

2010
4-6/

2009
1-6/

2010
1-6/

2009
7/2009-

6/2010
1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 32.4 4.6 32.4 0.8 32.8 1.2
Energia- ja ympäristöteknologia -1.6 -1.4 -5.0 -2.8 -13.3 -11.1
Paperi- ja kuituteknologia -1.6 -13.4 -2.0 -31.2 -25.6 -54.8
Valmet Automotive - - - - - -
Konsernihallinto ja muut - - - - - -
Konsernihallinto ja muut yhteensä - - - - - -
Metso yhteensä 29.2 -10.2 25.4 -33.2 -6.1 -64.7







EBITA ENNEN KERTALUONTEISIA ERIÄ





Milj. e 4-6/

2010
4-6/

2009
1-6/

2010
1-6/

2009
7/2009-

6/2010
1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 64,8 42,3 104,3 101,7 204,2 201,6
Energia- ja ympäristöteknologia 29,3 35,5 61,1 69,2 139,3 147,4
Paperi- ja kuituteknologia 36,0 14,8 54,9 18,6 107,6 71,3
Valmet Automotive -1,4 -2,6 -8,5 -2,9 -13,7 -8,1
Konsernihallinto ja muut -3,7 -5,1 0,8 -9,9 -2,5 -13,2
Konsernihallinto ja muut yhteensä -5,1 -7,7 -7,7 -12,8 -16,2 -21,3
Metso yhteensä 125,0 84,9 212,6 176,7 434,9 399,0







EBITA ENNEN KERTALUONTEISIA ERIÄ, PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA



% 4-6/

2010
4-6/

2009
1-6/

2010
1-6/

2009
7/2009-

6/2010
1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 12,0 8,0 10,3 9,6 10,1 9,7
Energia- ja ympäristöteknologia 8,8 9,9 9,2 9,2 9,7 9,7
Paperi- ja kuituteknologia 7,3 4,1 6,4 2,9 6,6 5,1
Valmet Automotive -8,2 -18,6 -30,4 -8,3 -28,0 -14,5
Konsernihallinto ja muut n/a n/a n/a n/a n/a n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä n/a n/a n/a n/a n/a n/a
Metso yhteensä 9,1 6,8 8,4 7,2 8,5 8,0









EBITA





Milj. e 4-6/

2010
4-6/

2009
1-6/

2010
1-6/

2009
7/2009-

6/2010
1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 97,2 46,9 136,7 102,5 237,0 202,8
Energia- ja ympäristöteknologia 27,7 34,1 56,1 66,4 126,0 136,3
Paperi- ja kuituteknologia 34,4 1,4 52,9 -12,6 82,0 16,5
Valmet Automotive -1,4 -2,6 -8,5 -2,9 -13,7 -8,1
Konsernihallinto ja muut -3,7 -5,1 0,8 -9,9 -2,5 -13,2
Konsernihallinto ja muut yhteensä -5,1 -7,7 -7,7 -12,8 -16,2 -21,3
Metso yhteensä 154,2 74,7 238,0 143,5 428,8 334,3









EBITA, PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA





% 4-6/

2010
4-6/

2009
1-6/

2010
1-6/

2009
7/2009-

6/2010
1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 18,0 8,8 13,5 9,7 11,7 9,8
Energia- ja ympäristöteknologia 8.3 9,6 8,4 8,8 8,8 8,9
Paperi- ja kuituteknologia 7,0 0,4 6,2 -2,0 5,1 1,2
Valmet Automotive -8,2 -18,6 -30,4 -8,3 -28,0 -14,5
Konsernihallinto ja muut n/a n/a n/a n/a n/a n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä n/a n/a n/a n/a n/a n/a
Metso yhteensä 11,3 6,0 9,4 5,8 8,4 6,7









LIIKEVOITTO (-TAPPIO)





Milj. e 4-6/

2010
4-6/

2009
1-6/

2010
1-6/

2009
7/2009-

6/2010
1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 95,7 46,0 133,8 100,9 231,7 198,8
Energia- ja ympäristöteknologia 22,7 29,7 46,2 57,4 106,9 118,1
Paperi- ja kuituteknologia 27,0 -1,6 38,3 -19,8 58,9 0,8
Valmet Automotive -1,4 -2,6 -8,5 -2,9 -13,8 -8,2
Konsernihallinto ja muut -4,0 -5,6 -0,3 -11,1 -5,1 -15,9
Konsernihallinto ja muut yhteensä -5,4 -8,2 -8,8 -14,0 -18,9 -24,1
Metso yhteensä 140,0 65,9 209,5 124,5 378,6 293,6









