"Millaisen maapallon sä haluaisit jättää tuleville sukupolville? Mitkä ovat ihmiskunnan suurimmat kohtalonkysymykset? Tervetuloa kuulolle Studio Planetiin!"
Riku Rantala, juontaja
image not available

Mitä planeetallemme kuuluu?


Aikamme suurimpia puheenaiheita globaalisti ovat ilmastonmuutos ja ilmastoahdistus. Pelastaako teknologia maailman? Millainen on teollisuuden rooli, entä kuluttajan? Studio Planet on kestävämmän yhteiskunnan podcast. Viiden jakson aikana tapaamme toimittaja Riku Rantalan johdolla eri elämänalueiden edustajia ja etsimme vastauksia ihmiskunnan suurimpiin kysymyksiin. Podcast on Metson tuottama. Tervetuloa kuulolle!

Podcast 1: Missä mennään, planeetta?

Asiat ja asenteet muuttuvat toiminnan kautta

Miten maapallomme jaksaa, mistä ilmastonmuutoksessa on kyse ja miten se vaikuttaa asenteisiimme? Onko ilmastonmuutoksesta syytä ahdistua?

Kukaan ei ole voinut välttyä keskustelulta ilmastonmuutoksesta. Viimeistään IPCC:n ilmastoraportti viime vuonna herätteli maailmaa ilmastonmuutoksen vakavuuteen ja pakotti yhä useamman ihmisen, yrityksen ja päättäjän löytämään keinoja sen torjuntaan. On aika toimia, mutta miten?

Studio Planet -sarjan ensimmäisessä jaksossa 'Missä mennään planeetta?' keskustelevat Helsingin yliopiston professori Atte Korhola, joka on tutkinut erityisesti ilmastonmuutosta ja ilmaston vaihteluja sekä Otso Sillanaukee, Nollahukka-bloggaaja ja kirjailija, joka on muuttanut omaa kuluttamistaan niin radikaalisti, että edellisvuoden roskat mahtuivat kokonaisuudessaan pieneen lasipurkkiin.

Kuuntele koko keskustelu ja osallistu keskusteluun somessa #StudioPlanet

Vaikka ilmastomuutosta enää harva kiistää, on kuitenkin edelleen niitä, jotka vetoavat aina ilmastossa esiintyneisiin vaihteluihin. Miksi tämänkertainen muutos sitten on erilainen?

- Seuraavan jääkauden ennakoidaan tulevan noin 20 000 vuoden kuluttua, ja kaikkien muuttujien mukaan meidän pitäisi olla menossa kohti viileämpää vaihetta. Noin 150 vuotta sitten kehitys kääntyi kohti lämpimämpää, eivätkä luonnolliset vaihtelut selitä sitä. Ihminen on muuttanut maapallon ilmastoa aika radikaalisti, sanoo professori Korhola sarjan ensimmäisessä jaksossa.

Jaksossa vieraat ottavat myös kantaa paljon puhuttuun ilmastoahdistukseen. Molemmat tunnistavat oireet, mutta eivät enää tunne ahdistusta. He antavat omalla esimerkillään uskoa kaikille tämän parissa kamppaileville. Ohje on yksinkertainen. - Olen itse ollut hyvin syvällä siinä ahdistuksessa, mutta hyvin nopeasti huomasin, että toiminnan kautta se ahdistus lieventyy, kertoo Sillanaukee.

Podcast 2: Luopumisen tuska ja autuus

Ei enää kenkiä kuin Carriella – kuluttamisen arvot ovat muuttumassa

Toukokuussa julkaistun Sitran raportin mukaan kansainvälisten ilmastotavoitteiden ja suomalaisten elintapojen välinen kuilu on suuri. Suomalaisen hiilijalanjäljen on sen mukaan pienennyttävä 93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Onko se edes mahdollista?

Riku Rantalan vieraat Studio Planetin toisessa jaksossa Luopumisen tuska ja autuus ovat asiasta yksimielisiä: kyllä on. Ympäristöekonomian professori, Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja mediapersoona, lifestyle-bloggaaja Natalia Salmela keskustelevat tavoitteiden lisäksi muun muassa omista kulutustottumuksistaan, päästöjen kompensoinnista sekä pohjoismaisesta elintasosta ja siitä, onko sitä mahdollista pitää yllä jatkossa.

- Minun ikäisten sukupolvi varttui katsomalla, kun Carrie hamstrasi kenkiä Sinkkuelämää-sarjassa, mutta asenteet ovat muuttuneet, sanoo Salmela, joka on huomannut selvän asennemuutoksen erityisesti omien blogiseuraajiensa joukossa.

Ollikaisen mukaan kolme merkittävintä tekijää, joihin jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan ovat ruoka, asuminen ja liikkuminen. Hänen mukaansa ihmisen päästöt voidaan jakaa kolmeen luokkaan, jota ”ammattislangilla” kutsutaan hillinnän hierarkiaksi.

