Velkarahoitus

Metso rahoittaa toimintojaan moninaisilla velkatuotteilla ja sijoitusinstrumenteilla

Turvaamme velkarahoituksella jatkuvat toiminnot ja alennamme pääoman kustannuksia. Metson strategisena tavoitteena on säilyttää Investment grade -luottoluokitus. Metson rahoitusosasto turvaa rahoituksen toiminnoille ja pääomahankkeille. Ehdoiltaan kilpailukykyinen rahoitus tulee useista eri lähteistä. Rahoitusosasto ylläpitää yhteyttä pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin.

1 500 milj. euron EMTN ohjelma
Valmiusluotto
500 milj. euron Yritystodistusohjelma


Luottoluokittaja arvioi Metson pitkän ja lyhyen väliajan luottokelpoisuutta sekä tulevaisuuden näkymiä säännöllisin väliajoin. Metson luottoluokittajana toimii Standard & Poor's. Moody's toimi Metson luottoluokittajana 21.9.2015 saakka. Mikäli Moody's jatkaa Metson olemassa olevien joukkovelkakirjojen luokittamista, perustuu arviointi vain julkisesti saatavilla olevaan tietoon.

Standard & Poor's luokitus

BBB

Pitkäaikainen luokitus

A-2

Lyhytaikainen luokitus

Vakaat

näkymät

Standard & Poor's luokitushistoria
Moody's luokitushistoria

Rahoitusriskien hallinta

 

Metson maailmanlaajuiseen toimintaan liittyy erilaisia liiketoiminta- ja rahoitusriskejä. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa keskitetysti konsernirahoitus Metson hallituksen vuosittain hyväksymän kirjallisen rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoituksen toimintaa valvoo rahoituksen ohjausryhmä puheenjohtajanaan konsernin talous- ja rahoitusjohtaja. Konsernirahoitus tunnistaa, arvioi ja suojautuu rahoitusriskeiltä tiiviissä yhteistyössä liiketoimintayksiköiden kanssa. Konsernirahoitus toimii liiketoimintayksiköiden vastapuolena, hoitaa keskitetysti ulkoista varainhankintaa ja vastaa rahavarojen hoidosta ja tarvittavista suojaustoimista. Tavoitteena on minimoida rahoitusriskien epäsuotuisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen tulokseen.

Herkkyysanalyysi

Rahoitusriskien yhteydessä esitetyt herkkyysanalyysiluvut perustuvat tilinpäätösajankohdan riskipositioihin. Herkkyysanalyysiä tehtäessä oletetaan vain yhden rahoitusinstrumentin arvoon vaikuttavan tekijän, kuten koron tai valuuttakurssin, muuttuneen. On epätodennäköistä, että riskitekijän volatiliteetti olisi testioletusten mukainen, ja että muut tekijät säilyisivät muuttumattomina.

Metso käyttää herkkyysanalyysissä yleisesti sovellettua tapaa olettaa yhden prosenttiyksikön (100 korkopisteen) muutosta koroissa ja 10 prosentin muutosta valuuttojen vaihtosuhteessa ja hyödykkeiden hinnoissa, koska tämä parantaa tietojen vertailukelpoisuutta tilikaudesta toiseen ja antaa selvemmän käsityksen muutosvaikutuksista tilinpäätöksen lukijalle. Näin tehdessään Metso on tietoinen, etteivät oletukset ole yhtä realistisia kuin toteutuneeseen volatiliteettiin perustuvat, mutta niiden tarkoitus ei ole heijastaa tulevaa kehitystä. Menneeseen perustuvaa volatiliteettia ei ole myöskään haluttu käyttää, koska se voisi antaa ulkopuoliselle virheellisen kuvan yhtiön johdon käsityksestä rahoitusinstrumenttien volatiliteetista.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski sekä pääomarakenteen hallinta

Likviditeetti- tai jälleenrahoitusriski syntyy, kun yhtiö ei pysty rahoittamaan toimintaansa luottokelpoisuuttaan vastaavin ehdoin. Välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi kassavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten määrä pidetään riittävällä tasolla. Rahoituksen saatavuutta kaikissa olosuhteissa turvataan hajauttamalla varainhankinta eri markkinoille ja rahoituslaitoksiin. Konsernirahoitus valvoo pankkitilirakenteita, liiketoimintayksiköiden kassasaldoja ja ennusteita sekä ohjaa konsernin kokonaiskassavarojen hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti.