LIIKEVOITTO (-TAPPIO), PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA




% 4-6/

2010
4-6/

2009
1-6/

2010
1-6/

2009
7/2009-

6/2010
1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 17,7 8,7 13,2 9,5 11,4 9,6
Energia- ja ympäristöteknologia 6,8 8,3 6,9 7,6 7,4 7,8
Paperi- ja kuituteknologia 5,5 -0,4 4,5 -3,1 3,6 0,1
Valmet Automotive -8,2 -18,6 -30,4 -8,3 -28,2 -14,6
Konsernihallinto ja muut n/a n/a n/a n/a n/a n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä n/a n/a n/a n/a n/a n/a
Metso yhteensä 10,2 5,3 8,2 5,0 7,4 5,9









SAADUT TILAUKSET





Milj. e 4-6/

2010
4-6/

2009
1-6/

2010
1-6/

2009
7/2009-

6/2010
1-12/

2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 604 398 1 163 783 2 040 1 660
Energia- ja ympäristöteknologia 384 278 740 543 1 494 1 297
Paperi- ja kuituteknologia 682 335 1 143 614 1 913 1 384
Valmet Automotive 17 14 28 35 49 56
Konsernihallinto ja muut - - - - - -
Konsernihallinto ja muut yhteensä 17 14 28 35 49 56
Raportointisegmenttien väliset saadut tilaukset -16 -5 -37 -13 -63 -39
Metso yhteensä 1 671 1 020 3 037 1 962 5 433 4 358












VUOSINELJÄNNESTIEDOT










LIIKEVAIHTO




Milj. e 4-6/

2009
7-9/

2009
10-12/

2009
1-3/

2010
4-6/

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 531 492 524 472 541
Energia- ja ympäristöteknologia 357 350 419 332 334
Paperi- ja kuituteknologia 359 356 406 364 494
Valmet Automotive 14 7 14 11 17
Konsernihallinto ja muut - - - - -
Konsernihallinto ja muut yhteensä 14 7 14 11 17
Raportointisegmenttien välinen laskutus -14 -9 -10 -9 -16
Metso yhteensä 1 247 1 196 1 353 1 170 1 370








KERTALUONTEISET ERÄT




Milj. e 4-6/

2009
7-9/

2009
10-12/

2009
1-3/

2010
4-6/

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 4,6 -3,0 3,4 - 32,4
Energia- ja ympäristöteknologia -1,4 -3,2 -5,1 -3,4 -1,6
Paperi- ja kuituteknologia -13,4 -3,5 -20,1 -0,4 -1,6
Valmet Automotive - - - - -
Konsernihallinto ja muut - - - - -
Konsernihallinto ja muut yhteensä - - - - -
Metso yhteensä -10,2 -9,7 -21,8 -3,8 29,2








EBITA ENNEN KERTALUONTEISIA ERIÄ




Milj. e 4-6/

2009
7-9/

2009
10-12/

2009
1-3/

2010
4-6/

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 42,3 57,7 42,2 39,5 64,8
Energia- ja ympäristöteknologia 35,5 40,3 37,9 31,8 29,3
Paperi- ja kuituteknologia 14.8 35,9 16,8 18,9 36,0
Valmet Automotive -2,6 -5,5 0,3 -7,1 -1,4
Konsernihallinto ja muut -5,1 5,9 -9,2 4,5 -3,7
Konsernihallinto ja muut yhteensä -7,7 0,4 -8,9 -2,6 -5,1
Metso yhteensä 84,9 134,3 88,0 87,6 125.0








EBITA




Milj. e 4-6/

2009
7-9/

2009
10-12/

2009
1-3/

2010
4-6/

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 46,9 54,7 45,6 39,5 97,2
Energia- ja ympäristöteknologia 34,1 37,1 32,8 28,4 27,7
Paperi- ja kuituteknologia 1,4 32,4 -3,3 18,5 34,4
Valmet Automotive -2,6 -5,5 0,3 -7,1 -1,4
Konsernihallinto ja muut -5,1 5,9 -9,2 4,5 -3,7
Konsernihallinto ja muut yhteensä -7,7 0,4 -8,9 -2,6 -5,1
Metso yhteensä 74,7 124,6 66,2 83,8 154,2








LIIKEVOITTO (-TAPPIO)




Milj. e 4-6/

2009
7-9/

2009
10-12/

2009
1-3/

2010
4-6/

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 46,0 53,7 44,2 38,1 95,7
Energia- ja ympäristöteknologia 29,7 32,9 27,8 23,5 22,7
Paperi- ja kuituteknologia -1,6 27,6 -7,0 11,3 27,0
Valmet Automotive -2,6 -5,5 0,2 -7,1 -1,4
Konsernihallinto ja muut -5,6 5,4 -10,2 3,7 -4,0
Konsernihallinto ja muut yhteensä -8,2 -0,1 -10,0 -3,4 -5,4
Metso yhteensä 65,9 114,1 55,0 69,5 140,0








SITOUTUNUT PÄÄOMA




Milj. e 30.6.