Podcast 3: Pelastaako teknologia meidät?

Teknologia pelastaa, mutta muutos lähtee ihmisestä

Teknologia on tiiviisti integroitunut arkeemme olipa kyse sosiaalisesta yhteydenpidosta tai siitä, miten teemme ostoksia tai matkustamme. Sen avulla ihmiskunta ratkaisee asioita, joita haluamme tehdä tehokkaammin ja kätevämmin. Mutta voiko tämä tarkoittaa samalla vastuullisempaa tekemistä? Entä mikä on teollisuuden rooli tässä kaikessa?

Kolmannessa jaksossa Riku Rantalan vieraina ovat Metson digitalisaatiojohtaja Jani Puroranta ja futuristi ja innovaattori Perttu Pölönen. He uskovat, että teknologia tulee pelastamaan meidät, ainakin osittain.

- Kyllä ja ei. Teknologia auttaa, muttei välttämättä pelasta meitä. Se vaatii myös muutoksen käytöksessämme. Niin kauan, kun me sysäämme vastuun jollekin muulle, on vähän tekopyhää ajatella, että onnistumme ulkopuolelta muuttamaan kaiken. Se lähtee ihmisestä. Kyllä me teknologiaa tarvitaan, mutta se ei ole koko tarina, sanoo Pölönen.

Molemmat vieraat korostavat, että erityisesti Suomen kaltaisen maan tulee olla etulinjassa tarttumassa uusiin teknologioihin.

- Suomen kokoinen maa ei voi olla maailman paras kaikessa. Meidän pitää valita muutama alue, jossa olemme tosi hyviä. Ei tarvitse olla ykkönen. Riittää, että jos muualla tehdään joku hyvä juttu, me otetaan se nopeasti käyttöön, sanoo Puroranta.

Podcast 4: Hyvä kiertämään

Kiertotalous ei meitä yksin pelasta, mutta ilman sitä emme pelastu

Maailma ei pärjää ilman kiveä ja mineraaleja, sillä niitä käytetään käytännössä ihan kaikkeen: rakentamiseen, lääkkeisiin, vaatteisiin, erilaisiin kulkuneuvoihin, tietokoneisiin ja puhelimiin. Mitä tapahtuu sitten, jos nämä raaka-aineet loppuvat?

Studio Planetin neljännessä jaksossa Riku Rantalan vieraina kiertotaloudesta ja sen merkityksestä keskustelevat Mari Pantsar, joka johtaa Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teemaa sekä kiertotalousasiantuntija Päivi Kosunen, Talous ja nuoret -vaikuttajatoimisto TATista.

- Kiertotaloudessa meidän pitäisi päästä malliin, jossa talouskasvua saadaan siitä, että yhteiskunnassa jo olevat materiaalit säilyvät yhteiskunnassa. Tällä hetkellä ainoastaan yhdeksän prosenttia käyttöönotetuista luonnonvaroista säilyy kierrossa, kertoo Pantsar.

Kosusen mukaan meidän on välillä vaikea huomata, miten tuhlaamme.

Podcast 5: Linnunradan käsikirja louhijalle

Kryptoniittia vai arvometalleja – mitä mahdollisuuksia avaruus tarjoaa louhijalle?

Avaruuden tutkimisessa ollaan siirtymässä seuraavaan vaiheeseen, sieltä löytyvien raaka-aineiden hyödyntämiseen. Kasvava maailma tarvitsee kiveä ja mineraaleja kaupungistumisen ja keskiluokkaistumisen myötä enemmän kuin koskaan.

Studio Planetin viidennessä jaksossa kurotetaan linnunrataa kohti, kun kosmologi Kari Enqvist sekä avaruustieteen ja -tekniikan tohtorikoulutettava Sissi Enestam avaavat avaruuden mahdollisuuksia ihmiskunnalle.

- Maapalloa lähellä olevilta asteroideilta löytyy rautaa ja nikkeliä, asteroidivyöhykkeeltä ajatellaan löytyvän platinaa. Elektroniikassa käytettävien metallien ajatellaan riittävän noin 15 vuodeksi. Jos niille ei löydy korvaajia, voi tulla hyvinkin tärkeäksi lähteä hakemaan niitä jopa asteroideilta. Fuusioydinenergiassa käytettävää helium-3:sta voisi ehkä hakea Kuusta, sanoo Enestam.

Entä jos avaruudesta mukana tulee jotain kamalaa, kuten kryptoniittia?

- No kryptoniitti on uhka vain teräsmiehelle, naurahtaa Enqvist.

Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että ihmiskunnan suuret avaruushankkeet, kuten Neil Armstrongin ensimmäiset askeleet Kuussa, ovat itsessään tärkeitä. Ne auttavat meitä ymmärtämään maailmankaikkeutta aina vaan paremmin.

- Avaruus ja sen tutkimus ovat siinä mielessä hienoja asioita, että sen kautta voidaan asettaa ihmiskunnalle yhteisiä unelmia, sanoo Enqvist.