Metso hallinnoi jälleenrahoitusriskiään tasapainottamalla lyhyt- ja pitkäaikaisen velan suhteellista keskinäistä osuutta sekä pitkäaikaisten lainojen jäljellä olevaa keskimääräistä maksuaikaa. Alla olevissa taulukoissa on esitetty Metson velkojen lyhennykset ja rahoituskulut eriteltynä niiden tilinpäätöspäivänä jäljellä olevien sopimuspohjaisten eräpäivien mukaisesti. Pitkäaikaisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten nettokorot sisältyvät pitkäaikaisten velkojen rahoituskuluihin.

Erääntymisajat

 

31.12.2017

31.12.2016

 

Milj.   euroa 

<1 vuotta

15 vuotta

>5 vuotta

<1 vuotta

1–5 vuotta

>5 vuotta

Pitkäaikaiset velat

     

 

 

 

Lyhennykset

283

274

300

0

676

100

Rahoituskulut

14

30

7

18

38

5

Lyhytaikaiset velat

 

 

 

 

 

 

Lyhennykset

21

-

-

27

-

-

Rahoituskulut

0

-

-

1

-

-

Ostovelat

342

-

-

274

-

-

Muut velat

10

-

-

10

-

-

Metso yhteensä

670

304

307

330

714

105

Rahoitustakaukset

-

 

 

-

 

 

Korkoriski

Markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset vaikuttavat yhtiön rahoituskustannuksiin ja -tuottoihin sekä korollisten tase-erien markkina-arvostukseen. Korkoriskiä hoidetaan tasapainottamalla vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten lainojen keskinäistä suhdetta sekä hallinnoimalla velkojen ja sijoitusten duraatiota. Korollisiin saataviin ja velkoihin liittyvältä riskiltä voidaan lisäksi suojautua johdannaisinstrumenteilla, kuten korkotermiineillä, koronvaihtosopimuksilla, optioilla ja futuureilla. Konsernirahoitus hallinnoi ja valvoo korkoriskiä herkkyysanalyysin ja duraation avulla. Pitkäaikaisen velan Macaulay-duraatio oli 2,3 vuotta 31.12.2017 (1,9 vuotta).

Vuoden 2017 lopussa taseessa korkoriskiä sisältäviä eriä olivat korolliset varat 829 miljoonaa euroa (820 milj. euroa) ja korolliset velat 853 miljoonaa euroa (795 milj. euroa). Korollisesta velasta 70 prosenttia (68 %) on euromääräistä, mutta 98 prosenttia (97 %) velasta altistuu vain euron korkoriskille.

Korkoriskin herkkyysanalyysin perusteena on yhteenlaskettu yhtiötason korkoriski, joka muodostuu korollisista saamisista, korollisista veloista ja johdannaisista, kuten korkoswapeista, jotka suojaavat alla olevaa korkoriskiä. Korkojen nousu tai lasku yhdellä prosenttiyksiköllä muiden tekijöiden pysyessä vakiona vaikuttaisi Metson seuraavan 12 kuukauden aikana uudelleenhinnoitteluun tulevien korollisten velkojen ja saatavien nettokorkokustannuksiin verovaikutus huomioituna +/- 1,4 miljoonaa euroa (+/- 1,9 milj. euroa).

Korkojen nousu tai lasku yhdellä prosenttiyksiköllä muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina aiheuttaisi Metson tuloslaskelmaan ja taseeseen seuraavat verovaikutuksella oikaistut vaikutukset:

Milj. euroa

2017

2016

Vaikutus

 

 

Tuloslaskelmaan

+/- 0,1

+/- 1,7

Omaan   pääomaan

+/- 0,1

+/- 0,4

Vaikutus tuloslaskelmaan muodostuu tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavista rahoitusinstrumenteista. Vaikutus omaan pääomaan muodostuu käyvän arvon muutoksista, jotka syntyvät myytävissä olevista sijoituksista ja johdannaisista, joilla suojataan pitkäaikaista vaihtuvakorkoista velkaa rahavirtasuojauksella.

Valuuttariski

Metson liiketoiminta on maailmanlaajuista ja konsernille aiheutuu valuuttariskiä useissa valuutoissa, tosin toiminnan maantieteellinen laajuus vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Noin 80 prosenttia Metson liikevaihdosta tulee euroalueen ulkopuolelta; merkittävimmät valuutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Australian dollari, Chilen peso, Kiinan juan, Brasilian real ja Ruotsin kruunu.