2009
30.9.

2009
31.12.

2009
31.3.

2010
30.6.

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 1 191 1 111 1 072 1 109 1 098
Energia- ja ympäristöteknologia 659 626 524 512 499
Paperi- ja kuituteknologia 475 427 636 675 664
Valmet Automotive 20 27 28 26 22
Konsernihallinto ja muut 816 956 1 108 921 1 061
Konsernihallinto ja muut yhteensä 836 983 1 136 947 1 083
Metso yhteensä 3 161 3 147 3 368 3 243 3 344








SAADUT TILAUKSET




Milj. e 4-6/

2009
7-9/

2009
10-12/

2009
1-3/

2010
4-6/

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 398 420 457 559 604
Energia- ja ympäristöteknologia 278 250 504 356 384
Paperi- ja kuituteknologia 335 369 401 461 682
Valmet Automotive 14 7 14 11 17
Konsernihallinto ja muut - - - - -
Konsernihallinto ja muut yhteensä 14 7 14 11 17
Raportointisegmenttien väliset saadut tilaukset -5 -15 -11 -21 -16
Metso yhteensä 1 020 1 031 1 365 1 366 1 671








TILAUSKANTA




Milj. e 30.6.

2009
30.9.

2009
31.12.

2009
31.3.

2010
30.6.

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 1 196 1 103 1 041 1 182 1 310
Energia- ja ympäristöteknologia 1 035 939 1 032 1 073 1 159
Paperi- ja kuituteknologia 1 304 1 330 1 380 1 516 1 759
Valmet Automotive - - - - -
Konsernihallinto ja muut - - - - -
Konsernihallinto ja muut yhteensä - - - - -
Raportointisegmenttien välinen tilauskanta -23 -32 -38 -51 -52
Metso yhteensä 3 512 3 340 3 415 3 720 4 176






HENKILÖSTÖ 30.6.

2009
30.9.

2009
31.12.

2009
31.3.

2010
30.6.

2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 10 344 10 014 9 541 9 550 9 787
Energia- ja ympäristöteknologia 6 349 6 119 6 060 5 873 6 114
Paperi- ja kuituteknologia 9 858 9 475 10 459 10 326 10 526
Valmet Automotive 636 636 679 705 723
Konsernihallinto ja muut 421 419 427 494 515
Konsernihallinto ja muut yhteensä 1 057 1 055 1 106 1 199 1 238
Metso yhteensä 27 608 26 663 27 166 26 948 27 665



Osavuosikatsauksen liitteet



Olemme laatineet tämän osavuosikatsauksen IAS 34 'Osavuosikatsaukset' -standardin mukaisesti käyttäen samoja laadintaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä. Tämä osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.



Uudet laskentastandardit

IFRS 9

IASB on julkaissut uuden standardin, IFRS 9 Rahoitusvarat - luokittelu ja arvostaminen, joka edustaa ensimmäistä vaihetta IASB:n projektissa, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella rahoitusinstrumenttistandardilla. Standardi käsittelee rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Projektin seuraavat vaiheet koskevat rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista, rahoitusvarojen arvonalentumistestausmenetelmiä sekä suojauslaskentaa koskevan ohjeistuksen kehittämistä. Olemme selvittämässä standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseemme, ja arvioimme sillä olevan merkittävä vaikutus rahoitusinstrumenttien kirjanpitokäsittelyyn.

IFRS 9 -standardi tulee voimaan 1.1.2013 jälkeen alkavilla tilikausilla. Sitä ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa, ja hyväksymiskäsittelyn alkamista on siirretty.

Edellyttäen, että muutos hyväksytään EU:ssa, otamme standardin käyttöön 1.1.2013 alkaen.



Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Varsinainen yhtiökokouksemme vahvisti 30.3.2010 vuoden 2009 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotukset, jotka koskivat hallituksen valtuuttamista päättää omien osakkeiden hankkimisesta, osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta ja lahjoituksen tekemisestä yliopistoille sekä hyväksyi ehdotuksen yhtiöjärjestyksen 8 §:n (kokouskutsu) muuttamisesta. Yhtiökokouksen päätöksen perusteella Metso päätti kesäkuussa 2010 osoittaa 1,9 miljoonan euron lahjoituksen Aalto-korkeakoulusäätiölle.

Yhtiökokous päätti maksaa osinkoa vuodelta 2009 0,70 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 13.4.2010.

Yhtiökokous valitsi hallituksemme puheenjohtajaksi Jukka Viinasen ja varapuheenjohtajaksi Maija-Liisa Frimanin. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Erkki Pehu-Lehtonen ja Mikael von Frenckell. Hallituksen jäseninä jatkoivat Christer Gardell, Yrjö Neuvo ja Pia Rudengren. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 92 000 euroa, varapuheenjohtajalle 56 000 euroa ja jäsenille 45 000 euroa vuodessa, minkä lisäksi heille maksetaan 600 euron palkkio niistä kokouksista, joihin he osallistuvat mukaan lukien valiokuntien kokoukset. Yhtiökokous päätti, että vuosipalkkiosta 40 prosenttia maksetaan markkinoilta hankittavina Metso Oyj:n osakkeina, jotka hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.- 31.3.2010 on julkistettu. Tämän mukaisesti toukokuun 2010 alussa ostettiin yhteensä 5 580 osaketta.

Tilintarkastajanamme jatkaa KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti.

Yhtiökokous päätti asettaa yhtiökokouksen nimitysvaliokunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitysvaliokuntaan valitaan 1.11. neljän suurimman osakkeenomistajan edustajat ja asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja.



Metson hallituksen valiokunnat ja henkilöstön edustus

Hallituksemme valitsi järjestäytymiskokouksessaan 30.3.2010 keskuudestaan tarkastus- sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntien jäsenet. Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat Pia Rudengren (pj.), Maija-Liisa Friman ja Erkki Pehu-Lehtonen. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntaan kuuluvat Jukka Viinanen (pj.), Mikael von Frenckell, Christer Gardell ja Yrjö Neuvo.

Suomen yksiköidemme henkilöstöryhmät ovat valinneet Jukka Leppäsen henkilöstön edustajaksi. Hän osallistuu hallituksemme kokouksiin kutsuttuna asiantuntijana ja hänen toimikautensa on sama kuin hallituksen jäsenten toimikausi.



Osakkeet ja osakepääoma

Osakepääomamme oli kesäkuun 2010 lopussa 240 982 843,80 euroa ja osakkeiden lukumäärä 150 348 256 kappaletta. Osakemäärään sisältyy 716 904 emoyhtiön hallussa olevaa omaa osaketta, mikä vastaa 0,5 prosenttia Metson osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla ilman omia osakkeita oli 149 735 400 ja keskimääräinen laimennettu osakemäärä oli 149 838 466.

Helmi-maaliskuun 2010 aikana toteutimme 300 000 oman osakkeen takaisinoston liittyen lokakuussa 2009 päätettyyn kannustinjärjestelmään (Metso Share Ownership Plan 2010-2012). Osakkeiden keskimääräinen ostohinta oli 23,47 euroa ja kokonaisarvo 7 040 303,60 euroa.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla emoyhtiön haltuun palautui 7 287 Metson osaketta muutamilta osakepohjaisen kannustinjärjestelmän osallistujilta heidän työsuhteensa päättyessä.

Osakekantamme markkina-arvo 30.6.2010 oli 3 968 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Metson tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä voimassaolevia sopimuksia.



Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Metson osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ovat osa konsernin ja liiketoimintojen johdon palkitsemis- ja sitouttamisohjelmaa. Lisätietoja saa verkkosivustoltamme: www.metso.com/sijoittajat.



Osakepohjainen kannustinjärjestelmä (SOP) vuosille 2009-2011

Lokakuussa 2008 hallitus päätti osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2009-2011. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso ja siihen osallistuminen vaati ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Mahdollinen palkkio edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Ohjelman piiriin kuuluu noin 90 avainhenkilöä ja maksettu palkkio voi vastata enintään noin 370 000 Metson osaketta. Kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta. Johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla yhteensä korkeintaan 77 400 osaketta.



Osakepohjainen kannustinjärjestelmä (SOP) vuosille 2010-2012

Lokakuussa 2009 hallitus päätti uudesta, vastaavasta johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2010-2012. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, ja siihen osallistuminen vaati henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Mahdollinen palkkio edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Järjestelmän piiriin kuuluu noin 90 Metson avainhenkilöä ja maksettu palkkio voi vastata enintään noin 340 000 Metson osaketta. Kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta. Johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla korkeintaan 77 400 osaketta.



