Blogi: Metson yritysblogi
Share to Facebook Share to Twitter Share to Twitter More...

Blogi: Metson Suomi 100 -lahjoitus auttoi Itämerta

Itämeren laajamittaisin ongelma on yhä rehevöityminen, jonka näkyvin – ja ikävin – oire on jokakesäiset sinileväkukinnat. Ongelman pysäyttämiseksi tarvitaan yhä ravinnepäästöjen merkittävää leikkaamista. Metso juhlisti Suomi 100 -juhlavuotta lahjoittamalla varoja John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeisiin. Millaisten hankkeiden rahoituksessa Metso on ollut mukana myötävaikuttamassa?

Itämeri pelastuu pala palalta – ja kala kalalta

Aloitetaan kalasta. Lähikalahankkeessamme lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla: vähennetään Itämeren ravinnekuormitusta ja hyödynnetään paremmin ympäristön kannalta liian tiheitä särkikalakantoja. Tänä vuonna, haastavista sääolosuhteista huolimatta, lahnaa ja särkeä saatiin kalastettua noin 150 000 kg, ja saaliin mukana merestä poistui samalla 1,2 tonnia fosforia – yli neljännes koko Turun alueen jätevesipäästöistä!

Hankkeessa kalastetusta kalasta tuotetaan eettistä lähiruokaa kuluttajille. Tämän vuoden huhtikuussa valtakunnallinen ruokakakauppaketju lanseerasi ensimmäisen Itämeren särkikaloista tehdyn kuluttajatuotteen. Se on lyhyessä ajassa noussut yhdeksi heidän suosituimmista pakastekalatuotteistaan.

Maatalouden parissa tuemme peltojen kipsikäsittelyä, uutta mullistavaa toimenpidettä, jolla voidaan merkittävästi pienentää ravinteiden valumista pelloilta Saaristomereen. Kipsitys ei edellytä muutoksia viljelykäytännöissä, vähennä viljelyalaa tai heikennä satoja. Toimenpiteen lupaus on taattua Suomi 100 -kategoriaa: siinä Suomi voi näyttää maailmalle, miten vesiensuojelupolitiikkaan ja maataloussektorille tuodaan lisäarvoa.

NutriTrade-hankkeessa olemme juuri julkaisemassa Nutribute-verkkoalustaa, jossa yhytetään meren pelastajat ja pelastustoimien rahoittajat – jälleen jotain sellaista, jota aiemmin ei ole tehty ja jolle on suuri tarve. Tavoitteena on edetä ideoista toimintaan – esitellä konkreettisia Itämeren suojeluhankkeita ja muodostaa niille tukijajoukko.


Kun omilla toimilla ei enää saada aikaan merkittäviä vähennyksiä, voi ravinnejalanjälkeään neutraloida rahoittamalla toimenpiteitä muualla. Suomalaiset kaupungit ovat kunnostautuneet Itämeren suojelussa: niiden tekemä työ ravinteiden poistamiseksi jätevesistä on kirkastanut vesiä merkittävästi. Kun jätevedet puhdistetaan jo erittäin tehokkaasti, viimeisten ravinnekilojen poistaminen on hyvin kallista. Siksi kustannustehokkaimmat lisätoimenpiteet Itämeren pelastamiseksi löytyvät suomalaisten puhdistamojen ulkopuolelta.

Omien ravinnepäästöjen neutralointi on vielä uutta niin Suomessa kuin maailmallakin. Helsingin kaupunki lähti pilotoimaan omien ravinnepäästöjen neutralointia vuosi sitten NutriTrade-hankkeessamme, ja sen jälkeen muut kaupungit ovat tarttuneet haasteeseen. Loppukesästä kerroimme yhteishankkeista Kotkan, Porvoon sekä Turun seudun vesilaitosten kanssa.

BEST-hankkeella parasta vedenpuhdistusta viidessä Itämeren maassa

Tänä syksynä käynnistyi myös BEST-hanke, jossa parannetaan teollisuusjätevesien hallintaa kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla viidessä Itämeren maassa. Tarkoituksena on kehittää teknisiä ratkaisuja ja hallinnollisia käytäntöjä, jotta kunnallisille puhdistamoille tulisi yhä vähemmän niiden toimintaa sekoittavia teollisia päästöjä. Olemme ylpeitä ja iloisia siitä, että tämä monen toimijan yhteistyöhanke vihdoin lähtee vauhtiin, sillä oivallus, idea ja sen juokseminen hankkeeksi tehtiin meidän toimestamme.

Venäjältä Suomenlahteen päätyviä päästöjä leikataan Kingiseppin kaupungin jätevesien fosforinpoistohankkeessa, joka on viimeistä silausta vaille valmis. Keväällä pääsemme vihkimään puhdistamon fosforinpoiston, ja saamme Kingiseppin jatkoksi Pietarin, Hatsinan ja Viipurin hankkeillemme, joiden puhdistamoilla jo käynnissä oleva fosforinpoisto leikkaa päivittäin yli kolmannesta Suomenlahden kuormituksesta.

Mitä minä voin tehdä Itämeren hyväksi?

Suuren mittaluokan tekoja täytyy tehdä maapallon ja Itämeren hyväksi. Kuitenkin myös yksittäiset kansalaiset haluavat vaikuttaa omilla teoillaan ympäristön tilaan. Olimme mukana projektissa, jossa tehtiin ensimmäinen suomalainen, henkilökohtaisen Itämeri-jalanjäljen laskeva laskuri.

Itämeri-laskurin mukaan helpoin ja tehokkain tapa suojella merta on lisätä luonnonkalan ja kasvisravinnon osuutta ruokavaliossa. Erityisesti pitäisi suosia kotimaista kestävästi pyydettyä kalaa. Lihansyöntiä ei tarvitse lopettaa, mutta sitä pitäisi vähentää. Kun presidentti twiittasi syksyllä siirtyneensä yhteen lihapäivään viikossa, nousi tärkeä asia jälleen puheenaiheeksi. Esimerkin voimaa tarvitaan!

Itämeri-laskurista kehitimme Splash-pelin, jolla koululaiset voivat testata valintojensa vaikutusta meren tilaan. Tämä peli on jo käytössä Allas Sea Poolilla ja ensi vuonna sitä saa pelata säätiön verkkosivuilla ja tapahtumissa.

Itämeren rannoilla ja sisämaassa on tuhansittain koteja, kesänviettopaikkoja, saaria, purjehduskerhoja, matkailuyrittäjiä ja museoita, joissa jatketaan vuosisataisia merenkulkuun ja merenrantaelämään liittyviä perinteitä, vaikkapa saaristolaiskalastusta. Meidän sukupolvemme on käännekohdassa. On huikea ajatus, että meidät tullaan muistamaan siitä, mitä me teimme – tai jätimme tekemättä – Itämeren ja sen perinnön pelastamiseksi.

Kiitos Metsolle, että olette olleet mukana tukemassa työtämme!

Kuva: Jenna Halonen


Bloggaaja

Annamari Arrakoski-Engardt

Asiamies, John Nurmisen Säätiö Kuva: Tero Pajukallio

Kuulemme mielellämme kommenttisi

MetsoWorld

Metso Twitterissä