Blogi: Metson yritysblogi
Share to Facebook Share to Twitter Share to Twitter More...

Kiertotalous ja kiviaines – miten saada uusiomateriaalit tehokkaaseen käyttöön?

Suomessa eletään kiertotalouden noususuhdannetta ja alalla kuin alalla pohditaan keinoja kiertotalouden edistämiseksi. Myös hallitus omalla hallitusohjelman kirjauksellaan on asettanut kiertotalouden yhdeksi kärkihankkeekseen.

Kaikki tämä tapahtuu ihan aiheesta: vietämme Suomessa ylikulutuspäivää joka vuosi hieman aikaisemmin, ja toimiin on ryhdyttävä monella eri saralla.

Rakennusala on aivan keskeisessä roolissa luonnonvarojen kestävässä käytössä. Suomessa käytetään vuosittain arviolta 120 miljoona tonnia kiviainesta, josta vähän yli puolet tulee kiviainesten ottoalueilta. Kiviainesten käyttö asukasta kohti on Suomessa suurempaa kuin keskimäärin Euroopassa, mikä johtuu Suomen maantieteellisesti laajasta väyläverkosta ja tierakenteiden mitoituksesta. Yli 70 prosenttia kiviaineksista käytetään julkisessa rakentamisessa tai julkisesti tuetuissa kohteissa.

Emme pysty koskaan täysin korvaamaan ottoalueilta tulevaa kiviainesta, mutta kiviaineshuoltoa voimme parantaa ja tehostaa merkittävästi. Rakennuksiin ja muihin rakenteisiin on sitoutunut valtava määrä resursseja, jotka voidaan käyttää uudelleen elinkaaren loppupäässä. Jos otamme rakentamisessa uusiomateriaalit tehokkaasti käyttöön luonnon raaka-aineiden rinnalle, voimme parantaa materiaalitehokkuutta mitä parhaimmalla tavalla.

Myös maarakennustöissä syntyy suuria määriä irrotettua maa- ja kiviainesta, jota ei voida hyödyntää syntypaikalla. Näiden uusiomateriaaleiksikin luettavien massojen järkevä hyötykäyttö lähialueilla – jolloin myös vältetään kuljetukset maakaatopaikoille - on merkittävä tekijä kiertotaloudenkin näkökulmasta.

Kannustimeksi verotus, massakoordinaatio vai kannustava sääntely?

Suomessa nousee säännöllisesti pinnalle keskustelu luonnonvaroihin kohdistuvan veron tarpeesta. Viimeksi se on tuotu esille ekologisena verona. Vuonna 2012 valtiovarainministeriö selvitti maa-ainesveron käyttöönoton mahdollisuuksia ja tarkoituksenmukaisuutta. Selvityksen johtopäätöksissä todetaan, että maa-ainesveron käyttöönoton yhtenä ongelmana voidaan pitää valtion ja kuntien merkittävää osuutta kiviainesten käytöstä.

Maa-ainesvero siirtyy lopputuotteiden hintoihin, jolloin julkinen sektori maa-aineksen pääkäyttäjänä olisi myös veron suurin maksaja. Suurin osa rakentamisen jätteistä koostuu maa- ja kiviaineksista. Jos veroa halutaan käyttää kannustimena ylijäämämaan hyötykäytön lisäämiseksi, olisi maakaatopaikoille asetettava jätevero. Tämä ei kuitenkaan nykytilanteessa ole suositeltava ratkaisu. Maakaatopaikoille ei käytännössä ole vaihtoehtoja, koska kaavoissa ei ole osoitettu riittävästi välivarastointi- ja käsittelyalueita.

Toisaalta samanaikaisesti useat eri mallimaat Euroopassa ovat osoittaneet, että ilman verotustakin on mahdollista kasvattaa kierrätysastetta. Esimerkiksi Belgia on valinnut täysin toisen reitin: maassa on luotu kannustava toimintaympäristö ja sääntelyä on muokattu kierrätystä kannustavaksi.

Belgian malli olisi mielestäni oikea myös meille Suomeen. Kannustava toimintaympäristö lähtee siitä, että jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa tunnistamme materiaalivirrat ja otamme huomioon niiden tarvitsevan tilan. Suunnittelussa tulee huomioida myös neitseelliset kiviaineksen ottoalueet ja niiden tarvitsema tila. Varmistamalla, että toimijoilla on riittävä tietämys materiaalivirroista sekä riittävät tilat niiden pyörittämiseen, toimintaympäristössä on otettu iso loikka eteenpäin.

Ilman kysyntää - ja ennen kaikkea asenteen muutosta kierrätysmateriaaleja kohtaan -loikka jää lähtökuoppiin. Suunnitelmista tarjousasiakirjoihin on varmistettava, että mahdollisuuksien mukaan hyödynnämme primääristen materiaalien sijasta teknistaloudellisesti samanvertaisia kierrätysmateriaaleja. Työmailla syntyvät maa- ja kiviainekset saadaan tehokkaampaan käyttöön hyödyntämällä Helsingin massakoordinaatio-mallia ja jo markkinoilla olevia markkinapaikkoja.

Ehkä se suurin työ on kuitenkin asennemaailmassa. Meidän on muutettava ajattelutapaa kierrätysmateriaaleja kohtaan. Meillä on jo nyt markkinoilla CE-merkittyjä kierrätysmateriaaleja, joiden käyttöä halutaan rajoittaa ilman syytä. Lainsäädännöstä auttaa, kun esimerkiksi betonimurskeelle ollaan laatimassa asetusta jätestatuksen poistamiseksi. Toinen yhtä tärkeä keino on kouluttaa ja tiedottaa kierrätysmateriaaleista niin tilaajia, suunnittelijoita, urakoitsijoita kuin käyttäjiäkin.

 

Juha Laurila

Ympäristöpäällikkö
______________________________

INFRA ry / Rakennusteollisuus Rt ry

Eteläranta 10, 00130 Helsinki, Finland

Tel: +358 50 412 3637

juha.laurila@infra.fi

www.infra.fi


Bloggaaja

Juha Laurila

Ympäristöpäällikkö, INFRA Ry

Kuulemme mielellämme kommenttisi

MetsoWorld

Metso Twitterissä