Osakkeidemme vaihto

Osakkeitamme vaihdettiin tammi-kesäkuussa NASDAQ OMX Helsingissä 127 765 419 kappaletta, mikä vastasi 3 239 miljoonan euron vaihtoa. Metson osakkeen hinta 30.6.2010 oli 26,52 euroa ja katsauskauden keskimääräinen kurssi 25,35 euroa. Kauden ylin noteeraus oli 30,00 euroa ja alin 20,91 euroa.

Metson ADS-todistuksilla käydään kauppaa Yhdysvalloissa OTC-markkinoilla. ADS-todistusten päätöskurssi 30.6.2010 oli 32,31 dollaria. Yksi ADS-todistus vastaa yhtä osaketta.



Muutoksia omistusosuuksissa

Tammi-kesäkuussa emme saaneet yhtään ilmoitusta merkittävien omistusosuuksien muutoksista.

15.7.2010 Marathon Asset Management LLP ilmoitti hallinnoimiensa rahastojen omistusosuuden Metso Oyj:n osakkeista alittaneen 12.7.2010 viiden prosentin rajan. Marathon Asset Management LLP:llä oli tuolloin hallussaan 7 437 730 Metson osaketta, mikä vastasi 4,95 prosenttia Metson osakkeiden kokonaismäärästä ja yhtiön äänistä. Tästä osakemäärästä Marathon Asset Management LLP:lla on valtuutus käyttää äänioikeutta 5 573 661 osakkeella, mikä vastaa 3,71 prosenttia Metson osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä.

BlackRock Investment Management (UK) Limited:n hallinnoimien rahastojen omistusosuus osakkeistamme ylitti viiden prosentin kynnyksen 24.2.2010. BlackRock, Inc.:llä oli tuolloin hallussaan 7 563 054 Metson osaketta, mikä vastasi 5,03 prosenttia Metson osakkeiden kokonaismäärästä ja yhtiön äänistä.

19.3.2010 BlackRock Investment Management (UK) Limited:n hallinnoimien rahastojen omistusosuus osakkeistamme jälleen alitti viiden prosentin kynnyksen. BlackRock, Inc.:llä oli tuolloin hallussaan 7 298 453 Metson osaketta, mikä vastasi 4,85 prosenttia Metson osakkeiden kokonaismäärästä ja yhtiön äänistä.



Luottoluokitukset

Luottoluokituksemme eivät muuttuneet tammi-kesäkuun 2010 aikana ja luokitukset ovat pysyneet ennallaan helmikuusta 2009.

Moody's Investor's Service vahvisti Metson pitkäaikaisen Baa2 luottoluokituksen ja negatiiviset näkymät marraskuussa 2009. Standard & Poor´s Rating Services vahvisti kesäkuussa 2010 pitkäaikaisen BBB luottoluokituksemme ja negatiiviset näkymät sekä lyhytaikaisen luottoluokituksemme tasolla A-3.



Metson taloudellinen raportointi loppuvuonna 2010 ja vuonna 2011


Vuoden 2010 tammi - syyskuun osavuosikatsaus julkaistaan 28.10.2010.


Vuoden 2010 tilinpäätöstiedote julkaistaan 3.2.2011. Vuoden 2010 vuosikertomus julkaistaan 7.3.2011 alkavalla viikolla (viikko 10). Vuoden 2011 tammi - maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 29.4.2011, tammi - kesäkuun osavuosikatsaus 28.7.2011 ja tammi - syyskuun osavuosikatsaus 27.10.2011.


Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, jonka erikoisosaamista ovat kestävät teknologia- ja palveluratkaisut kaivos-, maarakennus-, voimantuotanto-, automaatio-, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuudelle. Metso työllistää noin 27 000 osaajaa yli 50 maassa. www.metso.com


Lisätietoja antavat:

Jorma Eloranta, toimitusjohtaja, Metso, puh. 0204 84 3000

Olli Vaartimo, varatoimitusjohtaja, Metso, puh. 0204 84 3010

Johanna Henttonen, sijoittajasuhdejohtaja, Metso, puh. 0204 84 3253





Metso Oyj



Olli Vaartimo
varatoimitusjohtaja



Johanna Henttonen
sijoittajasuhdejohtaja



jakelu:

Nasdaq OMX Helsinki Oy
Tiedotusvälineet
www.metso.com