Transaktioriski

Transaktioriskiä syntyy liiketoimintayksikön kaupallisista ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja maksuista, jotka ovat muussa kuin yksikön omassa valuutassa, sekä silloin, kun toisiinsa liittyvät tulevat ja menevät valuuttamääräiset rahavirrat ovat määriltään tai ajoitukseltaan erilaisia.

Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti liiketoimintayksiköt suojaavat taseessa olevat ja sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositionsa täysimääräisesti. Liiketoimintayksiköt suojaavat tulevat valuuttamääräiset rahavirtansa sisäisillä valuuttakaupoilla konsernirahoituksen kanssa; suojausperiodit eivät yleensä ylitä kahta vuotta. Liiketoimintayksiköt tekevät valuuttasuojauksia myös suoraan pankkien kanssa sellaisissa maissa, joissa valuuttasäännöstely estää konsernin sisäiset suojaussopimukset.

Konsernirahoitus valvoo yhtiön valuuttakohtaista nettopositiota ja päättää, missä määrin avoin riski suljetaan. Mikäli liiketoimintayksikkö soveltaa sitovan sopimuksen suojaukseen suojauslaskentaa, konsernirahoitus suojaa aina kyseisen riskin solmimalla sisäistä termiinisopimusta vastaavan ulkoisen termiinisopimuksen. Konsernirahoituksen avoimille valuuttapositioille on asetettu niiden mahdollisesta tulosvaikutuksesta johdetut enimmäismäärät. Valuuttariskin hallinnassa konsernirahoitus voi käyttää termiinisopimuksia ja valuuttaoptioita.

Metson yhteenlaskettu valuuttariski 31.12. oli:

Milj. euroa

2017

2016

Operatiiviset erät

254

206

Rahoituserät

535

442

Suojaukset

-745

-630

Kokonaispositio

44

18

Valuuttariskin herkkyysanalyysin perustana on konsernitason yhteenlaskettu kokonaispositio, joka koostuu kaikista valuuttamääräisistä saatavista ja veloista, sitoviin sopimuksiin liittyvistä arvioiduista rahavirroista, lyhyt- ja pitkäaikaisista myynti- ja ostosopimuksista sekä ennakoiduista hyvin todennäköisiksi arvioiduista operatiivisista suojatuista rahavirroista. Herkkyysanalyysissä ei ole mukana ulkomaisten tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen valuutta on muu kuin euro, omista pääomista aiheutuvaa muuntoeroa eikä sen suojausta.

Jos euro vahvistuu tai heikkenee 10 prosenttia muita valuuttoja vastaan, sen vaikutus vuodenvaihteen positiosta laskettuna, verovaikutus huomioituna on -/+ 2,8 miljoonaa euroa (-/+ 2,5 milj. euroa), mikä johtuu pääasiassa Yhdysvaltain dollarista. Valuuttariski jakautuu noin 35 valuuttaan ja 31.12.2017 suurimmat avoimet riskit kohdistuivat Yhdysvaltain dollarin (43 %) ja Kiinan offshore renminbin (13 %) positioihin.

IFRS 7 -standardin mukainen herkkyysanalyysi tehdään vain rahoitusinstrumenteista, jolloin kokonaisvaluuttariskistä jätetään huomioimatta seuraavat erät: sitoviin sopimuksiin liittyvät arvioidut rahavirrat, ennakkomaksut, myynti- ja ostosopimukset ja ennakoidut operatiiviset rahavirrat. +/- 10 prosentin kurssimuutos valuuttakursseissa euroa vastaan aiheuttaisi verovaikutus huomioiden seuraavat vaikutukset:

 

2017

2016

Milj. euroa

USD

SEK

Muut

Yhteensä

Yhteensä

Vaikutus

 

 

 

 

 

  Tuloslaskelmaan

-/+ 2,4

+/- 1,3

+/- 0,5

+/- 1,5

+/- 1,8

  Omaan pääomaan

-/+ 1,4

+/- 3,1

+/- 0,3

+/- 4,2

-/+ 5,7

Vaikutus omaan pääomaan lasketaan niistä johdannaisista, jotka täyttävät rahavirtasuojauksen kriteerit ulkomaanvaluuttamääräisten sitovien sopimusten riskin suojaamiseksi. Vaikutus tuloslaskelmaan lasketaan kaikista muista valuuttariskin sisältävistä rahoitusinstrumenteista, mukaan lukien rahavirtaa suojanneista johdannaisista samassa suhteessa kuin niiden alla oleva sitoumus on osatuloutettu konsernin osatuloutusperiaatteiden mukaisesti.

