"Kiveen on kirjoitettu maailmankuvamme perusteet"

Tarina saattaa alkaa pienestä hiekanjyvästä, joka maapallon myllerryksissä päätyy vuoriston korkeimmalle huipulle. Tai päinvastoin. Voisi myös sanoa, että kivestä löytyvät toimivan yhteiskuntamme ainesosat. Toisinaan kiveen on sen geologisen matkansa aikana pesiytynyt arvomineraaleja, joista yhteiskunta saa tarvitsemiaan raaka-aineita.

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ylläpitämä kansannäytetoiminta on Suomessa ainutlaatuinen kansallisten raaka-ainevarojen etsintää ja tutkimusta palveleva toimintamuoto, jonka avulla lisätään Suomen raaka-ainevaroihin liittyviä tietovarantoja. Toiminta on kansainvälisesti melko harvinaista. Suomen lisäksi samantyyppistä toimintaa on vain Ruotsin geologisen tutkimuskeskuksen SGU:n järjestämä Mineraljakten Pohjois-Ruotsissa ja Grönlannissa. Ruotsissa toimintaa sponsoroivat metalliyritys Boliden AB ja Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö Luossavaara-Kiirunavaara Aktiebolag (LKAB). Kansannäytetoimintaa voisi olla paljon laajemmaltikin, koska se sopii hyvin jäätiköityneille alueille. Lohkare-etsintä sopii erityisesti kallion pintaan puhkeavien esiintymien löytämiseksi. Tällä hetkellä GTK on Suomessa ainoa kotimainen raaka-ainevaroja tutkiva ja kartoittava organisaatio, jolla on kansannäytetoimintaa.

Kansannäytteestä kaivokseksi

Kansannäytteellä tarkoitetaan kiviharrastajan geologille tai muulle asiantuntijalle toimittamaa kivi-, mineraali- tai maaperänäytettä. Kansalaisen lähettämä kivinäyte eli kansannäyte työllistää monta tutkijaa kansannäytetoimistossa, laboratorioissa ja maastossa, sekä lopulta parhaissa tapauksissa myös edesauttaa kaivos- tai kiviteollisuuden syntymiseen paikkakunnalle ja tuo näin hyötyä koko yhteiskunnalle. Tällä hetkellä 32 metallimalmikaivokseen johtaneet tutkimukset ovat saaneet alkunsa kansannäytteestä, myös lähes kaikki korukiviin liittyneet löydökset ovat kansannäytelähettäjien löytämiä. Kansannäytteet ovat yhä tärkeitä viitteitä kallioperäämme kätkeytyvistä arvokkaista raaka-aineista. Suomeen on tällä hetkellä syntymässä kaivoksia ja tutkimuksien kohteina on alueita, joista ensimmäinen viite on saatu harrastajan lähettämästä kivinäytteestä.

Kansannäytetoiminta on vanha malminetsinnän muoto, jonka historia ulottuu Ruotsin vallan aikaan 1500–1600 luvulle. Varsinaisen kansannäytetoiminnan käynnisti 1740-luvulla vuorihallituksen asessori Daniel Tilas ja siitä lähtien toiminta on jatkunut yhtäjaksoisesti Suomessa lähes 300 vuotta. Kansannäytetoiminnan merkitys Suomen malminetsinnälle on ollut huomattava. Maamme tärkeimmät malmiesiintymät ovat löytyneet 1900-luvulla ja suurin osa maamme kansantaloudellisesti tärkeimmistä malmeista on löytynyt kansannäytteiden avulla 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin valtio etsi malmia omiin tarpeisiinsa. Eräs tärkeimmistä löydöistä oli Itä-Suomessa sijaitsevan Rääkkylän Kivisalmen kanavatyömaalta löytynyt lohkare vuonna 1908, joka johti Outokummun malmin löytymiseen ja kaivoksen perustamiseen vuonna 1910. Tästä tapahtumasta voidaan katsoa Suomen modernin kaivosteollisuuden ja konepajateollisuuden alkaneen. Lisäksi malmilla oli merkittävä kansantaloudellinen merkitys, sillä suurimmaksi osaksi sen avulla Suomi maksoi ainoana maana koko maailmassa sotakorvauksensa takaisin toisen maailmansodan jälkeen.

Geologian tutkimuskeskuksen kansannäytetoimistossa Kuopiossa vastaanotetaan vuosittain tuhansia kansalaisten lähettämiä kivinäytteitä eri puolilta Suomea.  Toiminnan piiriin kuuluvat malminäytteet, teollisuusmineraalit, luonnonkivet sekä jalo- ja korukivilöydökset, uusimpina ovat tulleet mukaan teknologiametallit. ”Kivenlukutaito” eli kivien tutkiminen on GTK:n kansannäytetoimiston päätehtävä ja samalla erittäin tärkeä tehtävä on myös geologisen tiedon yleistajuistaminen. Siksi toimintaan kuuluu myös kiviharrastajien sähköpostilla lähettämiin lukuisiin kysymyksiin ja valokuviin vastaaminen sekä monipuolinen koulutus- neuvonta- ja opastustoiminta. Kansannäytetoiminnan parissa työskentelevät asiantuntijat vierailevat kouluissa, oppilaitoksissa, opistoissa, kivikerhoissa ja kivimessuilla sekä muissa tapahtumissa opettamassa kivilajien ja mineraalien tunnistamista ja etsimistä. Pitkäjänteinen työ on tuottanut hyviä tuloksia ja kiviharrastuksen tämän päivän aktiivisuuteen ovat vaikuttaneet kansalaisten kasvanut kiinnostus geologian alaa kohtaan. Geologisen tietoisuuden lisääminen auttaa ymmärtämään mm. sen, mihin tarvitsemme mineraalisia raaka-aineita ja mistä niitä saadaan.

Kivet harrastuksena – miten pääsen alkuun?

Kivien ja mineraalien etsintä on myös mainio harrastus, joka soveltuu kaikille retkeilyn ja monen ulkoiluharrastuksen yhteyteen. Kasvi- ja eläinkunnan katselemisen ohella voi tutustua myös kivikuntaan. Se voi olla oivana teemana vaikka koululaisten luontoretkillä. Kiviharrastus ei vaadi mitään kalliita välineitä, vaan reipas retkimieli, suojalasit, kivivasara näytteiden irrottamiseen, suurennuslasi mineraalien tutkimiseen, teräspiikki kiven ja mineraalien kovuuden tutkimiseen, magneetti magneettisuuden tutkimiseen ja posliinisulake tms. kiven jättämän naarmun värin toteamiseen riittävät alustavan mineraalien määritysten tekemiseen. 

Satu Hietala

Geologian tutkimuskeskus, Malmit ja teollisuusmineraalit, Kuopio

PL 1237 (Neulaniementie 5) 70211 KUOPIO

Puh. 029 503 3005, GSM 050-3486194

http://www.gtk.fi