Translaatioriski

Translaatioriski syntyy, kun tytäryhtiön oma pääoma on muussa kuin emoyhtiön toiminnallisessa valuutassa. Merkittävimmät translaatioriskit ovat Kiinan juanissa, Brasilian realissa, Chilen pesossa ja Ruotsin kruunussa, jotka yhdessä muodostavat noin 60 prosenttia kokonaistranslaatioriskistä. Metso ei suojaa tällä hetkellä translaatioriskiä.

Hyödykeriski

Hyödykeriski syntyy raaka-aineiden ja tarvikkeiden hintavaihteluista. Metson liiketoimintayksiköt tunnistavat hyödykeriskien suojaustarpeensa ja konsernirahoitus toteuttaa suojaukset hyväksyttyjä vastapuolia ja instrumentteja käyttäen. Hyödykeriskejä varten on määritelty ja hyväksytty erilliset suojauslimiitit. Suojaukset toteutetaan rullaavasti siten, että suojausaste pienenee ajan pidentyessä.

Pohjoismaisten yksiköiden sähkön hintariskiä on suojattu sähköjohdannaisilla. Suojaukset on määritelty erittäin todennäköisten tulevien sähköostojen hintasuojauksiksi. Sähkösuojausten toteutus on ulkoistettu konsernin ulkopuoliselle välittäjälle. Metson sähkösuojausten määrä 31.12.2017 oli 14 GWh (35 GWh).

Pienentääkseen ruostumattoman teräksen hintaan sisältyvän seosainelisän hintamuutosten aiheuttamaa riskiä, Metso on solminut nikkelijohdannaissopimuksia (average-price swap agreements). Seosainelisä perustuu eri metallien kuukausittaisiin keskiarvohintoihin; merkittävin metalli seosainelisässä on nikkeli. Metson nikkelisuojausten määrä 31.12.2017 oli 270 tonnia (288 tonnia).

Hyödykkeiden hintariskin herkkyysanalyysi IFRS 7 -standardin mukaisesti sisältää hyödykeriskien suojaamiseksi tehdyt johdannaissopimukset, mutta ei sisällä raaka-aineiden ja sähkön ennakoitua kulutusta.

Hyödykehintojen 10 prosentin nousu tai lasku aiheuttaisi verovaikutus huomioituna +/-0,0–0,2 miljoonan euron vaikutuksen tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan vuosina 2017 ja 2016.

Sähkön suojauksessa sovelletaan rahavirtasuojauslaskentaa, joten suojauksen tehokkaan osuuden vaikutus kirjataan omaan pääomaan ja tehottoman osuuden vaikutus tuloslaskelmaan. Nikkelijohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa, joten niiden käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.

Muita hyödykeriskejä ei hallita rahoitusinstrumenteilla.

Luottoriski ja muu vastapuoliriski

Luotto- tai vastapuoliriski realisoituu, jos asiakas tai rahoitusvastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan Metsolle. Kaupalliseen toimintaan liittyvät luottoriskit ovat ensisijaisesti liiketoimintayksiköiden vastuulla. Liiketoimintayksiköt arvioivat asiakkaidensa luottokelpoisuutta näiden taloudellisen tilanteen, aiempien kokemusten ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella. Näitä kaupalliseen toimintaan liittyviä luottoriskejä voidaan tarvittaessa pienentää ennakkomaksuilla, rembursseilla ja kolmannen osapuolen takauksilla tai luottovakuutuksilla. Konsernirahoitus tarjoaa keskitetysti asiakasrahoitukseen liittyviä palveluja ja valvoo, että maksuehdoissa ja vaadittavissa vakuuksissa noudatetaan rahoituspolitiikan periaatteita. Metsolla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Luottoriskin enimmäismäärä on myynti- ja lainasaamisten kirjanpitoarvo. Luottoriskin laatua arvioidaan sekä myyntisaamisten ikäjakauma- että asiakaskohtaisilla analyyseillä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 12.

Pankit, muut rahalaitokset ja yritykset, joiden kanssa solmitaan sopimuksia rahoitusinstrumenteista, muodostavat myös vastapuoliriskin, jota hallinnoidaan vastapuolten huolellisella valinnalla, vastapuolilimiiteillä ja netotussopimuksilla kuten ISDA (Master agreement of International Swaps and Derivatives Association). Vastapuolilimiittien noudattamista seurataan säännöllisesti.

Rahoitusinstrumentteihin liittyvän vastapuoliriskin enimmäismääränä käytetään voimassaolevien sijoitusten, avoimien johdannaissopimusten ja kassavarojen käypiä arvoja tilinpäätöspäivänä.